Lyhytkasvuisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lyhytkasvuinen ihminen

Lyhytkasvuisuus (aikaisemmin kääpiökasvuisuus) tarkoittaa ihmisen pituuskasvun vajavaisuutta.[1] Länsimaissa ihminen katsotaan lyhytkasvuiseksi, jos hänen pituutensa eroaa kasvuiässä huomattavasti ikätovereista ja hän on aikuisena alle 140-150 senttimetrin mittainen. Kuitenkaan kaikki alle 150 senttimetriä pitkät aikuiset eivät ole varsinaisesti lyhytkasvuisia. Nimitystä "kääpiö" pidetään nykyisin usein loukkaavana lyhytkasvuisesta henkilöstä, ja sillä viitataan tavallisesti pienikokoiseen taruolentoon.

Lyhytkasvuisuuden syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytkasvuisuudelle on löydettävissä lähes 500 erilaista lääketieteellistä syytä. Yleisimpiä syitä ovat muun muassa luissa olevien kasvuvyöhykkeiden tai luuston muodostumisen häiriöt, kromosomimuutokset ja erilaiset hormonihäiriöt, kuten kasvuhormonin puutos tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Monissa tapauksessa lyhytkasvuisuus kuulu osana johonkin kehitysvammaisuuden oireyhtymään. Akondroplasia on tavallinen lyhytkasvuisuutta aiheuttava, vallitsevasti periytyvä lyhytkasvuisuusoireyhtymä. Diastrofia (DTD) ja rusto-hiushypoplasia ovat peittyvästi periytyviä lyhytkasvuisuutta aiheuttavia diagnooseja. Psykososiaalinen lyhytkasvuisuus on julmasta kasvuympäristöstä aiheutuva häiriö.

Lyhyeksi jääminen on yleensä perinnöllinen ominaisuus. Usein lyhytkasvuisuus on piilevä perinnöllinen ominaisuus, eivätkä monet ihmiset tiedä kantavansa tätä ominaisuutta. Usein lyhytkasvuisen lähisukulaiset voivat olla täysin normaalikasvuisia.

Länsimaisesta mittakaavasta katsottuna jotkin lähinnä viidakoissa elävät metsästäjä-keräilijäkansat ovat luonnostaan keskipituudeltaan huomattavan lyhyitä. Tällaisia ovat muun muassa Afrikassa elävät kääpiönegridit, kuten pygmikansat, khoikhoit ja sanit (bushmannit) sekä Sri Lankalla elävät veddinit. Näiden kansojen keskimittaiset, täysikasvuiset yksilöt voitaisiin luokitella pidempien kansojen mittapuulla "lyhytkasvuisiksi".

Lyhytkasvuisuuden haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytkasvuisuus hankaloittaa elämää monin tavoin ympäristössä, joka on pääosin suunniteltu keskipituisille ihmisille, eikä useimpia toimintoja ole suunniteltu silmällä pitäen lyhytkasvuisia. Vaikka lyhytkasvuiset ihmiset eivät henkisiltä ominaisuuksilta olekaan keskimäärin normaalimittaisia heikommalla tasolla, menestyvät he yleensä työurallaan pitempiä heikommin. Lyhytkasvuisuuteen liittyy huomattavia psykososiaalisia seikkoja, jotka pääasiassa johtuvat normaalimittaisten ihmisten asenteista.

Jo lapsuus- ja nuoruusiässä lyhytkasvuisten keskuudessa esiintyy enemmän syrjäänvetäytymistä ja masentuneisuutta. Usein lyhytkasvuisuuteen liittyy käsitys omasta koostaan vastakkaisen sukupuolen mielestä vähemmän myönteisinä kuin pidemmillä ihmisillä. Lyhytkasvuisuuteen liittyy käsitys kypsymättömyydestä, estoisuudesta, epämiehisyydestä, menestymättömyydestä, pessimistisyydestä ja muista, yleensä kielteisiksi koetuista seikoista.

Kuuluisia lyhytkasvuisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat tunnetut lyhytkasvuiset ovat menestyneet viihdealalla, erityisesti näyttelijöinä ja muina esiintyvinä taiteilijoina.

Arkkiherttuatar Isabella Clara Eugenia ja hänen kääpiönsä (n. 1599)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0: "lyhytkasvuisuus ihmisen pituuskasvun vajavuus."

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lyhytkasvuisuus.