Sardinia
| Regione autonoma della Sardegna Regione autònoma de sa Sardìgna |
|||||
|
|||||
 |
|||||
| Pääkaupunki | Cagliari | ||||
| Väkiluku | 1 642 528[1] (2011) | ||||
| Väestötiheys | 69 asukasta/km² | ||||
| Pinta-ala | 24 090 km² | ||||
| Maakunnat | Cagliari • Carbonia-Iglesias • Medio Campidano • Nuoro • Ogliastra • Olbia-Tempio • Oristano • Sassari | ||||
| Kuntien lukumäärä | 377 | ||||
| Presidentti | Renato Soru | ||||
| Verkkosivu | http://www.regione.sardegna.it | ||||
Sardinia (ital. Sardegna, sardiksi Sardigna) on Välimeren toiseksi suurin saari Italian länsipuolella ja Korsikan saaren eteläpuolella. Sardinia on Italian autonominen alue. Sen pääkaupunki on Cagliari. Foinikialaiset kutsuivat saarta "Ichnusaksi" ja kreikkalaiset "Sandalyoniksi" sen jalan jäljen muodon takia.
Sisällysluettelo |
Maantiede [muokkaa]
Sardinia on pinta-alaltaan 24 090 km² ja sillä asuu 1,65 miljoonaa ihmistä. Se jakaantuu kahdeksaan maakuntaan: Cagliari, Carbonia-Iglesias, Medio Campidano, Nuoro, Ogliastra, Olbia-Tempio, Oristano ja Sassari. Saaren suurin kaupunki on Cagliari, lähes 150 000 asukasta.[1]
Sardinia sijaitsee lähempänä Afrikkaa kuin Italiaa. Pääsaaren ympärillä on useita pieniä saaria; Palau ja Maddalenan saaristo idässä ovat kansallispuistona.[2] Kaksi muuta kansallispuistoa ovat Asinaran kansallispuisto ja Gennargentun kansallispuisto.[3]
Sardinian ilmasto on pääasiassa välimerellinen. Kesät ovat kuumia ja talvet leutoja.
Historia [muokkaa]
Sardiniassa asui ihmisiä 2000-luvulla tehtyjen löytöjen mukaan ehkä jo 250 000-300 000 vuotta sitten.[4]
Myöhemmällä kivikaudella tai kuparikaudella alettiin rakentaa megaliitteja. Monte Arcista saatiin obsidiaania kivisten terätyökalujen raaka-aineeksi. Noin 1800 eaa alkaen saarella alettiin rakentaa nuragheja, mikä liittyi luultavasti uuden sotaisan kansan saapumiseen. Nuraghit olivat kivisiä tornimaisia taloja. Varhaisella Sardinialla oli kauppayhteyksiä Mykeneen ja Kreetan Kydoniaan[5]. Egyptiläiset mainitsevat mahdollisesti varhaiset sardinialaiset nimellä shardana teksteissään vihollisinaan.[6]
Foinikilaiset saapuivat saarelle joskus vuoden 1000 eaa paikkeilla ja perustivat sinne kauppasiirtokuntia.[7]
Foinikialaisia seurasivat Karthago ja Rooma, ja roomalaisvallan aikana saaren alkuperäiset asukkaat katosivat.[8]
Saarella oli 1800-luvulle asti Sardinian kuningaskunta, joka myöhemmin valloitti koko Italian Giuseppe Garibaldin johdolla.
Väestö ja kulttuuri [muokkaa]
Sardiniassa puhutaan italian lisäksi sen sukulaiskieltä sardia (sardiksi sardu). Vaikka italia on syrjäyttänyt sardinian virallisissa yhteyksissä ja sardin asema hiipuu nuorten keskuudessa, sen asema erityisesti Cagliarin seudulla on vielä vahva. Saaren pohjoisosissa puhuttu murre ei ole sardia, vaan korsikan kielen muoto. Algheron kaupungissa on vanhastaan puhuttu myös katalaanin kieltä.
Talous [muokkaa]
Sardinian talous perustuu turismiin, teollisuuteen ja informaatioteknologiaan. Sardinia saa yhä suuremmassa määrin tuloja viininviljelystä. Saarella on myös kulta- ja hopeakaivoksia.
Sardiniaan on lauttayhteys useista kaupungeista manner-Italiassa ja Sisiliassa sekä Ranskan Korsikalta. Saaren pääasialliset lentopaikat ovat Cagliari, Olbia ja Alghero.[9]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Sardena Citypopulation.de
- ↑ Introduction Sardinia Lonely Planet
- ↑ Sardinia: 3 national parks Parks Italia. Viitattu 16.12.2012.
- ↑ Ancient human and animal remains unearthed in Sardinia 11.10.2011. Jagran Post. Viitattu 27.12.2012.
- ↑ Welch, Richard: Roots of Cataclysm: Geopulsation and the Atlantis Supervolcano in History Viitattu 27.12.2012.
- ↑ Emanuel, Jeff: Sardinians in Central Israel? The Excavator of El-Ahwat Makes His Final Case 3.3.2012. RedState. Viitattu 27.12.2012.
- ↑ History Sardegna.net. Viitattu 16.12.2012.
- ↑ History Lonely Planet. Viitattu 16.12.2012.
- ↑ Getting there and away Lonely Planet
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Matkaopas aiheesta Sardinia Wikitravelissa (englanniksi)
Abruzzo Chieti • L'Aquila • Pescara • Teramo
Apulia: Bari • Barletta-Andria-Trani • Brindisi • Foggia • Lecce • Taranto
Basilicata: Matera • Potenza
Calabria: Catanzaro • *Cosenza • Crotone • Reggio Calabria • Vibo Valentia
Campania: Avellino • Benevento • Caserta • Napoli • Salerno
Emilia-Romagna: Bologna • Ferrara • Forlì-Cesena • Modena • Parma • Piacenza • Ravenna • Reggio Emilia • Rimini
Friuli-Venezia Giulia: Gorizia • Pordenone • Trieste • Udine
Lazio: Frosinone • Latina • Rieti • Rooma • Viterbo
Liguria: Genova • Imperia • La Spezia • Savona
Lombardia: Bergamo • Brescia • Como • Cremona • Lecco • Lodi • Mantova • Milano • Monza • Pavia • Sondrio • Varese
Marche: Ancona • Ascoli Piceno • Fermo • Macerata • Pesaro e Urbino
Molise: Campobasso • Isernia
Piemonte: Alessandria • Asti • Biella • Cuneo • Novara • Torino • Verbano-Cusio-Ossola • Vercelli
Sardinia: Cagliari • Carbonia-Iglesias • Medio Campidano • Nuoro • Ogliastra • Olbia-Tempio • Oristano • Sassari
Sisilia: Agrigento • Caltanissetta • Catania • Enna • Messina • Palermo • Ragusa • Syrakusa • Trapani
Toscana: Arezzo • Firenze • Grosseto • Livorno • Lucca • Massa-Carrara • Pisa • Pistoia • Prato • Siena
Trentino-Alto Adige: Bolzano • Trento
Umbria: Perugia • Terni
Valle d'Aosta: Aoste
Veneto: Belluno • Padova • Rovigo • Treviso • Venetsia • Verona • Vicenza
