Sardinia

Wikipedia

Regione autonoma della Sardegna Regione autònoma de sa Sardìgna Regio autonoma de Sardenya
Lippu Vaakuna
Pääkaupunki	Cagliari
Väkiluku	1 655 677  (2006)
Väestötiheys	69 asukasta/km²
Pinta-ala	24 090 km²
Maakunnat	Cagliari, Carbonia-Iglesias, Medio Campidano, Nuoro, Ogliastra, Olbia-Tempio, Oristano, Sassari
Kuntien lukumäärä	377
Presidentti	Renato Soru
Viralliset sivut	http://www.regione.sardegna.it

Sardinia (ital. Sardegna, sardiksi Sardigna) on Välimeren toiseksi suurin saari Italian länsipuolella ja Korsikan saaren eteläpuolella. Sardinia on Italian autonominen alue. Sen pääkaupunki on Cagliari. Saarella oli 1800-luvulle asti Sardinian kuningaskunta, joka myöhemmin valloitti koko Italian Giuseppe Garibaldin johdolla.

Sardinia on pinta-alaltaan 24 090 km² ja sillä asuu 1,65 miljoonaa ihmistä. Foinikialaiset kutsuivat saarta "Ichnusaksi" ja kreikkalaiset "Sandalyoniksi" sen jalan jäljen muodon takia.

Sardiniassa puhutaan italian lisäksi sen sukulaiskieltä sardia (sardiksi sardu). Vaikka italia on syrjäyttänyt sardinian virallisissa yhteyksissä ja sardin asema hiipuu nuorten keskuudessa, sen asema erityisesti Cagliarin seudulla on vielä vahva. Saaren pohjoisosissa puhuttu murre ei ole sardia, vaan korsikan kielen muoto. Algheron kaupungissa on vanhastaan puhuttu myös katalaanin kieltä.

Sardinian ilmasto on pääasiassa välimerellinen. Kesät ovat kuumia ja talvet leutoja. Sardinia on kärsinyt kuivuudesta useita vuosia, mikä joidenkin mukaan johtuu ilmaston lämpenemisestä.

Sardinian talous perustuu turismiin, teollisuuteen ja informaatioteknologiaan. Sardinia saa yhä suuremmassa määrin tuloja viininviljelystä. Saarella on myös kulta- ja hopeakaivoksia.

[muokkaa] Sardinian historiasta

Sardiniassa asui ihmisiä ja heidän läheisiä sukulaisia 2000-luvulla tehtyjen löytöjen mukaan ehkä jo 250000-150000 vuotta sitten. Myöhemmällä kivikaudella tai kuparikaudella alettiin rakentaa megaliitteja. Monte Arcista saatiin obsidiaania kivisten terätyökalujen raaka-aineeksi. Noin 1800 eaa alkaen saarella alettiin rakentaa nuragheja, mikä liittyi luultavasti uuden sotaisan kansan saapumiseen. Nuraghit olivat kivisiä tornimaisia taloja. Varhaisella sardinialla oli kauppayhteyksiä Mykeneen ja Kreetan Kydoniaan. Egyptiläiset mainitsevat luultavasti varhaiset sardinialaiset nimellä shardana teksteissään vihollisinaan. Foinikilaiset saapuivat saarelle joskus vuoden 800 eaa jälkeen perustaen kauppasiirtokuntia.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Sardinia Wikitravelissa (englanniksi)

Tämä saariin tai saaristoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.