Savoijin kuningashuone

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Savoijin kuningashuoneen vaakuna. Kilpeä ympäröi Italian kuningaskunnan korkeimman ritarikunnan, Pyhän Ilmestyksen ritarikunnan ketju, jossa toistuu Savoijin motto, "FERT" ja suvun symboli kahdeksikkosolmu eli Savoijinsolmu.

Savoijin kuningashuone (ital. Casa Savoia) on hallitsijasuku (alun perin aatelisperhe, sittemmin ruhtinassuku ja lopulta kuninkaallinen dynastia), joiden ruhtinaskunta oli alkujaan Savoiji, nykyään ranskalainen maakunta, Italian ja Sveitsin ranskankielisen osan naapurissa Alpeilla. Savoijin vaakunana on ollut hopeinen risti punaisella kentällä jo 1200-luvulta alkaen, perintönä ristiritareilta.

Kuningashuone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningashuoneen jäsenet polveutuvat Umberto I (Maurienne) Valkokädestä (10031047 tai 1048). Suvun jäsenet ovat kantaneet arvonimiä Savoijin kreivi (1033) ja herttua (1416), Piemonten ruhtinas, Kyproksen, Jerusalemin ja Armenian kuningas (vuodesta 1460), Sisilian kuningas (1713–20), Sardinian kuningas (1716) ja Italian kuningas (1860). Italian viimeiseksi kuninkaaksi jäi Umberto II, joka hallitsi vain 33 päivää vuonna 1946.

Kuningashuone nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savoijien hallitsijavalta päättyi italialaisten valittua kansanäänestyksellä valtiomuodoksi tasavallan. Italian perustuslaissa oli vuoteen 2002 asti säännös, jonka mukaan Savoijin kuningashuoneen miespuoliset jälkeläiset eivät saaneet tulla Italian rajojen sisäpuolelle. Perustuslakimuutoksen jälkeen kuninkaallisen perheen jäsenet, kuten kruununtavoittelija, Napolin prinssi Viktor Emanuel sekä hänen poikansa, Venetsian ja Piemonten prinssi Emanuele Filiberto ovat palanneet Italiaan.

Vaikka Italian tasavallan lainsäädäntö ei anna kuningashuoneen jäsenille erivapauksia, niin kuningashuone jatkaa muutamien dynastisten ritarikuntien kunniamerkkien jakoa (tasavalta lopetti vanhojen ritarikuntien kunniamerkkien jakamisen ja korvasi ritarikunnat uusilla, mutta vanhojen kunniamerkkien käyttöä ei kielletty) samaan tapaan kuin eräät muut tasavalloiksi muuttuneet Euroopan maat. Samoin kansainvälisen kohteliaisuuskäytännön mukaisesti suvun keskeisistä jäsenistä käytetään myös prinssien ja prinsessojen titteleitä ja heitä puhutellaan kuninkaallisiksi korkeuksiksi, vaikka suvun päämiestä ei valtaistuimen puuttuessa enää kutsutakaan kuninkaaksi tai hänen majesteetikseen eikä Savoijin suvulla ole virallista asemaa Italian tasavallan valtiollisessa protokollassa.

Hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sardinian kuningas Kaarle Albert

Sardinian kuninkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savoiji-Carignanon haara

Italian kuninkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italian kuningas Viktor Emanuel III

Muiden maiden hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvun päämiehet vuodesta 1946 eteenpäin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aostan sukuhaara[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Savoijin suvusta on eriytynyt Aostan sukuhaara. Yhdistyneen Italian ensimmäinen kuningas Viktor Emanuel II antoi nuoremmalle pojalleen Amadeukselle (Amedeo) Aostan herttuan arvon. Amadeus toimi vuosina 1870–1873 Espanjan kuninkaana hallitsijanimenään Amadeus I. Hänestä alkaneesta sukuhaarasta käytetään nimitystä Savoiji-Aosta (Savoia-Aosta) erotuksena suvun päähaarasta. Sukuhaaran nykyinen päämies ja Aostan herttua on niin ikään nimeltään prinssi Amedeo (s. 1943).

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venetsian ja Piemonten prinssi Emanuele Filiberto lähetti ainoana kuninkaallisena julkisen tervehdyksen Porin kaupungille kaupungin täyttessä 450 vuotta v. 2008. [1] Tapaus ja sen arvokkuus saivat huomioitiin useimmissa paikallisissa tiedotusvälineissä. Prinssin yhteyksien kaupunkiin arveltiin olevan henkilötasolla, vaikka tarkkaa taustaa ei kerrottukaan.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savoijin kuningashuone.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Satakunnan Kansa 5.9.2008