Kydonia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kydonia
Κυδωνία
Kydonian raunioita Kastéllin arkeologisella alueella.
Kydonian raunioita Kastéllin arkeologisella alueella.
Sijainti

Kydonia
Koordinaatit 35°31′2″N, 24°1′10″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Chaniá, Kreeta
Historia
Tyyppi palatsikeskus ja kaupunki
Ajanjakso n. 2900–1170 eaa.
n. 725 eaa.–
Kulttuuri minolainen kulttuuri
mykeneläinen kulttuuri
antiikki
Alue Kreeta

Kydonia (m.kreik. Κυδωνία, Kydōnia, myös Κυδωνίς, Kydōnis, lat. Cydonia) oli minolais- ja mykeneläisaikainen palatsikeskus ja kaupunki[1] sekä antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.[2][3][4] Se sijaitsi nykyisen Chanián kaupungin paikalla.[5][6]

Kydonia oli yksi Kreetan merkittävimpiä kaupunkeja sekä minolaisella kaudella että antiikin ajalla. Osia kaupungista on kaivettu esille. Paikalla on kuitenkin suhteellisen vähän muinaisjäänteitä, koska myöhempi kaupunki on aina sijainnut samalla paikalla.[3][4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kydonia sijaitsi Kreetan pohjoisrannikon länsiosassa nykyisin Chaniánlahtena tunnetun lahden kaakkoiskulmassa, samalla paikalla kuin nykyinen Chanián kaupunki. Strabon kuvasi kaupungin etäisyydeksi sekä Knossoksesta että Gortynistä 800 stadioninmittaa eli noin 144 kilometriä.[3][4][7]

Sekä minolaisaikaisen että antiikin aikaisen kaupungin keskuksena toimi nykyisin nimellä Kastélli tunnettu Chanián vanhankaupungin kukkula. Antiikin aikana se oli ilmeisesti kaupungin akropolis eli yläkaupunki. Alakaupunki sijaitsi kukkulan eteläpuolella. Kaupungilla oli hyvä satama, joka voitiin Pseudo-Skylaksin mukaan sulkea. Se sijaitsi lahdessa heti akropoliin pohjoispuolella, toisin sanoan samalla paikalla kuin Chanián nykyinen venetsialainen satama.[3][4]

Kydonian polis hallitsi kaupungin ympärillä ollutta suhteellisen laajaa hedelmällistä tasankoaluetta.[3] Kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä. Alueella sijaitsi useita kyliä, joista tunnetaan nimeltä muun muassa Herais ja Laksania, sekä muita asutuksia, kuten Lipara ja Minoa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chanián paikalla on ollut minolainen asutus viimeistään varhaisella minolaisella kaudella EM II (noin 2900–2300 eaa.). Kydonian palatsi oli rakennettu keskiminolaisella kaudella MM III (noin 1700–1600 eaa.). Myöhäisminolaisella kaudella LM IIIA ja LM IIIB (noin 1390–1190 eaa.) Kydonia on ollut läntisen Kreetan merkittävin minolainen keskus. Se on ollut myös merkittävä merikaupan keskus ja vienyt muun muassa keramiikkaa, oliviiöljyä, viiniä ja hajuvesiä.[3][1][8] Kaupungista käytetty nimimuoto ”Kydonia” palautuu ilmeisesti paikan alkuperäiseen nimeen ja esiintyy lineaari-B-kirjainmerkein kirjoitetuissa mykeneläisissä kirjoituksissa muodossa ku-do-ni-ja.[9]

Minolaisen Kydonian raunioita Kastéllin arkeologisella alueella.

Asutus on tuhoutunut tulipalossa muiden minolaisten keskusten tavoin noin vuonna 1450 eaa. sekä toisen kerran noin vuonna 1350–1250 eaa., mutta rakennettu ainakin osittain uudestaan kummallakin kerralla. Asutus on kestänyt ainakin kaudelle LM IIIC (noin 1190–1170 eaa.) asti, toisin sanoen Kydonia on ollut käytössä palatsikeskuksena myös Kreetan mykeneläisellä kaudella vielä senkin jälkeen, kun Knossos oli jo autioitunut. Mykeneläisellä kaudella kaupungissa oli Zeuksen ja Dionysoksen kultti.[1]

Kreikkalaisessa mytologiassa Kydonia oli yksi Knossoksen kuningas Minoksen perustamasta kolmesta kaupungista. Mytologiassa tunnetaan myös Kydon (tai Kydas) -niminen heeros, joka oli Hermeen ja Minoksen tyttären Akakalliksen poika. Myös hänet mainitaan kaupungin perustajaksi Minoksen ohella.[2][3][10]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homeros mainitsee kydonit, jotka asuttivat Iardanos-joen rantoja, mutta ei itse Kydonian kaupunkia.[4][11] Kaupunkia koskevat kreikkalaiset perimätiedot antavat, vaikkakin ovat ristiriitaisia, kuitenkin ymmärtää sen olleen hyvin muinainen.[12] Kydoneja on usein arveltu saaren varhaisempien, ei-kreikkalaisten asukkaiden (eli ”minolaisten”) jälkeläisiksi.[2] Tämä näkemys esiintyy jo Strabonilla.[4]

Antiikin aikana Kydonia oli yksi Kreetan merkittävimmistä kaupunkivaltioista. Historiallisesti katsotaan, että asutus palasi Kydonian paikalle noin 400 vuoden katkon jälkeen geometrisella kaudella noin vuonna 725 eaa. Siitä lähtien paikka on ollut asuttu yhtämittaisesti.[13] Kaupungin kansalaisista käytettiin muun muassa etnonyymejä Kydōniatas (Κυδωνιάτας), Kydōniatēs (Κυδωνιάτης), Kydōn (Κύδων), Kydōnios (Κυδώνιος), Kydōnaios (Κυδωναῖος), Kydōnis (Κυδωνίς) ja Kydōniakos (Κυδωνιακός), myöhemmin latinaksi Cydon, Cydoneus, Cydoniatae, Cydonites ja Cydonius.[4]

Vuonna 524 eaa. Kydoniasta tuli Samoksen siirtokunta, kun sinne muutti Samokselta tyranni Polykrateen valtaa paenneita maanpakolaisia.[3][4][14] Kaupunki perustettiin tai ainakin asutettiin tuolloin ilmeisesti uudestaan. Samoslaiset asuttivat Kydoniaa vain viisi vuotta. Tämän jälkeen kaupungista tuli Aiginan siirtokunta, kun kreetalaiset ja aiginalaiset löivät kaupungin samoslaiset meritaistelussa.[2]

Kydonia oli usein sodissa Falasarnan, Polyrrhenian, Elyroksen ja Apteran kanssa. Se oli välillä Knossoksen ja välillä Gortynin puolella näiden kahden välisissä sodissa. Aiginan siirtokuntana Kydonia oli vihollisuuksissa myös Ateenan kanssa. Kydonia soti Gortynin kanssa peloponnesolaissodan aikaan 400-luvun eaa. loppupuolella, ja ateenalaiset hyökkäsivät kaupunkiin gortynlaisia auttaakseen vuonna 429 eaa.[3][4][15] Fokislaiset hyökkäsivät Kydoniaan kolmannen pyhän sodan aikaan vuonna 343 eaa. Falaikoksen johdolla, mutta kärsivät täydellisen tappion.[3][4][16] Kydonia löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[2]

Kydonian lyömä oboli, n. 320–270 eaa. Kuvituksessa mainadin pää sekä kolme puolikuuta.

300- ja 200-luvuilla eaa. Kydonia oli hyvissä väleissä Ateenan samoin kuin Makedonian kanssa. 200-luvun eaa. puolessa välissä se oli myös liitossa Knossoksen kanssa. Polyrrhenialaiset kuitenkin pakottivat kydonialaiset luopumaan tästä liitosta vuonna 220 eaa. Kydonia kukoisti erityisesti 100-luvulla eaa., jolloin se nousi koko läntisen Kreetan voimakkaimmaksi polikseksi. Se alisti muun muassa Falasarnan, vaikkakin joutui palauttamaan sen itsenäisyyden vuonna 184 eaa., ja hallitsi pitkään Diktynnan temppeliä.[3][17]

Muiden Kreetan kaupunkien muodostettua Kreetan liiton ja liittouduttua Eumenes II:n kanssa vuonna 183 eaa., Kydonia pysyi erossa liitosta. Se teki kuitenkin vuonna 170/169 eaa. oman liiton Eumeneen kanssa jouduttuaan Gortynin uhkaamaksi. Rooman noustua uhkaamaan Kreetaa Kydonia johti saaren vastarintaa. Kreetalaiset tuhosivat Marcus Antoniuksen johtaman Rooman laivaston Kydonian edustalla vuonna 76 eaa. Lopulta roomalaiset valtasivat Kreetan Kydonian kautta vuonna 69 eaa. Quintus Metelluksen johdolla.[3][10]

Roomalaisella kaudella Kydonia sai itsenäisen aseman vuonna 30 eaa., koska valitsi voittaneen Octavianuksen puolen tämän sisällissodassa Antoniusta vastaan. Seurauksena kaupunki kukoisti edelleen Rooman vallan alla ja jatkoi oman rahan lyömistä.[3]

Kvitteni sai nimensä (ja nykyisen tieteellisen lajinimensä) Kydoniasta, jonka alueella se kasvoi luonnostaan, ja josta sitä viettiin jo antiikin aikana muualle. Muinaisen Kreetan murteella sen nimi oli kodymalon (κοδύμαλον).[4][18] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin yksi vuonna 25 jaa.[19]

Varhaisella bysanttilaisella kaudella Kydonia toimi piispanistuimena. Kaupunki säilyi asuttuna ainakin 800-luvun jaa. alkupuolelle, jolloin se taantui välillä saaren arabivalloituksen vuoksi.[3][10]

Myöhempi historia ja kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmällä bysanttilaisella kaudella kukkulalle minolaisaikaisen asutuksen paikalle rakennettiin linnoitus. Paikka oli kaupungin keskus myös venetsialaisella ja osmanivallan aikana, jolloin se kehittyi nykyiseksi Chanián kaupungiksi. Minolaisia jäänteitä tuli esiin kaupungin toisen maailmansodan aikaisten suurten pommitusten tuhoja raivattaessa.[20] Kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1966. Kaivauksia paikalla on suorittanut Ruotsin Ateenan-instituutti yhdessä kreikkalaisten kanssa.[1][21] Myös Tanskan Ateenan-instituutti on osallistunut kaivauksiin vuodesta 2010.[13] Osa raunioista on nykyisin katettu.

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minolainen kaupunki ja palatsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kastéllin arkeologinen kohde suojakatoksineen.

Kydonian minolaisen ajan löydöt ajoittuvat pääosin kausille MM–LM, erityisesti kaudelle LM III. On kuitenkin tehty myös joitakin löytöjä näitä edeltäneeltä EM-kaudelta sekä seuranneelta subminolaiselta kaudelta.[3]

Minolaisen Kydonian pinta-ala on saattanut olla jopa 100 000 neliömetriä.[8] Minolaisaikaisesta kaupungista vain pieni osa on kaivettu, koska se on lähes kokonaan myöhempien rakennusten peittämä. Kaivauksia vaikeuttaa myös se, että paikalla on ollut asutusta jatkuvasti tuhansia vuosia, jolloin kerroksia on useita. Merkittävin arkeologinen alue sijaitsee kaupungin keskustassa Agía Aikaterínin aukiolla Kastéllin kukkulalla Kanevárou-kadun varrella lähellä kaupungin nykyistä satamaa.[1]

Kaivauksissa on tunnistettu muun muassa minolaisille palatseille tyypillistä arkkitehtuuria edustanut rakennus, jossa on muun muassa valokuilu, polythyron-huoneita, rituaalipeseytymistilat sekä säilytystiloja. Varsinaista palatsipihaa ei kuitenkaan ole vielä löydetty. Lisäksi on löydetty asuintaloja ja kulttialueita. Kaivauksissa on löydetty suuri määrä lineaari-A-kirjoitusta sisältäviä savitauluja ja muita esineitä. Niissä on luetteloita ihmisistä, eläimistä ja maataloustuotteista. Chaniásta on löydetty myös lineaari-B-kirjoitusta sisältäneitä tauluja, mikä osaltaan todistaa sen merkittävyydestä myös mykeneläisellä ajalla.[1][8]

Eräältä alttarilta löydettiin nuoren naisen jäänteitä noin vuodelta 1280 eaa. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että kyseessä olisi ollut ihmisuhri, mutta tästä ei ole yksimielisyyttä.[1][22]

Antiikin ajan kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dionysos ja Ariadne lattiamosaiikissa roomalaiselta ajalta. Chanián arkeologinen museo.

Antiikin ajan kaupungista on tehty selvästi vähemmän löytöjä kuin minolaisaikaisesta keskuksesta. Varhaisimmat antiikin aikaiset löydöt akropoliilta eli Kastéllin kukkulalta ovat peräisin geometriselta kaudelta. Pääosa arkaaisen ja klassisen kauden löydöksistä on sattumälöytöjä tai peräisin pelastuskaivauksista rakennustöiden yhteydessä.[2][3]

Kirjallisten lähteiden perusteella kaupunki tai ainakin sen akropolis on ollut ympäröity muurein klassisella ja hellenistisellä kaudella. Nykyisissä venetsialaisaikaisissa muureissa on käytetty paljon antiikin aikaisten rakennusten osia, mikä selittää osaltaan muinaisjäänteiden puuttumista. Kaupungin temppelit olivat Herodotoksen mukaan samoslaisten lyhyellä kaudellaan rakentamia, samoin kuin lännempänä sijainnut Diktynnan temppeli. Kaupungista on löydetty yhden doorilaista tyyliä edustaneen temppelin jäänteitä.[2][3]

Useista paikoista kaupunkia on löydetty roomalaisaikaisten, 100-luvulla jaa. rakennettujen talojen raunioita, joissa on usein koristeelliset mosaiikkilattiat. Chanián katedraalikirkon Neitsyt Marian temppeliintuomisen katedraalin eteläpuolelta on löydetty roomalaisen kylpylän jäänteet. Kaupungin antiikin aikaisen teatterin kerrotaan säilyneen vuoteen 1585, jolloin venetsialaiset purkivat sen linnoituksen osiksi. Kaupunkiin vettä tuoneesta akveduktista kerrotaan myös löytyneen jäänteitä varhemmin. Hautoja minolaiselta roomalaiselle kaudelle saakka on löydetty erityisesti nykyisen kaupungin itä- ja kaakkoispuolelta.[3][4][10]

Esinelöydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kydoniasta sekä sen ympäristöstä, kuten Diktynnan temppeliltä, löydettyjä esinelöytöjä on esillä Chanián arkeologisessa museossa.[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g Chania/Kydonia Minoan Crete. Viitattu 23.11.2015.
  2. ↑ a b c d e f g h Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”968 Kydonia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Kydonia (Khania), Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Cydonia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Kydonia Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
  6. ↑ Kydonia (Crete) 69 Khania - Κυδωνία ToposText. Viitattu 4.11.2019.
  7. ↑ Strabon: Geografia 10.4.7–8, 10.4.11-13; Pompononius Mela: De situ orbis 2.113; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12.59; Pseudo-Skylaks: Periplus; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.15.5; Stadiasmus Maris Magni 343–344; Tabula Peutingeriana 8.5; Ravennan kosmografia (Ravennatis Anonymi Cosmographia) 5.21.
  8. ↑ a b c Discoveries at Khania in Western Crete - An Interview with Maria Andreadaki-Vlasiki Athena Review, Vol.3, no.3: Minoan Crete. Arkistoitu 1.12.2015. Viitattu 23.11.2015.
  9. ↑ Mycenean (Linear B) - English Glossary Explore Crete. Arkistoitu 6.11.2015. Viitattu 23.11.2015.
  10. ↑ a b c d Ancient Kydonia Destination Crete. Viitattu 23.11.2015.
  11. ↑ Homeros: Odysseia 3.292, 19.176.
  12. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 5.78; Pausanias: Kreikan kuvaus 8.53.2; Scholia Theokritokseen 7.12; Scholia Apollonios Rhodoslaiseen 4.1492.
  13. ↑ a b The Greek-Swedish-Danish excavation (GSDE) of Minoan Kydonia, Chania Danish Institute at Athens. Viitattu 23.11.2015.
  14. ↑ Herodotos: Historiateos 3.44, 3.59.
  15. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 2.35.
  16. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.61.
  17. ↑ Polybios: Historiai 4.55.4, 33.15.4.
  18. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 15.11.
  19. ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 4.11.2019.
  20. ↑ Ancient Kydonia and Kastelli Hill West Crete. Viitattu 23.11.2015.
  21. ↑ a b Archaeological Site of Chania (Kydonia) Visit Crete. Viitattu 23.11.2015.
  22. ↑ Possible evidence of human sacrifice at Minoan Chania Archaeology News Network. Arkistoitu 26.11.2015. Viitattu 23.11.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kydonia&oldid=22070101”