Korsikan kansallinen vapautusrintama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Korsikan kansallinen vapautusrintama (FLNC) (korsikaksi: Fronte di Liberazione Naziunale Corsu, ranskaksi: Front de libération nationale corse ) on Korsikan itsenäisyyttä ajava puolisotilaallinen separatistijärjestö. FLNC:n maanalainen armeija on käynyt aseellista taistelua Ranskan ylivaltaa vastaan 5. toukokuuta 1976 lähtien. Vuonna 2014 ja uudelleen vuonna 2016 järjestö ilmoitti lopettavansa sotilaallisen toimintansa.

FLNC on ottanut vastuun noin puolesta kaikista yhteensä noin 10 000:ta hyökkäyksestä Korsikalla sitten vuoden 1976.[1] Aseellinen toiminta oli aktiivisimmilaan 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Väkivaltaisuudet vähenivät 1990-luvulla, ja 2000-luvulla FLNC ei ole ollut juurikaan otsikoissa. FLNC on suosinut toiminnassaan pommeja, salamurhia, pankkiryöstöjä ja kiristystä vallankumousverojen muodossa. Iskut on kohdistettu yleensä julkisiin rakennuksiin, pankkeihin, turismi-infrastruktuuriin ihmisten sijaan. Ranskan mannermaalla tehdyt iskut on tehty Nizzassa, Marseillessa ja Avignonissa.

Tavoitteet ja poliittinen siipi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korsikalainen tienviitta, josta on mustattu ranskankieliset nimet.

FLNC:n aseellinen taistelu alkoi 4. toukokuuta 1976, kun yöllä räjähti 21 pommia Ajacciossa, Bastiassa, Sartènessa, Porto-Vecchiossa ja muissa korsikalaiskaupungeissa. Seuraavana päivänä FLNC ilmoitti olemassaolostaan ja julkaisi manifestinsa, jossa vaadittiin seuraavaa:

  • Korsikan kansallinen itsemäärämisoikeus tulee tunnustaa.
  • Kaikki "ranskalaisen kolonialismin" ilmentymät tulee poistaa, kuten saarella olevat sotilasyksiköt ja "uudisasutus" eli mannermaalta saapuneet ranskalaiset.
  • Tulee perustaa Korsikan kansan tahtoa edustava demokraattinen hallitus.
  • "Siirtokuntalaisten" omaisuus tulee takavarikoida.
  • Tulee toteuttaa maanviljelijöiden, työläisten ja älymystön tarpeita tyydyttävät reformit. Maan kaikenlainen riisto on lopetettava.
  • Korsikalle kansallinen itsemääräämisoikeus.
Korsikan yliopiston seinälle ripustetussa lakanassa vaaditaan Korsikan prefekti Claude Érignacin murhasta (1998) tuomitun Yvan Colonnan vapauttamista.

Perinteisesti A Cuncolta Naziunalista (tai A Cuncolta Indipendentista) on ollut FLNC:n poliittinen siipi. Ensimmäinen "Cuncolta" kiellettiin 28. syyskuuta 1983.[2] Järjestyksessään kolmas "Cuncolta", A Cuncolta Naziunalista, perustettiin FLNC:n poliittiseksi siiveksi 28. kesäkuuta 1987, koska aiempi 2. lokakuuta 1983 perustettu Muvimentu Corsu per l'Autodeterminazione ("Mouvement Corse pour l'Autodétermination (MCA)") kiellettiin 21. tammikuuta 1987.[3] Vuonna 1990 A Cuncolta Naziunalista muuttui A Cuncolta Indipendentistaksi 5. toukokuuta 1998.[3]

FLNC jakautui kahdeksi kilpailevaksi fraktioksi, maltillisemmaksi FLNC-Canal Habitueliksi ("FLNC-Tavallinen kanava) ja radikaaliksi FLNC-Historique Canaliksi ("FLNC-Historiallinen kanava), joista edeltävä lopetti aseellisen taistelun vuonna 1996. Vuonna 1998 "Tavallisen FLNC:n" seuraajiksi ilmaantui pienempia FLNC-fraktioita, jotka yhdistyivät FLNC-UC:ksi.

Toiminnan hiipuminen 2000- ja 2010-luvuilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FLNC jatkoi aseellista taistelua myös uudella vuosituhannella, vaikka ei lainkaan siinä laajuudessaan kuin 1970- ja 1980-luvilla. Yleensä pommi-iskut eivät onnistuneet tai ne peruttiin. Vuonna 2002 se teki pommi-iskun Lumion varuskuntaa vastaan haavoittaen useita santarmeja. Vuonna 2004 se iski useisiin hotelleihin Marseillessa. Vuonna 2007 se teki raketti-iskuja useisiin eri varuskuntiin. Vuonna 2009 FLNC teki autopommi-iskun santarmikasarmia vastaan Vescovatossa.

Kesäkuussa 2011 tiedotustilaisuudessaan se ensi kerran sitten vuoden 1993 tunnusti toteuttaneensa "fyysisen eliminoinnin" eli surmanneensa korsikalaisen mafiapäällikön Christian Leonin, jonka se katsoi olleen syyllinen militanttinsa Philippe Paolin murhaan.[4]

Vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana FLNC oli jakautunut kolmeen fraktioon: FLNC-UC, FLNC-1976 ja FLNC-22. lokakuuta. Nämä yhdistyivät uudelleen vuonna 2009.[5]

FLNC jatkoi iskujaan mannermaalta tulleiden ranskalaisten omaisuutta vastaan. Vuoden 2011 lopulla se antoi julkilausuman, jonka mukaan se oli vastuussa 38 pommi-iskusta edeltäneen neljän kuukauden aikana. Samoin julkilausumassa vakuutettiin, että FLNC "pysyy odottavaisena, eikä jätä koskaan käyttämättä mahdollisuutta rauhaan".[6]

Kesäkuussa 2014 FLNC-UC ilmoitti lopettavansa aseellisen taistelunsa ilmoittaen, että vapautusrintama on "päättänyt aloittaa yksipuolisen aseistariisunnan ja lopettavansa toimintansa vaiheittain".[7][8] Seuraten FLNC-UC:n esimerkkiä FLNC-22 ilmoitti 6. toukokuuta 2016 lopettavansa sotilaallisen toimintansa lokakuuhun 2016 mennessä. Se ilmoitti haluavansa antaa nationalistien johtamalle saaren aluekokoukselle "mahdollisuuden käyttää valtakirjaansa.".[9][8] Heinäkuussa 2016 FLNC-22 ilmoitti antavansa jihadisteille "päättäväisen vastauksensa ilman epäilyjä", jos nämä iskisivät Korsikalle.[10]

Virallisista ilmoituksista huolimatta 2010-luvulla on tapahtunut joitain yksittäisiä hyökkäyksiä, joista vastuussa ovat todennäköisesti pienet sirpaleryhmät. Bastiassa oli mellakoita 15. lokakuuta 2016, kun kolme korsikalaisnationalistia tuomittiin vuoden 2012 pommi-iskusta. Mellakoitsijat heittivät poliisia polttopulloilla ja kivillä.[11] Maaliskuussa 2019 ennen presidentti Emmanuel Macronin 2. huhtikuuta tapahtuvaa Korsikan-vierailua kaksi ranskalaishuvilaa tuhoutui osittain pommi-iskussa, josta ei kuitenkaan koitunut ihmisuhreja.[12] Kolme päivää ennen Macronin vierailua löydettiin kaksi kotitekoista räjähdettä hallintorakennusten edessä Bastiassa.[13] Syyskuun lopulla 2019 aseistautunut ryhmä ilmoitti videojulkaisussaan herättävänsä FLNC:n henkiin. Ryhmä uhkasi ulkomaalaisten investointeja ja vaati maan myymisen kieltämistä ei-korsikalaisille.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Ingrid Melander: Corsica's main separatist group says to lay down arms Reuters. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 19.11.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Googlen kirjat
  3. ↑ a b Oursjeancaporossi.perso.neuf.fr (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Le Monde
  5. ↑ http://www.corsematin.com/ta/vescovato/205162/corse-deux-membres-d-un-flnc-unifie-revendiquent-l-attentat (Arkistoitu – Internet Archive), Two members of a unified FLNC claimed the attack, Corse Matin, 10. elokuuta 2009
  6. ↑ Moloney, Mark. "Corsica: Europe's hidden independence struggle", Iris - The Republican Magazine, Issue Number 26, huhtikuu 2012, ISSN 0790-7869
  7. ↑ Corse: le FLNC dépose les armes france3-regions.francetvinfo.fr.
  8. ↑ a b "Corsica's last major armed group to decommission to 'boost peace process'", An Phoblacht, 2016-05-03. Luettu 2016-05-18. 
  9. ↑ "Corsican separatists to end military campaign", EuroNews, 3. toukokuuta 2016
  10. ↑ Corsican nationalists warn jihadists of tough response - BBC News bbc.com. en-GB
  11. ↑ "France: Corsicans protest jail sentence for nationalist bomb attackers", Ruptly. Luettu 25. syyskuuta 2018. 
  12. ↑ "Corsica: two villas partly destroyed by attacks", tellerreport. Luettu 22. huhtikuuta 2019. 
  13. ↑ "France launches terror probe after 2 bombs found in Corsica ahead of Macron’s visit", RT. Luettu 2019-04-22. 
  14. ↑ Corsican separatists warn against foreigners buying homes and take up arms for first time since 2014 - The telegraph telegraph.co.uk. en-GB
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Korsikan_kansallinen_vapautusrintama&oldid=21992218”