Pensaskäärme
Sivulta puuttuu | Pensaskäärme | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Zamenis longissimus (Laurenti, 1768) |
||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Pensaskäärmeen levinneisyys | ||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Pensaskäärme Wikispeciesissä |
Pensaskäärme eli asklepioksenkäärme (Zamenis longissimus) on Euroopassa elävä tarhakäärmelaji.
Se on suurikokoinen (jopa yli 1,5 m) myrkytön käärme, joka kiipeilee taitavasti puissa ja pensaissa. Lajin ruokavalio koostuu pikkunisäkkäistä, liskoista ja linnuista, jotka se nielee kokonaisena. Pensaskäärme tukehduttaa saaliin kuristamalla ennen kuin nielee sen kokonaisena. Naaras munii kesä-heinäkuussa vajaat 20 munaa maaonkaloon tai kasvinjätteisiin.
Pensaskäärmeitä tavataan Etelä-Euroopassa ja Lähi-Idässä. Erillisesiintymiä on myös pohjoisempana, esimerkiksi Sveitsissä ja Saksassa. Pensaskäärmeitä esiintyi myös Tanskassa vielä 1800-luvulla. Pidetään todennäköisenä, että muinaiset roomalaiset Eurooppaa valloittaessaan toivat mukanaan ja istuttivat pensaskäärmeitä valloittamilleen seuduille. Olihan pensaskäärme antiikin aikoina terveyden ja lääketieteen vertauskuva, minkä vuoksi sitä suojeltiin. Pensaskäärmeitä pidettiin temppeleissä, joihin ihmiset tulivat kysymään neuvoja sairauksiinsa lääketieteen jumalalta, Asklepiokselta. Käärmeiden avulla saatiin lääkintätaidon jumalalta apua.
Asklepioksen sauvan ympärille kietoutunut pensaskäärme esiintyy vielä nykyisinkin lääkintätaidon symbolina. Apteekkien symboli, jossa pensaskäärme juo maljasta, liittyy puolestaan parannustaidon ja terveyden jumalattareen Hygieiaan.
Sauvan ympärille kiertynyt käärme eli niin sanottu Asklepioksen sauva yhdistetään tavallisesti lääketieteeseen, kun taas käärmeen ja maljan yhdistelmä viittaa yleensä lääkitsemiseen ja siten myös apteekkilaitokseen. Käärmeen nahanluonnin on katsottu symbolisoivan uudestisyntymistä ja voimien palaamista.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Järvinen, Antero. Käärme - jumalattaresta paholaiseksi. Kirjayhtymä, 1997. ISBN 951-26-4264-6
- UUSI ZOO : suuri eläinkirja. Osa 7. Matelijat, sammakkoeläimet, esiselkäjänteiset, selkäjänteiset, kalat 1. Suomalainen toimituskunta: Seppo Lahti ym. WSOY. Porvoo. 1989. ISBN 951-0-13896-7.
Viitteet [muokkaa]
