Kaarle VI (keisari)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keisari Kaarle VI. Johann Gottfried Auerbachin maalaama muotokuva 1700-luvulta.

Kaarle VI (syntyään Charles-Francis-Joseph, 1. lokakuuta 168520. lokakuuta 1740) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1711–1740. Hän syntyi Wienissä keisari Leopold I:n toiseksi pojaksi. Hänen äitinsä oli Leopoldin kolmas puoliso, keisarinna Eleonoora. Vuonna 1713 Kaarle VI joutui säätämään pragmaattisen sanktion taatakseen tyttärensä Maria Teresian kruununperimyksen.[1] Sen tarkoitus oli estää Habsburgien valtakunnan hajoaminen, ja siinä määriteltiin, että valta periytyisi vanhimmalle pojalle, tai tämän puuttuessa vanhimmalle tyttärelle, tai tämän puuttuessa veljen lapsille.[2]

Jälkeläiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarle VI nai Braunschweig-Wolfenbüttelin prinsessan Elisabeth Christinen vuonna 1708. He saivat neljä lasta, joista kaksi kuoli hyvin nuorena.

  • Itävallan arkkiherttua Leopold Johann (13. huhtikuuta 1716 – 4. marraskuuta 1716)
  • Itävallan arkkiherttuatar Maria Teresia (13. toukokuuta 1717 – 28. marraskuuta 1780)
  • Itävallan arkkiherttuatar Maria Anna (26. syyskuuta 1718 – 16. joulukuuta 1744)
  • Itävallan arkkiherttuatar Maria Amalia (5. huhtikuuta 1724 – 19. huhtikuuta 1730)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Charles VI Encyclopedia Britanica. Viitattu 24.4.2012.
  2. Pragmatic Sanction of Emperor Charles VI Encyclopedia Britanica. Viitattu 24.4.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Armoiries Saint-Empire bicéphale.svg
Edeltäjä:
Joosef I
Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija
 1711–1740
Seuraaja:
Kaarle VII
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.