Alfonso I (Aragonia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Romantisoitu kuva Alfonso I:stä vuodelta 1879.

Alfonso I hallitsi Aragonian kuninkaana vuosina 1104–1134 veljensä Pietari I:n kuoltua ilman perillistä.[1][2]

Leonin kuningas Alfonso VI naitti tyttärensä Urracan Alfonso I:lle,[3] joka näin pääsi nimellisesti yhdistämään Leónin, Navarran ja Aragonian valtakunnat.[4] Urraca ajautui pian kiistoihin miehensä kanssa,[5] ja aviopuolisoiden välisten sotien jälkeen liitto mitätöitiin vuonna 1114.[6]

Vaikka Alfonsolla oli kiistoja muiden kristittyjen johtajien kanssa, hän saavutti loisteliaita voittoja Espanjan muslimihallitsijoista[7] ja oli näin oman aikansa kenties ihailluin kristitty sotilasjohtaja.[8] Vuonna 1118 hän valtasi Zaragozan[9] ja vuonna 1125 Alfonso johti suuren retkikunnan eteläiseen Andalusiaan.[10][11]

Alfonso haavoittui kuolettavasti Fragan taistelussa vuonna 1134.[12] Vuonna 1131 kirjoittamassaan ja vain muutama päivä ennen taistelua ratifioimassaan testamentissaan hän jätti pääosan valtakuntaansa Hospitaaliveljeskunnalle, Temppeliherrain ritarikunnalle sekä Pyhän haudan kirkolle, joiden hän uskoi jatkavan Reconquistaa.[13] Aragonialaiset ja navarralaiset kieltäytyivät kuitenkin hyväksymästä testamenttia[14] ja aragonialaiset valitsivat kuninkaaksi Alfonson veljen Ramiro II:n (1134–1137), jolloin valtioliitto purkaantui.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O’Callaghan, J. F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6. (englanniksi)
  • O’Callaghan, J. F.: Reconquest and crusade in Medieval Spain. Philadelphia: University of Pennsylvania, 2003. ISBN 0-8122-1889-2. (englanniksi)
  • The New Encyclopaedia Britannica. Volume 1, Micropaedia. Chicago: Encycopaedia Britannica Inc., 1986. ISBN 0-85229-434-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. O’Callaghan 1975, s. 680.
  2. O’Callaghan 1975, s. 212.
  3. O’Callaghan 1975, s. 213.
  4. O’Callaghan 1975, s. 216.
  5. O’Callaghan 1975, s. 215.
  6. O’Callaghan 1975, s. 217.
  7. O’Callaghan 1975, s. 219.
  8. O’Callaghan 2003, s. 36.
  9. O’Callaghan 1975, s. 255.
  10. O’Callaghan 1975, s. 220.
  11. O’Callaghan 2003, s. 37.
  12. The New Encyclopaedia Britannica, s. 256.
  13. O’Callaghan 1975, s. 222.
  14. O’Callaghan 2003, s. 40.
  15. O’Callaghan 1975, s. 254.