Paflagonia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paflagonia sijaitsi Vähän-Aasian pohjoisosassa.

Paflagonia oli muinainen maakunta Mustanmeren rannalla Vähän-Aasian pohjoisosassa. Se sijaitsi Pontoksen ja Bithynian välissä. Etelässä sen rajanaapuri oli Fryygia. Strabonin mukaan Paflagonian itäraja oli Halys-joki ja länsirajana Parthenius-joki.

Paflagonian rannikolla sijaitsi useita kreikkalaisia kolonioita. Näistä tärkeimmät olivat Sinope (nykyinen Sinop), Amastris (nykyinen Amasra) ja Amisos (nykyinen Samsun). Sisämaan tärkein kaupunki oli Gangra (nykyinen Çankırı).

Herodotoksen mukaan Kroisos valtasi Paflagonian ja myöhemmin sen valtasi Persian valtakunta. Vuonna 480 eaa paflagonialaiset lähettivät joukkoja Kserkses I:n sotaretkelle Kreikkaan. Ksenofonin mukaan Paflagoniaa hallitsi oma ruhtinas eikä se ollut suoraan minkään satraapin alainen. Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeen diadokit jakoivat valtakunnan keskenään ja Paflagonia joutui Mysian ja Kappadokian kanssa Eumenekselle. Paflagonia pysyi kuitenkin miltei itsenäisenä siihen asti kun Pontoksen hallitsijat valtasivat sen 200-luvulla eaa. Paflagonia pysyi Pontoksen vallassa aina Mithridates VI:n kukistumiseen vuonna 65 eaa.

Pompeius yhdisti Paflagonian Roomalaiseen Bithynian provinssiin. Paflagonialaiset ruhtinaat jatkoivat kuitenkin alueen sisäosien hallitsemista vielä jonkin aikaa. Pompeius perusti Paflagoniaan kaupungin nimellä Pompeiopolis.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.