Aprikoosi
Wikipedia
| Aprikoosi | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Prunus armeniaca L.[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Aprikoosi (Prunus armeniaca) on pienehkö Kiinasta peräisin oleva puu ja sen hedelmä.
Aprikoosipuu kasvaa 9 m korkeaksi ja sen lehvästö tulee 6 m leveäksi.[2]
Kiinassa aprikoosipuuta on viljelty tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Toisaalta venäläiset tutkijat ovat sitä mieltä, että samanaikaisesti sitä olisi alettu viljellä myös Keski-Aasiassa. Kasvin tieteellinen nimi Prunus armeniaca "Armenian luumu" viittaa Aasiaan. Persikan tavoin aprikoosin toi Eurooppaan Aleksanteri Suuri noin 300 eaa. Kreikkalaiset ja roomalaiset antoivat hedelmälle lempinimen ”auringon kultamuna”. Aprikoosi on sukua mantelin lisäksi luumuille, kirsikoille, persikoille ja karvasmantelille, näiden viimeksi mainittujen sukulaisten kivissä on amygdaliini-nimistä katkeraa ja myrkyllistä ainetta. Tämä aine puuttuu eräältä aprikoosi-lajilta, jonka kiveä käytetäänkin elintarvikkeena mantelin tavoin Keski-Aasiassa mm. maustamaan erilaisia leivonnaisia ja hilloja sekä Amaretto-likööriä. Pohjois-Euroopassa aprikoosia alettiin viljellä vasta 1500-luvulla.