Hillo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mustikkahillon valmistusta

Hillo on marjoista tai hedelmistä sekä sokerista ja vedestä keittämällä tai soseuttamalla valmistettua makeaa sosetta tai hyytelöä, jota käytetään mausteen tavoin tai esimerkiksi leivänpäällysteenä. Hillon koostumuksen ja säilyvyyden parantamiseksi voidaan käyttää myös pektiiniä ja gelatiinia sekä hapettumisenestoaineita. Hilloa voidaan käyttää ruoan täytteenä tai lisukkeena – usein hilloa syödään pannukakun tai ohukaisten kera. Sitä käytetään myös munkkien täytteenä.

Hilloaminen on oiva keino lisätä elintarvikkeiden säilyvyyttä. Kun hilloa valmistettaessa saavutetaan 104 °C lämpötila, marjojen tai hedelmien hapot ja pektiini reagoivat sokerin kanssa, ja tämän jälkeen hillo jähmettyy jäähtyessään. Eräät marjat ja hedelmät kuten herukat, karviaiset, omenat ja sitrushedelmät sisältävät runsaasti pektiiniä ja hilloutuvat täten helposti. Muita hilloja kuten mansikkahilloa valmistettaessa on syytä lisätä pektiiniä tai muita aineita, jotta hillosta tulisi riittävän kiinteää. Nykyaikaista hillonvalmistusta helpottaa hillosokeri, jossa on sokerin lisäksi muita hilloamiseen tarvittavia aineita. Hilloja voidaan valmistaa myös useiden marja- ja hedelmälajien yhdistelminä.

Hillon koostumukseen vaikuttaa myös se, mitä hedelmän tai marjan osia valmistukseen käytetään. Normaalisti hillo sisältää siemeniä ja ohuita kuorenpaloja, mutta jos marja- tai hedelmämassa suodatetaan läpikuultavaksi, sitä kutsutaan hyytelöksi. Mikäli mukana on paksumpia kuorenpaloja kuten appelsiininkuorta, tuotetta kutsutaan marmeladiksi.

Erilaisia hilloja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mansikkahillo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mansikkahilloa

Mansikkahillo on mansikoista valmistettavaa hilloa. Hilloa voidaan käyttää muun muassa kakkujen täytteenä ja ohukaisten päällysteenä. [1] Mansikkahilloa on Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa saatavilla teollisena valmisteena kuten myös esimerkiksi vadelma- tai puolukkahilloa, mutta hillo on ollut myös kotikeittiöissä eräs perinteisistä tavoista säilöä kesän mansikkasatoa talven varalle.

Mustikkahillo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustikkahillo on mustikoista valmistettavaa hilloa. Mustikkahillon käyttö on Suomessa suhteellisen harvinaista, verrattuna esim. mansikka-, vadelma- ja omenahilloon.lähde?

Omenahillo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omenahillo on omenoista valmistettavaa hilloa. Eräät hillot voivat sisältää myös omenanpaloja. Valkea kuulas, Antonovka ja Atlas ovat hyviä hillo-omenia. [2]

Puolukkahillo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolukkahilloa leivän päällä

Puolukkahillo on sokeriin sekoitestusta puolukasta valmistettavaa hilloa. Eräät teolliset merkit sisältävät myös vettä. Puolukkahillo on erityisen suosittua skandinavialaisessa keittiössä.

Säilöntäaineiden käyttö ei ole pakollista, sillä puolukka sisältää bentsoehappoa, joka toimii säilöntäaineena.

Vadelmahillo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vadelmahilloa

Vadelmahillo on vadelmista valmistettavaa hilloa. Se sisältää suhteellisen paljon siemeniä, mutta sitä voidaan käyttää muiden hillojen tapaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pirkka mansikkahillo 700 g Pirkka.
  2. Omena yleistä Kotimaiset kasvikset ry. Viitattu 30.7.2012. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.