Ruoka
Wikipedia
Ruoka tarkoittaa aineita, joita ihminen syö suun kautta ja käyttää sitä ravinnoksi. Muiden eläinten syömästä ravinnosta käytetään yleensä nimitystä eläinten ravinto, eläinten ruoka, rehu tai eläinlajin mukaan nimetty ruoka esimerkiksi koiranruoka.
Syödessä ihminen hienontaa ruokaa hampaillaan siten, että sen sekaan sekoittuu sylkeä, joka aloittaa ruoan sulatuksen ja helpottaa nielemistä. Juodessa nautittava ruoka on viskositeetiltaan niin juoksevaa, että sitä ei tarvitse lainkaan hienontaa, eikä sekaan joudu yhtä paljon sylkeä. Tällöin nautittavasta aineesta käytetään yleisesti nimitystä juoma.
Ruokaa voidaan tuottaa viljelemällä, keräilemällä, metsästämällä tai kasvattamalla eläimiä ja hyödyntämällä niiden lihaa, maitoa, munia, hunajaa ja muita tuotteita. Yleensä eläimistä, joita ihminen kasvattaa elintarvikkeita saadakseen käytetään nimitystä karja. Ihmiskunnan historiassa on myös tunnettu kulttuureja, joissa ravinnoksi käytettiin muita ihmisiä, mutta tapaa pidetään nykyisin barbaarisena ja on lähes kaikissa maissa ankarasti kielletty.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Etiketti eli ruokatavat
Juhlavammissa tilaisuuksissa on tapana tarjota peräkkäin erityyppisiä ruokia aterian kuluessa. Ruoat onkin ryhmitelty erityyppisiin luokkiin sen mukaan, missä vaiheessa ateriaa niitä on tarkoitus tarjota. Eri maissa noudatetaan hyvinkin erilaista ruokailujärjestystä, mutta Suomessa ruoat luokitellaan yleensä cocktailpalaan, liemeen, alkupalaan, salaattiin, keittoon, pääruokaan, jälkiruokaan, juustopöytään ja kahviin. Alkuruuat (alkupala ja liemi) voidaan vielä ryhmitellä lämpimiin alkuruokiin ja kylmiin alkuruokiin. Harvoin aterialla tarjotaan kaikkia näitä, mutta on yleistä, että pääruoan lisäksi tarjotaan jälkiruoka ja mahdollisesti joku alkuruoka ja/tai salaatti.
Ruoan syömistä varten on laadittu tarkkoja ohjeita, miten mitäkin ruokaa pitäisi oikeaoppisesti syödä. Näitä sääntöjä sanotaan etiketiksi eli hyvän käytöstavan säännöstöksi. Länsimaissa tunnetuin näistä säädöksistä on ranskalainen etiketti. Etiketin avulla saa myös osoittaa ruokailuvälineiden asennolla, onko jo lopettanut meneillään olevan ruokalajin syömisen vai haluaako vielä lisää.
Ranskalainen ruokailuetiketti ei ole yleismaailmallinen. Jokaisessa kulttuurissa noudatetaan omaa hyvän tavan säännöstöä, joka saattaa poiketa hyvinkin paljon länsimaisesta. Aina vieraaseen kulttuuriin mennessä pitäisi tuntea paikalliset käytöstavat, ettei loukkaa vierailumaansa kansalaisia.
[muokkaa] Ruoan tuotanto
Ruoan tuotanto on maailman suurin ja tuottoisin teollisuudenala. Nykypäivänä raaka-aineita pystytään hyödyntämään hyvinkin tarkkaan. Toisaalta, resurssienkäytön tehokkuus tai edes ravitseminen ei aina ole ruoantuotannon tavoitteena.
Maailman kalleimpia ruokia ovat:[1]
- syötävä kulta 23 400–266 000 €/kg – ravitsemuksellisesti tarpeeton mutta syötäväksi turvallinen koriste
- Alban tryffeli eli valkoinen talvitryffeli 4 200–7 100 €/kg – arvaamaton sieni, jota on mahdoton viljellä
- kaviaari 2 400–6 300 €/kg – Kaspianmeren sammen mäti
- sahrami 1 800–5 900 €/kg – kallein mauste, jota pystytään tuottamaan vain hyvin pieniä määriä suhteessa viljelypinta-alaan
- kullanvärinen tiikerikala 1 100 €/kg – 48-kiloinen kala, jonka ostanut kiinalaisravintola uskoi kalan tuovan onnea
- kopi luwak 170–630 €/kg – kahvilaatu, jonka pavut ovat sivettikissan syömiä ja ulostamia
- jamón ibérico de bellota 280 €/kg – espanjalainen kinkku
- kobe-liha 170–310 €/kg – Japanissa jalostetun wagyu-karjan liha
- foie gras 79 €/kg – pakkosyötetyn ankan tai hanhen maksa
- vanilja papuina 79 €/kg, uutteena 50 €/kg – maustekasvi, jonka kukat pölytetään ja pavut poimitaan käsin
On laskettu, että maailmassa tuotettu ruoka riittäisi tyydyttämään koko maailman ravinnontarpeen, jos se jakautuisi tasaisesti väestön kesken. Ruoka – kuten muukaan varallisuus – ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, ja siksi joissakin osissa maailmaa on ruoan ylituotantoa, kun taas toisissa osissa ravinnosta on puutetta.
[muokkaa] Tunnetut keittiöt
Keittiö on huone, joka on suunniteltu ruoan valmistamista varten, mutta usein sillä tarkoitetaan myös jonkin tietyn alueen tai kansan tapaan valmistettuja ruokia. Ruokakulttuuri onkin eräs tapa tehdä maatansa tunnetuksi ulkomailla ja vahvistaa kansallista identiteettiä. Kansallisten ruokien lisäksi voidaan tietyistä ruokavalioista, jotka perustuvat esimerkiksi eettisiin arvoihin, käyttää nimeä keittiö (kasviskeittiö, vegaanikeittiö ja kosherkeittiö). Useat kansat ovat menestyksellisesti tehneet omaa ruokakulttuuriaan tunnetuksi maailmalla. Perinteisesti Ranskaa on pidetty kulinarismin kehtona, mutta nykyään italialainen ruoka on ohittanut suosiossaan ranskalaisen keittiön antimet.
Kiinalaiset siirtolaiset ovat tehneet Yhdysvalloissa tunnetuksi myös kiinalaisen keittiön, josta se on levinnyt koko maailmaan. Kiinalaisesta keittiöstä puhuttaessa on kuitenkin erotettava aito kiinalainen keittiö, joka on tyypillisesti hyvin erilaista kansainväliseen kiinalaiseen keittiöön verrattuna. Kansainvälinen kiinalainen keittö on omaksunut raaka-aineita ja ruokareseptejä Kiinan eri alueilta, joissa on keskenään hyvinkin erilainen ruokakulttuuri ja sitten näitä on muokattu hyvin voimakkaasti länsimaisen makumaailman mukaiseksi. Usein kansainvälisissä kiinalaisissa ravintoloissa valmistetaan kiinalaisen ruoan lisäksi myös muiden Kaukoaasian maiden tapaan valmistettua ruokaa. On hyvin yleistä, että kiinalaisesta ravintolasta saa esimerkiksi thaimaalaista ja indonesialaista ruokaa.
Muista etnisistä keittiöistä tunnettuja ovat intialainen kettiö, turkkilainen keittiö, meksikolainen keittiö, kreikkalainen keittiö ja japanilainen keittiö, joka varsinkin viime vuosina on kasvattanut voimakkaasti suosiotaan Suomessa. Japanilaisen keittiön tunnetuin ruoka on yhtenä suupalana syötävä riisistä muotoiltu kakku, jossa on päällä tai sisällä erilaisia mereneläviä. Tätä kutsutaan nimellä sushi (寿司).
Muita kansainvälisesti tunnettuja ruokia ovat muun muassa italialaiset pizza ja pastaruuat, amerikkalaiseen keittiöön liitettävät hampurilainen ja ranskalaiset perunat (jotka eivät kumpikaan ole alun perin amerikkalaisia ruokia), vanhan kiinan keisarillisen keittiön mukainen Pekingin ankka 北京烤鸭, sekä kansainvälisen kiinalaisen keittiön kehittämä Chop suey 雜碎.
[muokkaa] Ruokaan liittyviä aiheita
[muokkaa] Ravintoaineet
[muokkaa] Raaka-aineet
- kuskus
- durra
- hedelmät
- hunaja
- maissi
- peruna
- puuvilla
- riisi
- soija
- sokeri
- ruokasuola
- vihannekset
- viljat
- voi
- yrtit
