Ravintola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sweden road sign H6.svg
Boris Kustodijevin maalaus: Ravintola Moskovassa (1916)

Ravintola on julkinen paikka, jossa tarjotaan ruokaa, juomaa tai useimmiten molempia.

Ravintola on joskus osa suurempaa kokonaisuutta, kuten hotellia. Matkoilla ruuan valmistaminen itse on usein mahdotonta, tällöin syödään usein ravintolassa.

Eri tyyppisiä ravintoloita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baari on pienehkö ravintola tai osa ruokaravintolaa, jossa on usein kahvilapalveluita ja alkoholitarjoilua. Hotellien auloissa olevia kahvila/ravintoloita ja huoltoasemilla olevia kahviloita kutsutaan myös baareiksi. Ruokaravintolan baarissa odotetaan pöytiin pääsyä.

Pub on pieni ravintola, jossa tarjoilu keskittyy oluisiin ja alkoholijuomiin. Ruokaa on harvoin tarjolla.

Ruokaravintola on ravintola, johon on tultu viihtymään ruokailun merkeissä. Ravintolaruuan lisäksi asiakkaat voivat nauttia musiikista ja rauhallisesta ympäristöstä ruokailun yhteydessä. Ruokaravintoloiden taso ja tarjolla olevien ruokien alkuperämaa ja tyyli vaihtelevat, jolloin puhutaan esimerkiksi Kiinalaisesta ravintolasta tai Lounasravintolasta. Lounasravintolassa ei välttämättä ole alkoholitarjoilua.

Kellariravintola on katutason alapuolelle tai kellariin rakennettu ravintola, jossa seinät on usein rakennettu punaisista tiilistä ja katto voi olla holvin muotoinen. Kellariravintolavat ovat usein persoonallisia, suuriin ketjuihin kuulumattomia ravintoloita, joilla on yksilöllinen pysyvä sisustuksensa.

Teatteriravintola on ravintola, joka tarjoaa asiakkailleen ruokaravintolan puitteissa mahdollisuuden nauttia samanaikaisesti laulu-, näytelmä- ja muista viihde-esityksistä.

Tanssiravintola on ravintola, joka muistuttaa enemmän yökerhoa kuin varsinaista ruokaravintolaa. Tarjolla on virvokkeita ja alkoholijuomia sekä tanssilattia asiakkaille. Ruokatarjoilu vaihtelee ravintoloittain.

Yksityisklubi on ravintola, jonka asiakaskunta on rajattu. Rajoittavana tekijänä voi olla esimerkiksi kallis jäsenkortti, joka myönnetään vain halutuille henkilöille.

Yökerho on läheinen sukulainen tanssiravintolalle. Nimensä mukaisesti yöaikana ravinnon sijaan tarjoilu painottuu viihteeseen sekä virvokkeisiin ja alkoholijuomiin. Joissakin yökerhoissa on tarjolla yksinkertaisia ruoka-annoksia. Yökerhot avautuvat usein myöhään illalla tai yöllä ja ovat avoinna klo 04:00:ään.

Clubi on käytännössä sama asia kuin yökerho.

Anniskeluravintola on ravintola tai baari, jossa saa myydä alkoholipitoisia juomia. Ravintolaa pitävä yritys on tällöin saanut alkoholin anniskeluoikeudet kyseiseen tilaan. Suomessa aiemmin, muun muassa kieltolain aikana, ravintoloissa ei välttämättä ollut anniskeluoikeuksia, nykyään kaikki ravintolat mielletään alkoholijuomien anniskelupaikaksi. Ulkomailla ravintola-anniskelun luvanvaraisuus vaihtelee kunkin maan laisäädännön mukaan.

Ravintola kokoontumispaikkana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksittäiset ihmiset ja ryhmät käyttävät ravintoloita kokoontumispaikkoina, ja myös vähemmistöryhmät löytäneet toisensa tietyistä ravintoloista. Nuorille aikuisille yökerhot ovat paikka, jossa voi tavata toisia ikäisiään, samoin kuin musiikkisuunnan perusteella ihmiset kokoontuvat nauttimaan musiikin tai muun viihteen parissa. Alakulttuurit ovat myös eriyttäneet ravintola-käsitteen siten, että voidaan puhua rock-ravintoloista tai tiettyjen vähemmistöjen tarpeita täyttävistä yökerhoista.

Ravintola-anniskelu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anniskelua ja sen mainontaa ohjaa alkoholilaki ja se on luvanvaraista. Luvan myöntää aluehallintoviranomainen, aiemmin lupia myönsivät lääninhallitus sekä sosiaali- ja terveysministeriö.[1]. Jokaisella anniskeluravintolalla pitää olla nk. vastaava hoitaja, joka täyttää lupaviranomaisen asettamat kelpoisuusehdot.

Alkoholilaki jakaa alkoholitarjoilun kolmeen luokkaan (suluissa puhekielen ilmaisut): [2]

  • Käymisteitse valmistetut enintään 4,7% etyylialkoholia sisältävät juomat (keskiolut-lupa, C)
  • Miedot, enintään 22% etyylialkoholia, (Väkevät viinit, B)
  • Enintään 80% etyylialkoholia (A-lupa)

Lisäksi ravintolatoimintaan tarvitaan mm. terveysviranomaisen (yleensä kunnan tai kaupungin ympäristökeskuksen) lupa: tilan, jossa toimintaa harjoitetaan, pitää olla hyväksytty elintarvikehuoneistoksi. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valvira, Anniskelu
  2. Finlex, Alkoholilaki
  3. Larnemaa, A: "Ravintolakaupan sidosryhmät. Haaga Instituutti 1997" Haaga Instituutti, 1997.