Andy Warhol
Andy Warhol (oikealta nimeltään Andrew Warhola, 6. elokuuta 1928 Forest City, Pennsylvania – 22. helmikuuta 1987 New York) oli yhdysvaltalainen kuvataiteilija. Etniseltä taustaltaan hän oli Slovakian ruteeni. Hänet tunnetaan "sarjatuotantomaisesta" työtavastaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lapsuus ja nuoruusvuodet
Andrew Warhola syntyi siirtolaisperheen kuopuksena 28. elokuuta 1928 Pittsburghissa. Hänen vanhempansa ja kaksi veljeään olivat muuttaneet maahan Slovakiasta.[1]
Warhol opiskeli taidetta syntymäpaikkakunnallaan Pittsburghissa Carnegie Institute of Technologyssa. Valmistuttuaan vuonna 1949 hän muutti New Yorkiin. Hän asui Lexington Avenuella äitinsä kanssa. Äiti oli muuttanut ahtaaseen ja vaatimattomaan huoneistoon poikansa seuraksi. Andy sai aluksi töitä mainosgraafikkona, ennen kuin omistautui kokopäiväisesti taiteen tekemiselle. Maali roiskui asunnon puulattialle ja taulukankaat kuivuivat olohuoneen lattialla. Vanhan paloaseman tiloista East 87th Streetiltä löytyi lopulta työtila, jonka Andy vuokrasi sadalla dollarilla.[1] Hänestä tuli nopeasti kysytty kuvittaja. Warholin kädenjälki näkyi tuolloin lehdissä, mainoksissa ja levynkansissa.
[muokkaa] Ura taiteilijana
1960-luvulla Andy Warhol otti osaa silloin suosittuun pop art -taideliikkeeseen. Warholin tavaramerkiksi muodostuivat silkkipainotekniikalla kopioidut maalaukset, joista tunnetuimpia ovat Campbellin keittopurkkeja ja Marilyn Monroeta esittävät maalaukset. Silkkipaino mahdollisti maalausten massatuotannon, ja samalla Warhol pystyi jättämään maalausten tekemisen täysin assistenteilleen. Vuosina 1963–69 Andy Warhol valmisti maalauksensa Union Squarella sijaitsevassa The Factory -studiossa, joka ei ollut vain Warholin ja hänen assistenttiensa työpaikka, vaan myös Warholin supertähtien ja monien kuuluisuuksien olohuone. 1968 Warhol lanseerasi käsitteen "15 minuutin kuuluisuus".
Andy Warhol oli myös valokuvaaja, Interview-lehden perustaja ja rockyhtye The Velvet Undergroundin manageri. Maalauksiensa lisäksi Warhol sai paljon tunnustusta elokuvillaan, joita hän teki lähinnä Factoryn aikana. Hän kiinnostuikin elokuvista niin, että lopetti maalaamisen hetkeksi. Warholin varhaisimmat elokuvat olivat looginen jatke hänen silkkipainomaalauksilleen: strukturalistista etiikkaa jopa parodiaan asti kunnioittavia staattisia kuvia, jotka muistuttavat enemmän maalauksia kuin ns. perinteisiä elokuvia. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa kunnianhimoinen Empire (1964), jossa kuvataan kahdeksan tuntia Empire State Buildingia. Chelsea Girls (1966) oli puolestaan taidonnäyte hänen myöhemmistä elokuvistaan, joissa hän kuvasi supertähtiään.
Vuonna 1968 Warhol selvisi lähes kuolettavasta ampumakohtauksesta, kun Warholin elokuvissa esiintynyt Valerie Solanas ryntäsi 3. kesäkuuta Factoryyn ja ampui Warholia sekä tämän ystävää Mario Amayaa. Pian tämän jälkeen Warhol siirsi työpisteensä Broadwaylle ja jatkoi 1970-luvun alussa maalaamista. Warholista tuli tällöin suuri mediaikoni, ja hän käytti mainettaan tuodakseen uusia kykyjä esille.
Warhol kuoli 58-vuotiaana New Yorkissa sairaalassa leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin.
[muokkaa] Lähteet
- Mika Minetti: Poptaiteen kultamuna, Matkaopas, lokakuu 6/2009 s. 66–70
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- The Andy Warhol Museum
- http://www.warhols.com/
- http://www.warholfoundation.org/
- http://www.kirjasto.sci.fi/warhol.htm
- The Andy Warhol Museum of Modern Art - Medzilaborce, Slovakia, Europe - city of origin
Tätä sivua ei ole 