Manhattan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee New Yorkin saarta. Sanan muista merkityksistä katso Manhattan (täsmennyssivu).
Manhattan New Yorkin kartalla keltaiseksi väritettynä, muut neljä hallintoaluetta vaaleanharmaalla.
Manhattan.

Manhattan on 21,5 kilometriä pitkä saari Hudsonjoen alajuoksulla sekä yksi New Yorkin viidestä hallintoalueesta. Hallintoalue on samalla myös New Yorkin piirikunta ja sisältää Manhattanin saaren, joitakin pienempiä saaria ja pienen alueen mantereesta. New Yorkin piirikunta on New Yorkin osavaltion ja samalla koko Yhdysvaltain pienin piirikunta. Vuonna 2000 asukasluku Manhattanilla oli 1 537 195 henkilöä.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva Manhattanilta.

Manhattanin saari on 21,5 km pitkä ja 3,7 km leveä (levein kohta).

Yhdysvaltojen Census Bureaun mukaan Manhattanin pinta-ala on 87,5 km², josta maata on 59,5 km² ja vettä 28,0 km². Veden osuus on 32,01 %.[1]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Times Square yöllä

Manhattan on New Yorkin alkuperäisin osa. Siellä on maailman suurin pilvenpiirtäjien keskittymä ja se on täpötäynnä kulttuurilaitoksia ja muita kestäviä kiinnostuksen kohteita. Jopa New Yorkin muiden kaupunginosien asukkaille Manhattan on ”kaupunki”, metropolin hallinnon, liike-elämän ja talouden keskus ja sen maineen perusta. Missään muussa New Yorkin osassa ei ole yhtä jyrkkää vastakohtaa rikkaiden ja köyhien välillä. Park Avenuen ja Upper East Siden elegantit hienostoalueet vaihtuvat äkkiä pohjoisessa Harlemin vilkkaisiin katuihin ja etelässä Lower East Siden ja Greenwich Villagen boheemiin tungokseen. Kahtiajako on peräisin 1800-luvun kaupungista, missä teollisuusmiljonäärit elivät ylellisesti loistoasunnoissaan, kaukana siirtolaisjoukoista.[2]

Vaikka Manhattan on historiallisesti suunnattoman epätasapainoinen, se muodostuu oikeastaan pienistä, rauhallisista naapurialueista. Monet saaren alueet ovat maailmankuuluja, kuten sellaiset etniset saarekkeet kuin Chinatown, Yorkville, Little Italy, Spanish Harlem ja Black Harlem. Saaren eteläkärjestä Battery Parkista, vanhan hollantilaisten tykistöpatterin paikalta, pohjoiseen mutkittelevat kadut muistuttavat siitä, että Manhattan oli kaupankäynnin keskus ennen kuin Boston, Philadelphia tai Williamsburg olivat edes olemassa. Wall Street, maailman finanssialan keskus, oli alkuaan hollantilaisten linnoitus. Hudson River Parkin puisto ulottuu Battery Parkista 59. kadulle saakka ja kattaa 223 hehtaarin alueen veden äärellä.[2]

Vanhojen katujen sekamelska jatkuu Houston Streetille, minkä jälkeen ruutukaava tulee hallitsevaksi ja jatkuu saaren pohjoiskärkeen asti. Nykyinen SoHo (lyhenne sanoista ”south of Houston”) käsittää suuren osan vanhasta siirtolaisten East Sidesta, ja sen parina on NoHon asuinalue. Siitä länteen on Washington Square ja sen vieressä Greenwich Village, joka tunnettiin aiemmin taiteilijoiden asuinalueena. Sen pohjoispuolella ovat Chelsea, Gramercy ja Times Square, ”Maailman Risteys”, joka on hiljattain muuttunut rähjäisestä kadusta turistikeskukseksi.[2]

Central Park on 340 hehtaarin laajuinen viheralue, jonka suunnittelivat Frederick Law Olmsted ja Calvert Vaux 1800-luvun puolessavälissä palvelemaan kaupungin ”keuhkoina”. Upper West Side on täynnä ruskeasta hiekkakivestä rakennettuja kortteleita ja kerrostaloja, ja se on liberaalien demokraattipoliitikkojen kotialuetta. East Harlem on latinalainen, kuten Washington Heights, mutta niiden välissä on Black Harlem ja Columbian yliopisto. Saaren pohjoisosa, joka rajoittuu Bronxiin, on irlantilaisten valta-aluetta. Manhattaniin kuuluu vielä hallinnollisesti muutama kortteli Marble Hillissä, Pohjois-Amerikan mantereen puolella.[2]

Manhattan tunnetaan pilvenpiirtäjistään. Vuosina 1890–1973 maailman korkein rakennus oli Manhattanilla. Tänä aikana ”arvonimi” siirtyi rakennukselta toiselle yhdeksän kertaa. Vuonna 1931 valmistunut 102-kerroksinen ja 381 metriä korkea Empire State Building oli pitkään tämän tittelin haltija. Chrysler Building on vuonna 1930 valmistunut 77-kerroksinen Art Deco -tyylinen pilvenpiirtäjä. Trump Tower taas on asuntopilvenpiirtäjä. Vuonna 1902 valmistunutta Flatiron Buildingiä pidetään puolestaan yleisesti saaren ensimmäisenä pilvenpiirtäjänä.

World Trade Center -tornit, jotka tuhoutuivat terrori-iskussa syyskuun 11. päivänä vuonna 2001, sijaitsivat Manhattanilla. Niiden tilalle nousee One World Trade Center. Myös teatterikatu Broadway sijaitsee Manhattanilla.

Ruutukaava ja numeroidut kadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manhattanin eteläosassa katuverkko on epäsäännöllinen, mutta saaren keski- ja pohjoisosille vahvistettiin vuonna 1811 hyvin säännöllinen ruutukaava, jonka mukaisesti suurin osa Manhattania on rakennettu.[3] Siinä useimmilla kaduilla on nimen sijasta järjestysnumerot. Pohjois-eteläsuuntaiset kadut, avenuet, on merkitty järjestysnumeroilla 1–12. Tunnetuin niistä on 5th Avenue. Läntisin, 12th Avenue, kulkee suurelta osin Hudsonjoen rantaa pitkin. Manhattanin leveimmässä osassa muutamat itäisimmät avenuet (Alphabet Cityssä) on kuitenkin merkitty kirjaimilla. Muutamat avenuet ovat myöhemmin saaneet numeroinnista poikkeavat nimet kuten Park Avenue (4th Avenue) ja Avenue of the Americas (6th Avenue).

Itä-länsisuuntaiset kadut (engl. street) on niin ikään merkitty järjestysnumeroilla 1–220. Näistä 1.–13. kadut ovat lyhyitä eivätkä ulotu koko Manhattanin poikki, sillä niiden kohdalla Hudsonjoen puolella oleva Greenwich Village ei ole ruutukaavan mukaisesti rakennettu.[4] Sen sijaan 14.–181. kaduista useimmat ulottuvat Hudsonjoen rantaan saakka tai lähelle sitä, mutta jakautuvat kahteen osaan, joiden nimissä käytetään etu­liitteitä East (itä) ja West (länsi), esimerkiksi East 14th Street ja West 14th Street. 60.–109. katujen itä- ja länsiosat ovat kokonaan toisistaan erillään, koska välissä on laaja puistoalue, Central Park.

Broadway kulkee kuitenkin koko saaren halki, ja suurelta osaltaan se poikkeaa suunnaltaan Manhattanin muusta katuverkosta.

Alun perin ruutukaava päättyi pohjoisessa 155. kadulle[5], mutta katujen numerointia on myöhemmin jatkettu Manhattanin pohjoisimpaan kärkeen saakka. Siellä katujen numeroinnissa on kuitenkin aukkoja, sillä katuverkko ei ole yhtä säännöllinen. Suurin kadun järjestys­numero Manhattanilla on nytmilloin? 220th Street.[6] Numero­sarjaa on paikoitellen jatkettu vielä Manhattanin pohjois­­puolella Bronxissakin, sen itä­osassa 243. ja länsi­osassa aina 263. katuun saakka, mutta sielläkin numeroinnissa on aukkoja eivätkä kadut läheskään kaikkialla muodosta ruutu­­kaavaa.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Manhattan (Manna-hata, ”kukkulainen saari” tai ”puhdistumisen paikka”lähde?) on lähtöisin saaren ensimmäisten asukkaiden algonkinilaisten kielestä.

Manhattan vuonna 1873.

Virallisesti ensimmäinen eurooppalainen tutkimusmatkailija Manhattanilla oli englantilainen Henry Hudson, joka oli Hollannin kauppalaivastoon kuuluneen Halve Maen -laivan kapteeni ja jonka mukaan Hudsonjoki myöhemmin nimettiin. Halve Maen (Puolikuu) saapui ylempään New Yorkin lahteen 11. syyskuuta 1609, purjehti lyhyen matkaa ylös Hudson-jokea ja ankkuroitui Manhattanin pohjoiskärkeen. On kuitenkin arveltu, että jo vuonna 1524 italialainen tutkimusmatkailija Giovanni da Verrazano ja muutamaa kuukautta myöhemmin portugalilainen Estevan Gomez olisivat liikkuneet New York Harborin alueella.lähde?

Hollantilaiset asuttivat saaren 1613 turkisten kauppapaikaksi Hendrick Christiansenin johdolla. Myös Jan Rodrigues, ensimmäinen New Yorkin afroamerikkalainen asukas, oli ensimmäisten Manhattanin asukkaiden joukossa. Saaren alkuperäinen hollanninkielinen nimi oli Mannathans. Vuonna 1632 perustettiin Manhattanin saarelle New Amsterdamin kaupunki.

Eurooppalaisten pysyvä asutus Uudessa Hollannissa alkoi vuonna 1624, jolloin Governors Islandille perustettiin hollantilaisten tukikohta turkiskauppaa varten. Seuraavana vuonna aloitettiin citadelin ja Fort Amsterdamin rakentaminen Manhattanin saarelle, jota myöhemmin kutsuttiin nimellä Uusi Amsterdam (Nieuw Amsterdam).[7][8] Vuotta 1625 pidetäänkin New Yorkin kaupungin synnyinvuotena[9]. Vuonna 1626 Peter Minuit osti Manhattanin alkuasukkailta 60 guldenin arvolla tavaraa, usein sanotaan arvon vastanneen 24 dollaria, mutta 60 guldenia tuolloin vastasi yli 700 nykyistä euroa eli lähes tuhatta dollaria[10][11]. Eräiden historioitsijoiden mukaan Minuitille sattui kaupassa erehdys: hän antoi tavarat canarsee-heimolle palkkioiksi Manhattanin käytöstä. Canarseet asuivat kuitenkin East Riverin toisella puolella nykyisen Brooklynin alueella. Manhattanilla, sen pohjoisosassa, asui kuitenkin weckquaesgeeksien heimo.[12]

Vuonna 1664 englantilaiset valloittivat alueen ja nimesivät sen New Yorkiksi kuninkaan veljen Yorkin herttua Jaakko II:n mukaan.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manhattan on hallinnollisesti jaettu kahteentoista osaan (Community Districts).[13] Monet näistä osista ovat yli sadantuhannen asukkaan kokoisia. Kullakin osalla on kaupunginosavaltuusto, Community board, jolla on neuvoa-antava rooli päätettäessä kaupungin budjetista, maankäytöstä ja kunnallisista palveluista.[14]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manhattan poikkeaa muista Yhdysvaltain alueista siinä, että joukkoliikenne on siellä tärkeässä osassa. Joukkoliikenteen ytimen muodostaa New Yorkin metro. Saaren yhdistää mantereeseen kolme paikallisjunalinjaa. New Yorkin keltaisia takseja on kaikkialla. Staten Islandille pääsee lautalla ilmaiseksi.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin väkiluvun kehitys hallintoalueittain vuosina 1900–2000. Manhattan tummansininen.
Manhattanin asukasmäärän kehitys
1790       33 111 1870     942 292 1950   1 960 101
1800       60 489 1880   1 206 299 1960   1 698 281
1810       96 373 1890   1 515 301 1970   1 539 233
1820     123 706 1900   2 050 600 1980   1 428 285
1830     202 589 1910   2 762 522 1990   1 487 536
1840     312 710 1920   2 284 103 2000   1 537 195
1850     515 547 1930   1 867 312  
1860     813 669 1940   1 889 924  

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäkuva Guggenheim-museosta

Manhattanilla on useita suuria taidemuseoita: Metropolitan Museum of Art, Museum of Modern Art eli MoMA, sekä Frank Lloyd Wrightin suunnittelema Solomon R. Guggenheim Museum.

Smithsonian-instituutin intiaanimuseo Smithsonian National Museum of the American Indian ja Pilvenpiirtäjämuseo Skyscraper Museum ovat Manhattanin eteläkärjessä Alue 1:llä[15]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b New York - Place and County Subdivision U.S. Census Bureau.
  2. a b c d New York City: Manhattan Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.11.2013. (englanniksi)
  3. Christopher Gray: Are Manhattan's Right Angles Wrong? 23.10.2005. Viitattu 1.9.2011.
  4. a b New Yorkin kartta New Yorkin kaupunki. Viitattu 1.9.2011.
  5. REMARKS OF THE COMMISSIONERS FOR LAYING OUT STREETS AND ROADS IN THE CITY OF NEW YORK, UNDER THE ACT OF APRIL 3, 1807 Viitattu 1.9.2011.
  6. New Yorkin kartta New Yorkin kaupunki. Viitattu 1.9.2011.
  7. http://www.nps.gov/history/nr/travel/kingston/colonization.htm
  8. http://tolerancepark.org/_wsn/page5.html
  9. http://www.nyc.gov/html/dcas/html/features/greenbook_seal_flag.shtml
  10. http://teachpol.tcnj.edu/amer_pol_hist/thumbnail2.html
  11. Laskuri vuoden 1626 guldenin nykyarvon määrittämiseksi
  12. Wendy S. Wilson, Lloyd M. Thompson: Native Americans: An Interdisciplinary Unit on Converging Cultures, s. 53 Google teoshaku
  13. Community District Profiles 5/2007. New York City Department of City Planning. Viitattu 25.2.2008.
  14. About Community Board No. 3 New York City. Viitattu 27.2.2008.
  15. Community Board No 1 Resource Direktory: Museums 1. alueen kaupunginosavaltuusto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 40°43′42″N, 73°59′39″W