Manhattan

Manhattan New Yorkin kartalla keltaiseksi väritettynä, muut neljä hallintoaluetta vaaleanharmaalla.

Manhattan.

Manhattan on 21,5 kilometriä pitkä saari Hudsonjoen alajuoksulla sekä yksi New Yorkin viidestä hallintoalueesta. Hallintoalue on samalla myös New Yorkin piirikunta ja sisältää Manhattanin saaren, joitakin pienempiä saaria ja pienen alueen mantereesta. New Yorkin piirikunta on New Yorkin osavaltion ja samalla koko Yhdysvaltain pienin piirikunta. Vuonna 2000 asukasluku Manhattanilla oli 1 537 195 henkilöä.

Valtaosa Manhattanin poikittaisista kaduista on nimetty järjestysnumeroin.

Maantiede

Kuva Manhattanilta.

Manhattanin saari on 21,5 km pitkä ja 3,7 km leveä (levein kohta).

Yhdysvaltojen Census Bureaun mukaan Manhattanin pinta-ala on 87,5 km², josta maata on 59,5 km² ja vettä 28,0 km². Veden osuus on 32,01 %.

Manhattanin eteläisin osa on finanssialan keskus, Financial District, jossa sijaitsee muun muassa New Yorkin pörssi ja monia pankkeja. Siellä sijaitsi myös vuonna 2001 syyskuun 11. päivän iskuissa tuhoutunut World Trade Centerin rakennusryhmä. Alueen kaduista tunnetuin on Wall Street.

Tärkeäksi liike-elämän keskukseksi on muodostunut myös Manhattanin keskiosissa sijaitsevan Times Squaren ympäristö.

Lähellä Manhattanin eteläkärkeä sijaitsee myös kiinalaisten kaupunginosa (China Town); pohjoisessa puhutaan valtaosin espanjaa. New Yorkille on tyypillistä, että eri kansallisuudet asuvat kortteleittain.

Manhattanin pohjoisin osa on pääasiassa mustien asuttama Harlem.

Ruutukaava ja numeroidut kadut

Manhattanin eteläosassa katuverkko on epäsäännöllinen, mutta saaren keski- ja pohjoisosille vahvistettiin vuonna 1811 hyvin säännöllinen ruutukaava, jonka mukaisesti suurin osa Manhattania on rakennettu. Siinä useimmilla kaduilla on nimen sijasta järjestysnumerot. Pohjois-eteläsuuntaiset kadut, avenuet, on merkitty järjestysnumeroilla 1–12. Tunnetuin niistä on 5th Avenue. Läntisin, 12th Avenue, kulkee suurelta osin Hudsonjoen rantaa pitkin. Manhattanin leveimmässä osassa muutamat itäisimmät avenuet (Alphabet Cityssä) on kuitenkin merkitty kirjaimilla. Muutamat avenuet ovat myöhemmin saaneet numeroinnista poikkeavat nimet kuten Park Avenue (4th Avenue) ja Avenue of the Americas (6th Avenue).

Itä-länsisuuntaiset kadut (engl. street) on niin ikään merkitty järjestysnumeroilla 1–220. Näistä 1.–13. kadut ovat lyhyitä eivätkä ulotu koko Manhattanin poikki, sillä niiden kohdalla Hudsonjoen puolella oleva Greenwich Village ei ole ruutukaavan mukaisesti rakennettu. Sen sijaan 14.–181. kaduista useimmat ulottuvat Hudsonjoen rantaan saakka tai lähelle sitä, mutta jakautuvat kahteen osaan, joiden nimissä käytetään etu­liitteitä East (itä) ja West (länsi), esimerkiksi East 14th Street ja West 14th Street. 60.–109. katujen itä- ja länsiosat ovat kokonaan toisistaan erillään, koska välissä on laaja puistoalue, Central Park.

Broadway kulkee kuitenkin koko saaren halki, ja suurelta osaltaan se poikkeaa suunnaltaan Manhattanin muusta katuverkosta.

Alun perin ruutukaava päättyi pohjoisessa 155. kadulle, mutta katujen numerointia on myöhemmin jatkettu Manhattanin pohjoisimpaan kärkeen saakka. Siellä katujen numeroinnissa on kuitenkin aukkoja, sillä katuverkko ei ole yhtä säännöllinen. Suurin kadun järjestys­numero Manhattanilla on nyt 220th Street. Numero­sarjaa on paikoitellen jatkettu vielä Manhattanin pohjois­­puolella Bronxissakin, sen itä­osassa 243. ja länsi­osassa aina 263. katuun saakka, mutta sielläkin numeroinnissa on aukkoja eivätkä kadut läheskään kaikkialla muodosta ruutu­­kaavaa.

Aluejako

Manhattan on hallinnollisesti jaettu kahteentoista osaan (Community Districts). Monet näistä osista ovat yli sadantuhannen asukkaan kokoisia. Kullakin districtillä on kaupunginosavaltuusto, Community board, jolla on neuvoa-antava rooli päätettäessä kaupungin budjetista, maankäytöstä ja kunnallisista palveluista.

• Alue 1 : Tribeca ja Lower Manhattan
• Alue 2 : Greenwich Village, NoHo, SoHo, ja Little Italy
• Alue 3 : Tompkins Square, East Village, Lower East Side, Chinatown, Two Bridges
• Alue 4 : Hell's Kitchen, Chelsea
• Alue 5 : Midtown
• Alue 6 : Stuyvesant Town, Tudor City, Turtle Bay, Peter Cooper Village, Murray Hill, Gramercy Park, Kips Bay, ja Sutton Place
• Alue 7 : Manhattan Valley, Upper West Side, ja Lincoln Square
• Alue 8 : Upper East Side, Lenox Hill, Yorkville, ja Roosevelt Island
• Alue 9 : Hamilton Heights, Manhattanville, ja Morningside Heights
• Alue 10 : Harlem ja Polo Grounds
• Alue 11 : East Harlem, El Barrio/Spanish Harlem, Ward's ja Randall's Island
• Alue 12 : Inwood, Hudson Heights ja Washington Heights

Historia

Nimi Manhattan (Manna-hata, ”kukkulainen saari” tai ”puhdistumisen paikka”) on lähtöisin saaren ensimmäisten asukkaiden algonkinilaisten kielestä.

Manhattan vuonna 1873.

Virallisesti ensimmäinen eurooppalainen tutkimusmatkailija Manhattanilla oli englantilainen Henry Hudson, joka oli Hollannin kauppalaivastoon kuuluneen Halve Maen -laivan kapteeni ja jonka mukaan Hudsonjoki myöhemmin nimettiin. Halve Maen (Puolikuu) saapui ylempään New Yorkin lahteen 11. syyskuuta 1609, purjehti lyhyen matkaa ylös Hudson-jokea ja ankkuroitui Manhattanin pohjoiskärkeen. On kuitenkin arveltu, että jo vuonna 1524 italialainen tutkimusmatkailija Giovanni da Verrazano ja muutamaa kuukautta myöhemmin portugalilainen Estevan Gomez olisivat liikkuneet New York Harborin alueella.

Hollantilaiset asuttivat saaren 1613 turkisten kauppapaikaksi Hendrick Christiansenin johdolla. Myös Jan Rodrigues, ensimmäinen New Yorkin afroamerikkalainen asukas, oli ensimmäisten Manhattanin asukkaiden joukossa. Saaren alkuperäinen hollanninkielinen nimi oli Mannathans. Vuonna 1632 perustettiin Manhattanin saarelle New Amsterdamin kaupunki.

Eurooppalaisten pysyvä asutus Uudessa Hollannissa alkoi vuonna 1624, jolloin Governors Islandille perustettiin hollantilaisten tukikohta turkiskauppaa varten. Seuraavana vuonna aloitettiin citadelin ja Fort Amsterdamin rakentaminen Manhattanin saarelle, jota myöhemmin kutsuttiin nimellä Uusi Amsterdam (Nieuw Amsterdam). Vuotta 1625 pidetäänkin New Yorkin kaupungin synnyinvuotena. Vuonna 1626 Peter Minuit osti Manhattanin alkuasukkailta 60 guldenin arvolla tavaraa, usein sanotaan arvon vastanneen 24 dollaria, mutta 60 guldenia tuolloin vastasi yli 700 nykyistä euroa eli lähes tuhatta dollaria. Eräiden historioitsijoiden mukaan Minuitille sattui kaupassa erehdys: hän antoi tavarat canarsee-heimolle palkkioiksi Manhattanin käytöstä. Canarseet asuivat kuitenkin East Riverin toisella puolella nykyisen Brooklynin alueella. Manhattanilla, sen pohjoisosassa, asui kuitenkin weckquaesgeeksien heimo.

Vuonna 1664 englantilaiset valloittivat alueen ja nimesivät sen New Yorkiksi kuninkaan veljen Yorkin herttua Jaakko II:n mukaan.

Väestö

New Yorkin väkiluvun kehitys hallintoalueittain vuosina 1900–2000. Manhattan tummansininen.

Manhattanin asukasmäärän kehitys

1790       33 111	1870     942 292	1950   1 960 101
1800       60 489	1880   1 206 299	1960   1 698 281
1810       96 373	1890   1 515 301	1970   1 539 233
1820     123 706	1900   2 050 600	1980   1 428 285
1830     202 589	1910   2 762 522	1990   1 487 536
1840     312 710	1920   2 284 103	2000   1 537 195
1850     515 547	1930   1 867 312
1860     813 669	1940   1 889 924

Kulttuuria ja nähtävyyksiä

Times Square yöllä

New Yorkin tunnetuimmat kadut pörssikatu Wall Street sekä teatterikatu Broadway sijaitsevat Manhattanilla. Myös erittäin tunnettu Broadwayn ja Seventh Avenuen risteys Times Square, joka on yksi maailman vilkkaimmista risteyksistä, sijaitsee Manhattanin saarella.

Pilvenpiirtäjiä

Manhattan tunnetaan pilvenpiirtäjistään. Vuosina 1890–1973 maailman korkein rakennus oli Manhattanilla. Tänä aikana ”arvonimi” siirtyi rakennukselta toiselle yhdeksän kertaa. Vuonna 1931 valmistunut 102-kerroksinen ja 381 metriä korkea Empire State Building oli pitkään tämä tittelin haltija.

Chrysler Building on vuonna 1930 valmistunut 77-kerroksinen Art Deco -tyylinen pilvenpiirtäjä. Trump Tower taas on asunto-pilvenpiirtäjä. Vuonna 1902 valmistunutta Flatiron Buildingiä pidetään puolestaan yleisesti saaren ensimmäisenä pilvenpiirtäjäna.

World Trade Center -tornit, jotka tuhoutuivat terrori-iskussa syyskuun 11. päivänä vuonna 2001, sijaitsivat Manhattanilla. Niiden tilalle nousee One World Trade Center.

Virkistysalueita

Central Park (suom. Keskuspuisto) on valtava, kymmenien korttelien laajuinen puistoalue Manhattanin keskellä. Manhattanin eteläosan suurin ulkoilualue, Battery park, sijaitsee aivan Manhattanin eteläkärjessä. Siellä on kävelyteitä, näköalapaikkoja jokivarressa sekä leikkipuisto ja lähisaarten lauttojen terminaalit.

Museoita

Sisäkuva Guggenheim-museosta

Manhattanilla on useita suuria taidemuseoita: Metropolitan Museum of Art, Museum of Modern Art eli MoMA, sekä Frank Lloyd Wrightin suunnittelema Solomon R. Guggenheim Museum.

Smithsonian-instituutin intiaanimuseo Smithsonian National Museum of the American Indian ja Pilvenpiirtäjämuseo Skyscraper Museum ovat Manhattanin eteläkärjessä Alue 1:llä

Liikenne

Manhattan poikkeaa muista Yhdysvaltain alueista siinä, että joukkoliikenne on siellä tärkeässä osassa. Joukkoliikenteen ytimen muodostaa New Yorkin metro. Saaren yhdistää mantereeseen kolme paikallisjunalinjaa. New Yorkin keltaisia takseja on kaikkialla. Staten Islandille pääsee lautalla ilmaiseksi.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Manhattan Wikimedia Commonsissa