1960

Tapahtumia

tammi–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Kamerun itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan.
• 1. tammikuuta – Hyvinkään, Riihimäen, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Rovaniemen kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Kyseessä olivat ensimmäiset ”uudet kaupungit”.
• 1. tammikuuta − Suomessa astui voimaan uusi verotuslaki, jolla yhdistettiin valtion-, kunnallis- ja kirkollisverotus. Verovelvollinen täytti tästä lähtien vain yhden veroilmoituksen.
• 4. tammikuuta – Iso-Britannia, Itävalta, Norja, Portugali, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska allekirjoittivat Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) perustamissopimuksen.
• 9. tammikuuta – Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä.
• 12. tammikuuta – Indonesian presidentti Ahmed Sukarno otti kaikki maan poliittiset puolueet täydelliseen henkilökohtaiseen valvontaansa.
• 12. tammikuuta – Suomen Joutsen-purjealusta alettiin hinata Porkkalasta Turkuun. Alus kärsi viisipäiväisen siirron aikana lieviä vaurioita.
• 23. tammikuuta – Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestellä 10 750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä.
• 24. tammikuuta – Suuri kansannousu Algerissa Ranskan siirtomaapolitiikkaa vastaan.
• 27. tammikuuta – Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ylijohtaja Veikko Vennamon valituksen hallituksen päätöksestä, jonka nojalla hänet oli siirretty asutushallituksesta tullihallitukseen. Vennamo nimitettiin tullineuvokseksi 11. maaliskuuta.
• 1. helmikuuta − Ranskan kansalliskokous myönsi presidentti Charles de Gaullelle täydet henkilökohtaiset valtuudet Algerian kapinan kukistamiseksi.
• 4. helmikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti Keski-Suomen läänin ensimmäiseksi maaherraksi sisäministeri Eino Paloveden ja Pohjois-Karjalan läänin ensimmäiseksi maaherraksi Kuopion läänin maaherran Lauri Riikosen. Uudeksi Kuopion läänin maaherraksi tuli sisäministeriön kansliapäällikkö Erkki Mantere ja uudeksi sisäministeriksi kansanedustaja Eemil Luukka.
• 7. helmikuuta – Miss Suomi -kilpailuissa ei yhdenkään osallistujan katsottu yltävän ensimmäiseen sijaan saakka, vaan titteli jäi edellisen vuoden voittajan Tarja Nurmen haltuun.
• 9. helmikuuta – Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.
• 12. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Squaw Valleyssä.
• 13. helmikuuta – Ranskan ensimmäinen ydinkoe, Gerboise Bleue, Algeriassa. Ranska liittyi neljäntenä maana ydinasevaltojen joukkoon. 70 kt:n Gerboise Bleue oli voimakkaampi kuin muiden ydinasevaltojen ensimmäiset kokeet ”Trinity”, ”RDS-1” ja ”Hurricane” yhteensä.
• 19. helmikuuta – Keskusrikospoliisi ilmoitti, että Heinävedellä Tulilahden leirintäalueella 28. heinäkuuta 1959 tapahtuneesta kaksoissurmasta asetetaan syytteeseen Runar Holmström.
• 26. helmikuuta − Ison-Britannian prinsessa Margaret ja hovivalokuvaaja Antony Armstrong-Jones julkistivat kihlauksensa. Heidät vihittiin avioliittoon 6. toukokuuta, jolloin kuningatar Elisabet II myönsi Armstrong-Jonesille Snowdonin jaarlin arvonimen.
• 29. helmikuuta – Maanjäristys tuhosi Agadirin Marokossa.
• 1. maaliskuuta – Uudet Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan läänit aloittivat toimintansa.
• 6. maaliskuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3 500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
• 7. maaliskuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti Kätilöopiston talon rakentamiseen liittyneistä epäselvyyksistä, joiden vuoksi valtio kärsi yli 300 miljoonan markan tappiot.
• 21. maaliskuuta – Ainakin 52 mustaihoista kuoli ja yli 160 haavoittui Sharpevillessä Etelä-Afrikassa, kun poliisi avasi tulen mieltään osoittaneeseen väkijoukkoon. Mellakan syynä oli mustaihoisille määrätty passipakko.
• 22. maaliskuuta – Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.

huhti–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin.
• 4. huhtikuuta – Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa.
• 9. huhtikuuta – Jyrkkänä rotuerottelijana tunnettu Etelä-Afrikan pääministeri Hendrik Verwoerd yritettiin murhata ampumalla häntä päähän. Ampuja oli valkoihoinen David Pratt. Verwoerd loukkaantui vakavasti, mutta selvisi hengissä.
• 10. huhtikuuta − Seinäjoen uusi kirkko Lakeuden Risti vihittiin käyttöön.
• 19. huhtikuuta – Lahden ja Loviisan välinen kapearaiteinen rautatie jäi pois käytöstä. Rautatie otettiin uudelleen käyttöön toukokuun alussa rakennettuna normaaliin raideleveyteen.
• 21. huhtikuuta – Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
• 27. huhtikuuta – Togo itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ranskan hallinnassa YK:n huoltohallintoalueena.
• 1. toukokuuta – Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2-vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
• 4. toukokuuta – Neuvostoliitto vaati Suomelta EFTA-maiden etuja vastaavaa suosituimmuuskohtelua hintana Suomen jäsenyydelle EFTAssa.
• 7. toukokuuta – Leonid Brežnevistä tuli Neuvostoliiton presidentti Kliment Vorošilovin erottua.
• 11. toukokuuta – Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
• 16. toukokuuta – Nikita Hruštšov vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2-lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään.
• 23. toukokuuta − YK:n turvallisuusneuvosto aloitti U-2-välikohtauksen käsittelyn. Neuvostoliiton vakoilulentosyytös hylättiin 26. toukokuuta.
• 27. toukokuuta – Presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürselin johtamassa vallankaappauksessa Turkissa.
• 27. toukokuuta − Yhdysvallat lopetti talousapunsa Kuuballe.
• 1. kesäkuuta – Argentiina esitti Israelille Adolf Eichmannin kaappauksen johdosta vastalauseen suvereniteettinsa loukkaamisesta.
• 4. kesäkuuta – Aimo Tukiaisen veistämä marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin Helsingin keskustassa.
• 5. kesäkuuta – Bodominjärven murhat Espoossa.
• 7. kesäkuuta − Suolahden ja Haapajärven välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
• 8. kesäkuuta – Heinäveden käräjillä alkoi oikeudenkäynti Tulilahden kaksoismurhasta syytettyä Runar Holmströmiä vastaan.
• 12. kesäkuuta − Argentiina kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin Israelin kieltäydyttyä palauttamasta Adolf Eichmannia Argentiinaan ja vaati YK:n turvallisuusneuvoston kutsumista koolle tapauksen vuoksi.
• 20. kesäkuuta – Malin liittovaltio itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan.
• 23. kesäkuuta − Suomen ensimmäinen kantosiipialus Sirena aloitti liikennöinnin Maarianhaminan ja Tukholman välillä.
• 26. kesäkuuta – Madagaskar itsenäistyi Ranskan alaisuudesta.
• 26. kesäkuuta – Brittiläinen Somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian Somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti.
• 29. kesäkuuta – Suomen hallitus asetti komitean tutkimaan leirintäalueiden turvallisuutta Tulilahden ja Bodominjärven murhenäytelmien vuoksi.
• 30. kesäkuuta – Belgian Kongo itsenäistyi nimellä Kongon demokraattinen tasavalta. Belgialaisten kuningas Baudouin I osallistui vallanvaihtoseremoniaan pääkaupungissa Léopoldvillessä. Kongon vaaleilla valittua pääministeriä Patrice Lumumbaa ei ollut kutsuttu, mutta hän saapui siitä huolimatta paikalle ja piti Kongon itsenäisyyspuheensa, jossa arvosteli jyrkin sanankääntein entisiä siirtomaaisäntiä.

heinä–syyskuu

Kittinger hyppää 31 kilometrin korkeudesta.

• 1. heinäkuuta – Somalia itsenäistyi.
• 1. heinäkuuta – Neuvostoliiton MiGit ampuivat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmerellä. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin.
• 1. heinäkuuta – Kuuba kansallisti Esso- ja Shell-öljy-yhtiöt. Iso-Britannia esitti Kuuballe toimenpiteen vuoksi vastalauseensa.
• 4. heinäkuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Vihuri-lentokoneet päätettiin myydä romuksi. Koneista kertyi romumetallia 230 tonnia. Vihuri-koneille oli sattunut useita vakavia lento-onnettomuuksia.
• 5. heinäkuuta – Yhdysvallat lopetti sokerin ostot Kuubasta ja asetti kuubalaisen sokerin tuontikieltoon.
• 6. heinäkuuta – Kuuban parlamentti hyväksyi lain, joka mahdollisti kaiken yhdysvaltalaisen omaisuuden takavarikoinnin.
• 7. heinäkuuta − Ylöjärvellä vihittiin käyttöön televisioasema, johon liittyi 219 metriä korkea linkkimasto.
• 11. heinäkuuta – Moise Tšombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta.
• 12. heinäkuuta – Kolme palomiestä sai surmansa ja 30 henkilöä loukkaantui Tilgmannin kirjapainossa Helsingissä selluloidin itsesytytyksestä syntyneessä suurpalossa.
• 14. heinäkuuta – Yhdistyneet kansakunnat päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä.
• 20. heinäkuuta – Ceylonin pääministeriksi valitusta Sirimawo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen parlamentaarisesti valittu nainen valtion johtajana.
• 25. heinäkuuta – Poikkeuksellisen voimakas ukonilma riehui eteläisessä Suomessa. Parhaimmillaan rekisteröitiin yli sata salamaa minuutissa.
• 1. elokuuta – Dahomey, nykyinen Benin itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan. Tämän jälkeen itsenäistyivät saman kuukauden aikana loputkin Ranskan Länsi-Afrikkaan ja Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan kuuluneet maat:
  • 3. elokuuta – Niger
  • 5. elokuuta – Ylä-Volta (nykyinen Burkina Faso)
  • 7. elokuuta – Norsunluurannikko
  • 11. elokuuta – Tšad
  • 13. elokuuta – Keski-Afrikan tasavalta
  • 15. elokuuta – Kongon tasavalta (entinen Ranskan Kongo)
  • 17. elokuuta – Gabon
• 6. elokuuta – Kuuban vallankumous: vastauksena Yhdysvaltain kauppasaartoon Kuuba kansallisti ulkomaalaisen omaisuuden maassa.
• 16. elokuuta – Kypros sai itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 16. elokuuta – Yhdysvaltalainen Joseph Kittinger hyppäsi laskuvarjolla 31 kilometrin korkeudesta, mikä on edelleen ihmisen korkeimmalta tekemä hyppy.
• 18. elokuuta – Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.
• 18. elokuuta – Metsähallituksen pääjohtaja Nils Osara erotettiin virastaan.
• 19. elokuuta – Yhdysvaltalainen U-2-lentäjä Gary Powers tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vakoilusta.
• 19. elokuuta – Sputnik 5 laukaistiin mukanaan koirat Belka ja Strelka, 40 hiirtä, kaksi rottaa ja erilaisia kasveja. Avaruusalus palasi maahan seuraavana päivänä ja eläimet selviytyivät.
• 20. elokuuta – Senegal irtautui Malin liittovaltiosta ja julistautui itsenäiseksi.
• 21. elokuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov julisti Kiinan johtajan Mao Zedongin harhaoppiseksi.
• 23. elokuuta − Neuvostoliiton entinen ulkoministeri Vjatšeslav Molotov nimitettiin NL:n edustajaksi kansainväliseen atomienergiajärjestöön (IAEA).
• 25. elokuuta - Kesäolympialaiset alkoivat Roomassa.
• 29. elokuuta − Piispa Paavali nimitettiin Suomen ortodoksisen kirkon uudeksi arkkipiispaksi hänen edeltäjänsä Hermanin jäätyä eläkkeelle.
• 3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen täytti 60 vuotta.
• 12. syyskuuta – Itä-Saksan presidentin virka lakkautettiin Wilhelm Pieckin kuoltua, ja kaikki valta keskitettiin puoluejohtaja Walter Ulbrichtille.
• 14. syyskuuta – OPEC perustettiin Bagdadin konferenssissa.
• 15. syyskuuta − RKP:n kansanedustaja, kouluneuvos John Österholm sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron eduskunnasta ja hänen tilalleen tuli Torsten Aminoff. Vuodesta 1919 lähtien yhtäjaksoisesti eduskuntaan kuulunut ja Suomen pitkäaikaisimmaksi kansanedustajaksi noussut Österholm kuoli marraskuussa.
• 22. syyskuuta – Entinen Ranskan siirtomaa Mali julistautui itsenäiseksi kuuluttuaan välillä lyhyen aikaa Malin liittovaltioon.
• 23. syyskuuta – Kansanedustaja Väinö Leskinen erosi SDP:n eduskuntaryhmästä.
• 24. syyskuuta – Maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen lentotukialus, USS Enterprise laskettiin vesille.
• 26. syyskuuta – Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat senaattori John F. Kennedy ja varapresidentti Richard Nixon kohtasivat ensimmäisessä televisioidussa vaaliväittelyssä, jota seurasi 66,4 miljoonaa katsojaa. Neljän ehdokkaiden välisen väittelyn jälkeen seuraavia saatiin odottaa vuoteen 1976.
• 29. syyskuuta – Tampereelle muuttaneen Yhteiskunnallisen korkeakoulun rakennus valmistui. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Korhonen.

loka–joulukuu

• 1. lokakuuta – Nigeria itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ison-Britannian siirtomaa, Nnamdi Azikiwesta tuli sen ensimmäinen kenraalikuvernööri.
• 2. lokakuuta – Suomessa pidettyjen kunnallisvaalien ensimmäinen päivä. Äänestysvilkkaus nousi siihenastiseen ennätykseen, 75 prosenttiin.
• 2. lokakuuta − Kirjankustantaja Werner Söderströmin patsas paljastettiin Porvoossa hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä.
• 5. lokakuuta – Valkoiset eteläafrikkalaiset äänestivät maan muuttamisesta tasavallaksi.
• 12. lokakuuta – Nikita Hruštšov käytti kenkäänsä YK:n yleiskokouksessa sanojensa painoksi Itä-Euroopan tilanteesta keskusteltaessa.
• 19. lokakuuta – Tampereen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun risteyksessä.
• 24. lokakuuta – Ulkoministeri Ahti Karjalainen aloitti Lontoossa neuvottelut Suomen EFTA-jäsenyydestä.
• 24. lokakuuta – Neuvostoliiton uuden R-16-ohjuksen kokeissa Baikonurilla tapahtui onnettomuus, jossa kuoli yli 100 ohjuksen kehittäjää ja sotilasta, ml. strategisten ohjusjoukkojen komentaja, marsalkka Mitrofan Nedelin.
• 26. lokakuuta – Yhdysvaltain postiministeriö julkaisi marsalkka Mannerheimia esittävän postimerkin Vapauden puolustajat -sarjassa. Neljän sentin arvoista merkkiä painettiin 160 miljoonaa kappaletta. Merkin ensimmäiset kappaleet luovutettiin Suomesta asekätkentäjutun vuoksi Yhdysvaltoihin siirtyneille, Yhdysvaltain armeijassa palvelleille eversti Alpo Marttiselle ja kapteeni Olavi Alakulpille.
• 1. marraskuuta – Sukselaisen hallitus nousi Suomen viiden siihen saakka pitkäikäisimmän hallituksen joukkoon istuttuaan 658 vuorokautta.
• 8. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa John F. Kennedy voitti tiukassa vaalissa Richard Nixonin.
• 8. marraskuuta – Eduskunta päätti nostaa syytteet entisiä ministereitä Aarre Simosta, Urho Kiukasta ja Vilho Väyrystä vastaan valtakunnanoikeudessa ”Kätilöopiston jutun” vuoksi.
• 11. marraskuuta − TPSL:n kansanedustaja Valdemar Liljeström kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli vuoden 1958 vaaleissa pudonnut kouluneuvos Aino Malkamäki.
• 13. marraskuuta – Sammy Davis meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijä May Brittin kanssa. Rotujen välinen avioliitto oli edelleen laitonta 31:ssä Yhdysvaltain osavaltiossa.
• 15. marraskuuta – Polaris-ohjuksen ensimmäiset kokeet.
• 20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti Moskovaan viiden päivän vierailulle. Vierailun viimeisenä päivänä ilmoitettiin Kekkosen päässeen neuvostojohdon kanssa yhteisymmärrykseen Suomen EFTA-jäsenyydestä ja Saimaan kanavan vuokraamisesta Suomelle 50 vuodeksi.
• 28. marraskuuta – Mauritania itsenäistyi Ranskasta. Tämän jälkeen Ranskan hallinnassa oli Afrikan mantereella enää vain Algeria ja Ranskan Somalimaa, nykyinen Djibouti.
• 1. joulukuuta – Eversti Joseph Mobutu pidätytti Kongon tasavallan syrjäytetyn johtajan Patrice Lumumban.
• 1. joulukuuta – Neuvostoliiton viisitonninen avaruusalus lähetettiin kiertoradalle mukanaan joukko koe-eläimiä. Tämä alus paloi ilmakehässä maahan palatessaan.
• 2. joulukuuta – Canterburyn arkkipiispa (Geoffrey Francis Fisher) ja paavi Johannes XXIII tapasivat Vatikaanivaltiossa ensimmäistä kertaa anglikaanikirkon 500-vuotisessa historiassa.
• 2. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower määräsi miljoona dollaria kuubalaispakolaisten apuun ja asuttamiseen Floridassa. Castron valtaannousun jälkeen pakolaisia oli tullut noin tuhat viikossa.
• 9. joulukuuta – Presidentti Charles de Gaullen vierailu Algeriassa johti laajoihin levottomuuksiin, joissa kuoli 127 ihmistä.
• 13. joulukuuta – Etiopian keisari Haile Selassien vieraillessa Brasiliassa hänen keisarillinen kaartinsa aloitti vallankaappauksen. Kapinalliset nostivat keisarin pojan, kruununprinssi Asfa-Wossenin, valtaan.
• 15. joulukuuta – Belgialaisten kuningas Baudouin I nai Doña Fabiola de Mora y Aragónin.
• 16. joulukuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter ilmoitti Yhdysvaltain sijoittavan viisi ydinsukellusvenettä ja 80 Polaris-ohjusta NATOn vahvuuteen vuoden 1963 loppuun mennessä.
• 16. joulukuuta – Kaksi matkustajakonetta törmäsi New Yorkin yläpuolella Yhdysvalloissa ja putosi Brooklynin kaupunginosaan. Onnettomuudessa sai surmansa 138 ihmistä.
• 17. joulukuuta – Yhdysvaltalainen sotilaslentokone törmäsi kirkontorniin Münchenissä ja putosi kadulle raitiovaunun päälle. 70 ihmistä kuoli.
• 27. joulukuuta – Ranska teki kolmannen ydinkokeensa Regganessa Algeriassa.
• 28. joulukuuta – Suomen suurin televisiomasto vihittiin käyttöön Ylöjärvellä.
• 30. joulukuuta – Helsingin maalaiskunnassa alettiin rakentaa Silvolan tekojärveä.

tuntematon päivämäärä

• tammikuu – Hätätila päättyi Keniassa Mau Mau -kapinan päätyttyä.

Syntyneitä

• 6. tammikuuta – Nigella Lawson, brittiläinen julkkiskokki ja kirjailija
• 6. tammikuuta – Kari Jalonen, suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja
• 12. tammikuuta – Oliver Platt, kanadalainen näyttelijä
• 20. tammikuuta – William R. Wright (”Will Right”), yhdysvaltalainen tietokonepelisuunnittelija (The Sims)
• 29. tammikuuta – Gia Carangi, yhdysvaltalainen malli (k. 1986)
• 29. tammikuuta – Greg Louganis, yhdysvaltalainen uimari (moninkertainen olympiavoittaja)
• 29. tammikuuta – Sean Kerly, brittiläinen maahockeypelaaja
• 2. helmikuuta – Jari Porttila (”Sporde”), suomalainen urheilutoimittaja
• 7. helmikuuta – Kuutti Lavonen, suomalainen taidemaalari, taidegraafikko, valokuvataiteilija ja professori
• 19. helmikuuta – Prinssi Andrew, Yorkin herttua (kuningatar Elisabet II:n toinen poika)
• 28. helmikuuta – Dorothy Ruth Hoogstraten (”Dorothy Stratten”), kanadalainen malli ja elokuvanäyttelijä (k. 1980)
• 29. helmikuuta – Khaled Hadj Brahim (”Khaled”), algerialainen rai-muusikko (Kutché)
• 4. maaliskuuta – Mikko Kuustonen, suomalainen laulaja ja lauluntekijä ("Q. Stone")
• 21. maaliskuuta – Ayrton Senna, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja (kolminkertainen maailmanmestari) (k. 1994)

• 4. huhtikuuta – Hugo Weaving, australialainen näyttelijä
• 11. huhtikuuta – Esa Saarnio (”Rokki-Rantanen”), suomalainen kitaristi
• 29. huhtikuuta – Kari Kriikku, suomalainen klarinetisti
• 10. toukokuuta – Paul David Hewson (”Bono”), irlantilainen muusikko ("U2")
• 16. toukokuuta – Rosario Fiorello, italialainen viihdyttäjä ja laulaja
• 18. toukokuuta – Jari Kurri, suomalainen jääkiekkoilija
• 21. toukokuuta – Jeffrey Dahmer, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k. 1994)
• 6. kesäkuuta – Steve Vai, yhdysvaltalainen kitaristi
• 9. kesäkuuta – Eva Dahlgren, ruotsalainen laulaja
• 22. kesäkuuta – Erin Brockovich, yhdysvaltalainen kansalaisaktivisti (elokuva Erin Brockovich perustuu hänen elämäkertaansa)

• 4. heinäkuuta – Roland Ratzenberger, itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1994)
• 18. heinäkuuta – William Dembski, yhdysvaltalainen matemaatikko, filosofi ja teologi
• 4. elokuuta – José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan pääministeri
• 7. elokuuta – David Duchovny, yhdysvaltalainen näyttelijä (Salaiset kansiot)
• 8. elokuuta – Ralf König, saksalainen sarjakuvapiirtäjä
• 10. elokuuta – José Antonio Domínguez Bandera (”Antonio Banderas”), espanjalaissyntyinen näyttelijä (Naisia hermoromahduksen partaalla)
• 14. elokuuta – Sarah Brightman, englantilainen laulaja
• 21. elokuuta – Roman Schatz, saksalais-suomalainen kirjailija, toimittaja ja ohjaaja
• 26. elokuuta – Branford Marsalis, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
• 5. syyskuuta – Karita Mattila, suomalainen oopperasopraano
• 9. syyskuuta – Hugh Grant, englantilainen näyttelijä (Neljät häät ja yhdet hautajaiset)
• 17. syyskuuta – Damon Hill, englantilainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)

• 9. lokakuuta – Laura Ruohonen, suomalainen näytelmäkirjailija
• 30. lokakuuta – Diego Maradona, argentiinalainen jalkapalloilija
• 2. marraskuuta – Martti Rousi, suomalainen sellisti
• 4. marraskuuta – Kathy Griffin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja stand-up-koomikko
• 10. marraskuuta – Neil Gaiman, englantilainen tieteiskirjailija (Tähtisumua)
• 12. marraskuuta – Ismo Alanko, suomalainen muusikko
• 18. marraskuuta – Kim Wilde, englantilainen pop-muusikko
• 29. marraskuuta – Ilkka Paananen, suomalainen pianisti
• 2. joulukuuta – Nicholas Dingley (”Razzle”), englantilainen rumpali ("Hanoi Rocks")
• 18. joulukuuta – Sirkku Peltola, suomalainen teatteriohjaaja ja kirjailija
• 31. joulukuuta – Steve Bruce, englantilainen jalkapalloilija

Kuolleita

• 3. tammikuuta – Victor Sjöström, ruotsalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s. 1879)
• 4. tammikuuta – Albert Camus, vuoden 1957 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut algerialaissyntyinen ranskalainen filosofi ja kirjailija (Sivullinen) (s. 1913) (auto-onnettomuus)
• 28. tammikuuta – Ernst Linko, suomalainen säveltäjä (s. 1889)
• 29. tammikuuta – Eero Antikainen, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (s. 1906)
• 17. helmikuuta – Vilho Nenonen (”Suomen tykistön isä”), suomalainen tykistökenraali (s. 1883)
• 2. maaliskuuta – Stanisław Taczak, puolalainen kenraali (s. 1874)
• 24. maaliskuuta – Helena Eeva (”A. Kajo”, ”Helen Neva”, ”L. Suolakivi”, ”Arvi Tarvainen”, ”Asser Tervasmäki”, ”Tjärbacka”, ”Aarne Torniainen”), suomalainen iskelmäsanoittaja (s. 1923)

• 14. huhtikuuta – Alonzo Sundman, suomalainen jääkärikenraali (s. 1895)
• 25. huhtikuuta – Ilmari Krohn, suomalainen säveltäjä ja musiikintutkija (s. 1867)
• 26. huhtikuuta – Wander Johannes de Haas, alankomaalainen fyysikko ja matematiikko (s. 1878)
• 3. toukokuuta – Martti Elis Niemi (”Masa Niemi”), suomalainen näyttelijä ja koomikko (”Pätkä”) (s. 1914) (itsemurha)
• 5. toukokuuta – Sulho Ranta, suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija (s. 1901)
• 6. toukokuuta – Pál Ábrahám (”Paul Abraham”), unkarilaissyntyinen operettisäveltäjä (Viktoria ja hänen husaarinsa) (s. 1892)
• 7. toukokuuta – Elsa Heporauta, suomalainen kirjailija (Kalevala Korun perustaja) (s. 1883)
• 8. toukokuuta – Hugo Alfvén, ruotsalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1872)
• 11. toukokuuta – John D. Rockefeller, yhdysvaltalainen liikemies (s. 1874)
• 30. toukokuuta – Boris Pasternak, vuoden 1958 Nobelin kirjallisuuspalkinnosta kieltäytynyt neuvostoliittolainen kirjailija (Tohtori Živago) (s. 1890)
• 31. toukokuuta – Walther Funk, saksalainen sanomalehtimies ja kansallissosialistinen poliitikko (s. 1890)
• 1. kesäkuuta – Enok Rytkönen, suomalainen suomalainen kirjakauppias, lasten kuvakirjojen tekijä ja kääntäjä (s. 1874)
• 8. kesäkuuta – Ragnar Ekelund, suomalainen kirjailija ja taidemaalari (s. 1892)
• 9. kesäkuuta – Semjon Lavotškin, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija (s. 1900)
• 12. kesäkuuta – Raul Roine, suomalainen kirjailija (s. 1907)
• 13. kesäkuuta – Allina Amanda Hildén (Alli Paasikivi), Suomen presidentti Juho Kusti Paasikiven puoliso (s. 1879)
• 19. kesäkuuta – Alan Stacey, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1933)

• 9. heinäkuuta – Matti Miikki, suomalainen poliitikko (s. 1889)
• 11. heinäkuuta – Gunnar Björling, suomalainen runoilija (s. 1887)
• 16. heinäkuuta – Albert Kesselring, saksalainen marsalkka (s. 1881)
• 18. heinäkuuta – Pekka Pennanen, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos (s. 1872)
• 28. heinäkuuta – Vilho Annala, suomalainen poliitikko ja professori (s. 1888)
• 7. elokuuta – Väinö Hannikainen, suomalainen säveltäjä (s. 1900)
• 12. elokuuta – Kaarle Viktor Väänänen (”Kalle Väänänen”), suomalainen kirjailija (Savolaesta sanarrieskoo) (s. 1888)
• 5. syyskuuta – August Alexander Korhonen (”Aku Korhonen”), suomalainen näyttelijä ja koomikko (Lapatossu) (s. 1892)
• 7. syyskuuta – Wilhelm Pieck, DDR:n ensimmäinen presidentti (s. 1876)
• 9. syyskuuta – Johan Björling (”Jussi Björling”), ruotsalainen tenori (s. 1911)
• 9. syyskuuta – Armas Maasalo, suomalainen säveltäjä ja kirkkomuusikko (s. 1885)

• 5. marraskuuta – August Gailit, virolainen kirjailija (s. 1891)
• 6. marraskuuta – Erich Raeder, saksalainen suuramiraali (Kriegsmarinen komentaja) (s. 1876)
• 8. marraskuuta – Oscar Enckell, suomalainen kenraali ja teollisuusmies (s. 1878)
• 11. marraskuuta – Valdemar Liljeström, suomalainen poliitikko (s. 1902)
• 16. marraskuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tapahtui eräänä yönä) (s. 1901)
• 16. marraskuuta – John Österholm, suomalainen poliitikko (s. 1882)
• 28. marraskuuta – Richard Wright, yhdysvaltalainen kirjailija (Amerikan poika) (s. 1908)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Donald Glaser
• Nobelin kemianpalkinto: Willard Libby
• Nobelin lääketieteen palkinto: Sir Frank Burnet ja Peter Medawar
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Saint-John Perse
• Nobelin rauhanpalkinto: Albert Luthuli

Kirjoja

• Täällä Pohjantähden alla 2 – Väinö Linna
• Totuus on armoton – Mauri Sariola
• Peukalokyyti – Olli (Väinö Nuorteva)

Muuta

• Elokuvavuosi 1960

Kirjallisuus

• Pekka Tuomikoski: 50 vuotta sitten. Vuosi 1960 (Minerva, 2010)