Ehkäisypilleri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ehkäisypillereitä folioliuskassa; pillerin ottamisen muistamisen helpottamiseksi liuskaan on merkitty ottamisjärjestys ja kullekin pillerille vastaavat viikonpäivät.

Ehkäisypilleri (e-pilleri, ehkäisytabletti) on raskauksia ehkäisevä pillerimuotoinen lääke. Ehkäisypilleri on naisten länsimaissa eniten käyttämä ehkäisymenetelmä. Toisin kuin kondomit, ehkäisypillerit eivät suojaa sukupuolitaudeilta. Ajatus ehkäisypillerin kaltaisesta lääkkeestä lähti yhdysvaltalaiselta sairaanhoitajalta Margaret Sangerilta[1]. Ehkäisypillerin "isiksi" on nimetty Carl Djerassi ja Gregory Pincus. Myös miehille on yritetty kehittää ehkäisypillereitä, mutta niiden kehittäminen lopetettiin vuonna 2007, koska pillereistä olisi tullut kohtuuttoman kalliita.[2] Niiden haittavaikutuksia ovat lihominen ja akne. Lisäksi on epäilty niiden kasvattavan itsemurhariskiä.[3] The Economist -lehti valitsi ehkäisypillerin 1900-luvun tärkeimmäksi keksinnöksi.

Yhdistelmävalmisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistelmäehkäisypilleri sisältää luontaista estrogeenihormonia jäljittelevää etinyyliestradiolia sekä luontaista keltarauhashormonia jäljittelevää progestiinia. Nämä synteettiset yhdisteet toimivat luonnollisia hormoneja tehokkaammin [4][5].

Ehkäisypilleri vaikuttaa vähentämällä aivolisäkkeen FSH- ja LH-hormonien erittymistä, josta seuraa elimistön oman hormonintuotannon loppuminen ja munarakkulan kypsymisen ja ovulaation estyminen. Ehkäisypillerit ovat luotettavia, jos ne muistaa ottaa säännöllisesti: oikein käytettynä menetelmän pettämisen todennäköisyys on vain 0,1 prosenttia vuodessa eli pienempi kuin esimerkiksi kondomilla tai kuparikierukalla. [4]. [6]

Ehkäisypillereitä syödään tavallisesti 21 päivää peräkkäin joka päivä samaan aikaan. Pillerin otto voi myöhästyä alle 12 tuntia normaalista ottoajasta, jolloin myöhästyminen ei vaikuta ehkäisytehoon. 21 päivän syömisen jälkeen pidetään seitsemän päivän tauko. Tästä on kuitenkin merkkikohtaisia poikkeuksia. Seitsemän päivän tauon aikana alkaa kuukautisvuodon tapainen tyhjennysvuoto. Ehkäisypillerien teho säilyy myös tauon aikana.

Minipilleri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräät ehkäisypillerit, niin kutsutut minipillerit, sisältävät vain progestiinia. 15 prosentilla käyttäjistä ne estävät ovulaation ja osalla häiritsevät sitä. Muilla minipillerin teho perustuu sen aiheuttamiin kohdun limakalvon ja kohdunsuun liman muutoksiin, jotka vaikeuttavat siittiöiden etenemistä, ja mikäli hedelmöitys silti tapahtuu, limakalvon muutokset estävät alkion kiinnittymisen. Minipillereitä otetaan päivittäin ilman taukoja. [6]

Käyttöaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehkäisypillereitä saa Suomessa vain lääkärin määräyksestä. Jälkiehkäisypillereitä voivat yli 15-vuotiaat ostaa ilman reseptiä, alle 15-vuotiaat vain reseptillä.

Joitakin ehkäisypillereitä käytetään myös aknen, hirsutismin ja kuukautiskipujen hoitoon.

Riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hormonien käyttö ehkäisyyn on kiistelty asia kuten hormonihoito vaihdevuosienkin aikana. Ylimääräisten hormonien on todettu liittyvän toisaalta joidenkin syöpien vähenemiseen ja joidenkin lisääntymiseen. Tieteellinen näyttö on edelleen epävarmaa. Nykyiset ehkäisypillerit sisältävät kuitenkin huomattavasti pienempiä hormonimääriä kuin ensimmäiset pillerit 1960-luvulla.

On pieni riski, että ehkäisypillerit aiheuttavat naiselle syvän laskimoveritulpan, joka saattaa johtaa keuhkoemboliaan ja jopa kuolemaan. Miesten ehkäisypillerien kohdalla tällaista ei sallita. Ajatuksen taustalla on se, että myös raskaus on naiselle hengenvaarallinen tila.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ehkäisypilleri täytti pyöreät 50 vuotta Lääkärilehti
  2. Miesten e-pilleri jälleen hyllytetty 8.8.2007. Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2008.
  3. Tiina-Rakel Liekki: Miesten ehkäisypilleri tuskin toteutuu – huolestuttaako hormonaalinen ehkäisy? YLE Uutiset. 17.2.2013. Viitattu 18.2.2014.
  4. a b Hormonaalisen ehkäisyn mekanismit. www.tohtori.fi
  5. Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat. www.medicina.fi (pdf)
  6. a b Ylikorkala, Olavi ja Kauppila, Antti: Naistentaudit ja synnytykset, s. 156–157, 159–160. 4., uudistettu painos. Duodecim, 2004. ISBN 978-951-656-165-6.
  7. Rakel Liekki: Miesten ehkäisypilleri tuskin toteutuu – huolestuttaako hormonaalinen ehkäisy? YLE Uutiset. 17.2.2014. Viitattu 18.2.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]