Ehkäisy

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tavallinen väritön kondomi.

Ehkäisyllä tarkoitetaan keinoja, joilla pyritään välttämään raskaus seksuaalisessa kanssakäymisessä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1900 valmistettu nykyaikaisen kondomin esiaste.

Raamatussa mainitaan keskeytetty yhdyntä ehkäisymenetelmänä, kun Onan ei suostunut tekemään raskaaksi lapsettomana kuolleen veljensä leskeä, vaan antoi "siemenensä mennä maahan".

Vanhin tunnettu suora viittaus ehkäisyyn kirjallisessa lähteessä on noin vuodelta 1850 eaa. peräisin oleva ns. Kahunin terveydenhoitopapyrus. Se sisältää reseptit kolmelle vaginaan tarkoitetulle seokselle, joista yksi sisältää mm. krokotiilin ulostetta ja käynyttä lantaa.

Muinaiset kreikkalaiset kirjoittivat ehkäisyssä käytetyn keitoksia, mekaanisia esteitä, pusseja ja rytmimenetelmää. He tunsivat myös aborttitekniikoita ja harrastivat imeväisten hylkäämistä, mitä ei läheskään aina pidetty tuomittavana.

Pitkään tunnettu ehkäisymenetelmä ovat kondomit, jotka alkuun tehtiin nahasta, suolesta tai rakosta. Niiden teho ja käytettävyys parani huomattavasti vulkanoidun kumin keksimisen myötä 1844. Pessaari kehitettiin 1838. Ehkäisypilleri tuli markkinoille 1960-luvulla ja mullisti monien sukupuolielämän mahdollistaen suun kautta tapahtuvan, luotettavan ja huomaamattoman raskaudenehkäisyn.

Kehitykseen liittyy myös huomattava suhtautumisen muutos yhteiskunnassa. Kun Yhdysvaltain ensimmäinen perhesuunnitteluklinikka avattiin 1916, sen perustaja Margaret Sanger pidätettiin pikaisesti "säädyttömyydestä". Theodore Roosevelt lausui, että "nainen joka välttää synnytystä on verrattavissa sotilaaseen joka heittää kiväärinsä ja pakenee taistelua". 1965 korkein oikeus päätti Yhdysvalloissa ehkäisyä kieltävien lakien olevan itsemääräämisoikeutta loukkaavia ja siten perustuslain vastaisia.[1]

Nykyaikaiset ehkäisykeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on esitetty nykyisin käytössä olevia ehkäisymenetelmiä, joista suurin osa on otettu käyttöön vasta teollistumisen jälkeen. Ainoat ehkäisymenetelmät, jotka suojaavat sukupuolitaudeilta, ovat kondomi ja femidomi.

Hormonaaliset ehkäisykeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehkäisypillereitä.
Kuparikierukka.
Ehkäisylaastari.

Kemialliset ehkäisykeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mekaaniset ehkäisykeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita ehkäisymenetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehkäisymenetelmien tehokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevaisuuden näkymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehille tarkoitettu hormoniehkäisy

Erityisesti lääketehtaat ovat investoineet miesten hormoniehkäisyn kehittämiseen vain vähän. On esitetty että kaupalliset hyödyt ovat menneet sosiaalisen hyödyn edelle. Miesten ehkäisy olisi tärkeää sekä länsimaissa tasa-arvon takia että maailmalla väestönkasvun takia. Esimerkiksi rahoitusta WHO:n jo tutkimuksissa toimivaksi todettuun menetelmään ei löydy, mm. koska sitä ei voi patentoida eikä siitä näin ollen ole kaupallista hyötyä [2]. Myös sivuvaikutukset ovat olleet esteenä. Miehille kehitetyillä toimivaksi todetuilla hormonivalmisteilla oli sivuvaikutuksia, kuten naistenkin hormonaalisilla menetelmillä. Tutkimukset lopetettiin koska miehille ehkäisystä aiheutuvia sivuoireita ei hyväksytä, kun taas naisille ne sallitaan, koska raskaudessakin olisi riskejä[3]. Lääkekehittely on kallista. Lääkeyhtiöillä ei välttämättä ole kiinnostusta kehittää miehille menetelmää, koska asiakaspohja ja tuotteet naisille ovat jo olemassa [4]. Mikäli kehitteillä olevat miehille tarkoitetut injektoitavat ja hormonittomat geeliehkäisyvalmisteet tulevat markkinoille, ne ovat erittäin edullisia ja pitkäkestoisia. Lääkeyhtiöille nämä valmisteet eivät luultavasti myöskään näyttäydy taloudellisesti kannattavina sijoituksina, vaikka ne sosiaalisesti sitä ovatkin.


Hormonittomat injektoitavat geelivalmisteet miehille

Vasalgel on USA:n standardien mukaan valmistettu geeliehkäisymenetelmä jonka tutkimukset ovat kliinisessä vaiheessa. Vastaava menetelmä on RISUG, Intiassa vuosikymmeniä sitten kehitetty menetelmä. Menetelmä on edennyt ihmiskokeisiin asti, mutta vain Intiassa [5]. Ehkäisyyn tarkoitettu polymeerigeeli injektoidaan ruiskeen avulla miehen siemenjohtimeen. Geeli toimii siivilän tavoin. Nesteet kulkevat edelleen siemenjohtimesta ja ejakulaatio on normaali, polymeeri vahingoittaa vain siittiöitä, niin että ne eivät voi enää hedelmöittää munasolua. Ehkäisygeeli saattaa toimia jopa viisitoista vuotta, se voidaan halutessa liuottaa pois toisen ruiskutettavan valmisteen avulla [6].


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. David Weil: Economic Growth. Addison-Wesley, 2005. ISBN 0-201-68026-2
  2. Pöllänen, P., & Huhtaniemi Ilpo. (2000). Miehen hormonaalinen ehkäisy. Suomen Lääkärilehti, 2000/6.
  3. Keränen, T: Miesten e-pilleri kuopattu pysyvästi – ehkäisykeinoiksi jäävät kondomi tai vasektomia. YLE Uutiset. 17.2.2014 klo 6:24. Viitattu 9.12.2015. (suomeksi)
  4. Ruuki, J: Miehen e-pilleri yrittää toista tulemista Tiede. Julkaistu: Online 12.6.2013 klo 8:00 ja Tiede-lehdessä 5/2013. Viitattu 9.12.2014. (suomeksi)
  5. Mathew, V., & Bantwal, G. (2012). Male contraception. Indian Journal of Endocrinology and Metabolism, 16(6), 910. doi:10.4103/2230-8210.102991
  6. Parsemus Foundation: Vasalgel, a multi-year contraceptive Parsemus Foundation. Viitattu 10.12.2014. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elomaa, Kaisa: Ehkäisy. Tietoa terveydestä. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5073-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]