Werner Söderström
Werner Leopold Söderström (2. lokakuuta 1860 Porvoo – 23. kesäkuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen kirjankustantaja ja yksi merkittävimpiä suomenkielisen kustannustoiminnan uranuurtajia. Hänen perustamiaan ovat sekä Suomen suurin kustannusyhtiö Werner Söderström Osakeyhtiö (WSOY) että suomenruotsalaista kirjallisuutta kustantava Söderström & Co.
Werner Söderström oli porvoolaisen kirjakauppias Leopold Söderströmin poika. Hän osti vuonna 1888 isältään tämän perustaman kirjapainon ja laajensi sen huomattavaksi kustannusyhtiöksi. Söderström oli 1800-luvun lopulla huomattavin suomenkielisen kirjallisuuden kustantaja, joka julkaisi muun muassa Juhani Ahon, Minna Canthin, Teuvo Pakkalan ja J. H. Erkon kaunokirjallisia teoksia sekä tietokirjallisuutta. Hänen roolinsa oli 1800-luvun lopun suomenkielisen kirjallisuuden ja yleisen kulttuurin nousun kannalta hyvin merkittävä.
Lapsuus ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Werner Söderströmin vanhemmat olivat kirjakauppias Gustaf Leopold Söderström ja hänen puolisonsa Hilda Eugenia Winter. Werner Söderström kävi koulunsa Porvoon ruotsalaisessa lyseossa, mutta sai jo kouluaikanaan vahvan suomalaisuusherätyksen. Eritoten tähän vaikutti hänen historianopettajansa August Reinhold Hirn sekä eräät hänen koulutoverinsa. Söderström avioitui kahdesti. Ensimmäisen kerran hän avioitui vuonna 1883 Viola Emilia Winterin kanssa, joka oli eversti Alexander Emil Winterin ja Mathilda Plathanin tytär. Heillä oli poika, Hjalmar Söderström (1888–1954), josta tuli lääkäri ja tietokirjailija. Avioliitto kuitenkin purettiin vuonna 1905. Toisen kerran hän avioitui vuonna 1911 kieltenopettaja Fanny Bergrothin kanssa, joka oli rovasti Frans Bergrothin ja Hilda Elisbeth Fabritiuksen tytär.
Kustannustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Werner Söderström alkoi jo hyvin varhain nuoruudessaan julkaista ja kustantaa kirjallisuutta. Vuonna 1879, kun Werner oli vain 18-vuotias, hän aloitti toimintansa kustantajana. Aluksi toiminta tapahtui koulu- ja yliopisto-opiskelujen yhteydessä ja kyseessä olivat melko vaatimattomat kirjat. Nopeasti teosten määrä kuitenkin ylsi pariinkymmeneen ja joukossa oli muun muassa Pietari Päivärinnan teoksen Elämäni havaintoja -sarjan ensimmäiset vihkot.
Vuonna 1883 Söderström ryhtyi todelliseen suurtekoon, sillä hän otti kustannettavakseen professori J. R. Danielson-Kalmarin ja Aatto Suppasen suomentaman Georg Weberin suurteoksen Yleistä ihmiskunnan historiaa. Tämä, jopa uhkarohkea yritys, menestyi mainiosti ja menestys oli suurelta osin Söderströmin tarmokkaan toiminnan ansiota. Teoksen myymiseksi hän organisoi muun muassa laajan maaseutuasiamiesten verkoston. Teosta painettiin tuollaisissa oloissa valtaisa 4 000 kappaleen määrä. Yritys saatettiin loppuun vuonna 1888 ja sen taloudellinen menestys laski perustan Söderströmin vastaiselle toiminnalle kustantajana. Samalla suurteoksen kustantaminen teki hänen nimensä laajalti tunnetuksi kaikkialla Suomessa. Samalla hän sai rohkeimman ja yritteliäimmän kustantajan maineen, joka tuli tunnetuksi suomalaisten kirjailijoiden keskuudessa. Näin kirjailijat tarjosivat entistä helpommin kirjojaan juuri hänelle.
Kustannustoiminnan laajentuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Menestyneen kustannustoiminnan seuraukset tulivat nopeasti esiin. Söderströmistä tuli 1880-luvun ”Nuoren Suomen” kustantaja. Hänen kustannettavakseen teoksiaan antoivat:
- Vuonna 1883 Minna Canth ja Wilho Soini;
- vuonna 1884 liittyivät joukkoon Juhani Aho, Juho Reijonen sekä E. F. Jahnsson;
- vuonna 1885 tulivat esille J. H. Erkko, Teuvo Pakkala, Samuli S(uomalainen), J. A. Bergman, Kah (G. A. Heman) sekä Kustaa Killinen;
- vuonna 1886 julkaisivat teoksensa Kauppis-Heikki, Kasimir Leino, Jooseppi Mustakallio, Matti Kurikka ja Kustavi Saarni;
- vuonna 1887 Kaarlo Kramsu, Theodolinda Hahnsson, Aura (Betty Elfving), Kyösti (Juhana Kokko) ja Nestor Niemelä;
- sekä vuosina 1888–1889 useat kansankirjailijat, muun muassa Santeri Alkio ja Heikki Meriläinen.
Söderströmin kustannustoiminta 1800-luvun lopulla oli Suomen kirjallisuuden ja yleisen kulttuurin nousun kannalta merkittävä ja sitä voidaan tuskin yliarvioida. Kaunokirjallisuuden ohella Söderström toi esille myös huomattavassa määrin tietokirjallisuutta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yrjö A. Jäntti; Werner Söderström Osakeyhtiö 1878 - 1928, WSOY 1928.
- Y. A. J. (Yrjö A. Jäntti): Söderström, Werner Leopold. Kansallinen elämäkerrasto, osa V, WSOY, 1934.
| ||||||||||||||
