Barentsinmeri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Barentsinmeri

Barentsinmeri (norj. Barentshavet, ven. Баренцево море, Barentsevo more) on Pohjoiseen jäämereen kuuluva reunameri Euroopassa, Norjan ja Venäjän rannikoista pohjoiseen. Se on suhteellisen syvä mannerjalustalla sijaitseva meri (keskisyvyys 230 m, suurin syvyys 450 m). Barentsinmerta rajaavat idässä Frans Joosefin maa ja Novaja Zemlja, pohjoisessa Huippuvuoret. Lännessä sen raja Norjanmerta vastaan seuraa mannerjalustan reunaa; toisen, käytännöllisemmän määritelmän mukaan länsiraja kulkee Huippuvuorten eteläkärjestä Karhusaareen ja siitä edelleen Nordkappiin.lähde?

Barentsinmeren kaakkoinen osa Venäjän Nenetsian rannikon ja Novaja Zemljan eteläosan välillä on nimeltään Petšoranmeri. Etelässä Barentsinmereen aukeaa Vienanmeri, joka on Pohjoisen jäämeren lahti, mutta jota ei lueta osaksi Barentsinmerta. Barentsinmeren ja Vienanmeren raja kulkee Kaninin niemimaan kärjestä Kuolan niemimaan Svjatyi Nos -niemeen.lähde?

Barentsinmeren etelärannikon satamat kuten Murmansk, Kirkkoniemi ja Vuoreija pysyvät jäättöminä ympäri vuoden Golfvirran vuoksi.

Sekä Venäjän että Norjan puolella on runsaasti maaöljy- ja -kaasuvaroja. Öljyä alettiin alueelta etsiä 1970-luvulla. Ensimmäinen tuotantoon päässyt kenttä oli norjalainen Snøhvit. Vuonna 1988 Venäjän puolelta löytynyt Štokmanin kaasukenttä on yksi maailman suurimpia. Sen hyödyntämistä on kuitenkin lykätty liuskekiveen varastoituneeseen maakaasuun pohjautuvan tuotannon muutettua maailmanmarkkinoita. Norjan Goliatin öljykentän on tarkoitus aloittaa tuotanto 2013.lähde?

Barentsinmeri on nimetty hollantilaisen, aluetta 1500-luvun lopulla kartoittaneen Willem Barentsin mukaan.[1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Britannica.com, Viitattu 25.10.2013

Koordinaatit: 75°N, 40°E

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.