Willem Barents

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Willem Barents
Barents.jpg
Syntynyt 1550
Terschelling,Hollanti
Kuollut 20. heinäkuuta 1597 (47 vuotta)
Barentsinmeri
Ammatti tutkimusmatkailija

Willem Barents (1550? – 20. kesäkuuta 1597, nimi hollanniksi Barentsz) oli hollantilainen löytöretkeilijä ja kartografi. Hän teki Jäämerelle kolme matkaa etsiessään koillisväylää Itä-Aasiaan. Aiemmin hän oli matkaillut Espanjassa ja Välimerellä, josta hän oli julkaissut kartan.[1]

Ensimmäisellä matkalla vuonna 1594 hän löysi Novaja Zemljan, kolmannella matkalla vuonna 1596 Karhusaaren ja Huippuvuoret. Kolmannella matkalla Barents kävi pohjoisempana kuin kukaan häntä ennen, saariryhmän pohjoisrannikolla, joka on leveyspiirillä 80° 11' N[2]. Barents antoi Huippuvuorille nimen Spitsbergen, mutta nykyisin se tarkoittaa norjaksi virallisesti vain pääsaarta, ja saariryhmän nimi on Svalbard, jota nimeä viikingit olivat käyttäneet niistä jo aiemmin[3]. Suomeksi kuitenkin koko saariryhmä on Huippuvuoret. Saarella on venäläisten kaivoskylä Barentsburg.[4]

Barentsin seurue jääkarhun metsästyksessä.

Kolmannella matkalla laiva juuttui jäihin ja Barents joutui jäämään talvehtimaan Novaja Zemljan rannikolle. Ravinnokseen ja lamppujen polttoaineeksi kaadettiin karhuja[5]. Laiva ei irronnut jäistä alkuvuodesta 1597, joten miehistö lähti avoveneillä kohti Kuolan rannikkoa. Kaksitoista miehistön seitsemästätoista jäsenestä selviytyi, mutta Barents itse sairastui keripukkiin ja kuoli.[6][7] Talvehtimispaikalle rakennettu talo löytyi 1871. Sieltä löytyi osa hänen päiväkirjastaan, joka nyt on Rijksmuseumissa Hollannissa[1].

Barentsin mukaan on nimetty Barentsinmeri[8] eli se Jäämeren osa, joka on Huippuvuorten, Frans Joosefin maan ja Novaja Zemljan välissä, sekä Barentsinsaari[6], joka on Huippuvuorten saaristoon kuuluva, sen itäpuolella oleva saari.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rijksmuseum, Willem Barents, viitattu 12.2.2012
  2. Tutkimusmatkat Svalbardin alueella, viitattu 12.2.2012
  3. Kookas.fi, viitattu 12.2.2012
  4. Ultima Thule 2011, viitattu 12.2.2012
  5. 1600-luvulla muskotti oli maailmankaupan öljy, Hs.fi, viitattu 12.2.2012
  6. a b Poroposti, 2007, viitattu 12.2.2012
  7. Tieteen kuvalehti Historia 12/2013, s. 71
  8. Britannica.com, viitattu 12.2.2012