Raitioliikenne

PESA 120N

Newyorkilainen hevosraitiovaunu vuodelta 1895.

Vuodesta 1999 Helsingissä on liikennöity uusilla matalalattiavaunuilla

Vanhanmallinen raitiovaunu Helsingissä

Eri aikakausilta olevia raitiovaunuja Budapestissä

Raitiovaunu, joka liikennöi Istiklal Caddesilla Istanbulissa

Vanha wieniläinen raitiovaunu sisältä.

Raitiovaunu on katuliikenteeseen soveltuva raitiotietä pitkin kulkeva joukkoliikenneväline. Se muistuttaa junaa, mutta on tyypillisesti kapeampi, lyhyempi ja usein nivelletty. Alun perin useimmat raitiolinjat rakennettiin kapearaiteisten rautateiden tavoin normaalia kapeammalle raideleveydelle, koska se mahdollisti jyrkemmät mutkat, mistä oli etua etenkin tiheästi ruutukaavaan rakennetuissa keskustoissa. Nykyään raitiovaunuliikenteen määrän ollessa jälleen kasvussa uusia raitioteitä rakennettaessa raideleveydeksi valitaan käytännön syistä yhä useammin standardileveys 1 435 mm.

Raitiovaunujen historia

Ensimmäinen raitiotie rakennettiin Britanniaan, Etelä Walesiin v. 1807, tämä Swansea ja Mumbles rata rakennettiin kalkkikiven, hiilen ja rautamalmin kuljettamiseksi satamaan. Alkuun liikenne radalla kulki hevosvetoisena, sitten höyryn voimalla ja lopuksi sähköllä.

Amerikkalainen Thomas Davenport valmisti n. 1835 muutamia mallivaunuja, joissa käytettiin akkuja voimanlähteenä. Englantilainen Davinson rakensi v. 1842 kaksiakselisen vaunun, jota käytettiin Edinburgin ja Glasgowin radalla. Vaunun nopeudeksi on arvioitu n. 6 km/h. Amerikkalainen Page rakensi v. 1851 vähän nopeampia vaunuja. 1860-luvulla kokeiltiin sähkökoneita vaunujen käyttövoimana. Saksalainen Siemens & Halske kehitti v. 1879 veturin jossa oli 3 hv moottori ja kaksi vaunua ja esitteli sen Berliinissä. Seuraavina vuosina yhtiö rakensi useita raitioteitä. Amerikkalainen Daft rakensi v. 1884 kahden mailin pituisen sähköradan Baltimoren ja Hapdenin välille. Radalla kulkivat kolmen tonnin moottorivaunut. Amerikkalainen J. C. Henry rakensi radan v. 1885 Kansas Cityyn. C. J. van Depole rakensi useita raitioteitä. Vasta v. 1888 raitioteiden rakennus pääsi vauhtiin, Frank J. Spraguen rakennettua Virginin Richmontissa 18 km pituisen radan. Tämän radan päällä käytettiin ensimmäisen kerran radan yläpuolelle sijoitettua kosketinjohdinta ja moottorivaunussa olevaa kosketinrullaa.

Raitiovaunut tulivat monessa kaupungissa käyttöön 1800-luvun lopulla. Niistä tuli nopeasti tärkeimpiä kaupungin sisäisiä joukkoliikennevälineitä. Aluksi ne olivat hevos­vetoisia, mutta vuosi­sadan vaihteen aikoihin niissä sähkökäyttöiset raitiovaunut syrjäyttivät kaikkialla hevos­raitio­vaunut.

1900-luvulla yleistyivät kaupunki­liikenteessäkin bussit sekä suurimmissa kaupungeissa myös metro, minkä vuoksi raitio­vaunuja alettiin yleisesti pitää vanhan­aikaisina. Monissa kaupungeissa ne poistettiinkin käytöstä 1950- tai 1960-luvuilla. Myöhemmin raitioteitä on kuitenkin alettu rakentaa uudestaan, mihin ovat vaikuttaneet osaltaan öljykriisi sekä se, etteivät raitiovaunut levitä pakokaasuja katuilmaan. Uudemmat raitiolinjat ovat usein pikaraitioteitä, jotka kulkevat enimmäkseen omilla väylillään, mutta joiden rakennuskustannukset silti ovat oleellisesti alhaisemmat kuin metron.

Raitiovaunutyypit

Raitiovaunutyyppejä ovat raitiovaunu, johdinauto ja gyrobussit. Nykyisin yleisemmässä käytössä ovat raitiovaunut sekä johdinautot, gyrobusseja ei ole enää käytössä.

Johdinauto

Pääartikkeli: Johdinauto

Johdinauto on linja-autoa vastaava kulkuväline, jossa bensiini- tai dieselmoottori on korvattu sähkömoottorilla ja jossa on virroitin raitiovaunun tapaan.

Gyrobussi

Pääartikkeli: Gyrobussi

Gyrobussi on Sveitsiläisen Maschinenfabrik Oerlikon kehittämä johdinauton ja akkumulaattoriauton välimuoto. Gyrobussi ei tarvitse johdinauton käyttämiä yläjohtoja, vaan ladataan pysäkeillä olevista latauskoskettimista, jolloin se varastoi ottamaansa sähköenergian mekaaniseksi liike-energiaksi suureen vauhtipyörään, josta energia ajon aikana muutetaan sähköksi ja käytetään gyrobussin ajomoottorissa. Gyrobussi voi kulkea yhdellä latauksella 5-10 km. Gyrobussin käyttökustannukset ovat johdinautojen käyttökustannuksia vastaavat.

Raitiovaunun ja junan erot

Raitiovaunun perustavanlaatuinen ero junaan (paikallisjuna ja metro) verrattuna on se, että raitiovaunua ajetaan kokonaan kuljettajan varassa kuten tieliikenneajoneuvoa, kun taas junaa ajetaan liikenteenohjauksen antamien määräysten eli opasteiden mukaan kullekin junalle erikseen turvatulla kulkutieosuudella. Käytännössä siis raitioliikenteessä kuljettaja kääntää itse vaihteet ja huolehtii vaunujen pitämisestä turvallisen etäisyyden päässä toisistaan, kun junassa puolestaan tämä tehtävä kuuluu liikenteenohjaajalle kuljettajan vain ajaessa junaa liikenteenohjaajan antamien opasteiden mukaan. Tämä tekee raitiovaunulla tapahtuvan liikennöinnin raskasta raideliikennettä huomattavasti joustavammaksi ja vähemmän alttiiksi liikennehäiriöille. Toisaalta raskaan raideliikenteen etuna on suurempi linjanopeus ja suurempi kuljetuskapasiteetti.

Raitiovaunujen taloudellisuus

Raitiovaunut ovat paikallisesti päästöttömiä ja niiden käyttökustannukset jäävät linja-autoja alemmiksi, koska niiden vierimiskitka on pieni ja jarrutusenergia voidaan palauttaa sähköverkkoon. Suuri kustannus raitiovaunuliikenteessä on kiskojen maahan asentaminen. Erityisesti Helsinkiä varten valmistetut raitiovaunut ovat kalliita, mutta raitiovaunujen uskotaan kestävän puoli vuosisataa.

Raitiovaunut Suomessa

Suomen ainoa edelleen toimiva raitiotieverkko on Helsingissä (hevosilla 1890-1900,sähköllä vuodesta 1900). Lisäksi Suomessa on ollut raitioliikennettä vain Turussa (hevosilla 1890-1902, sähköllä 1902-1972) ja Viipurissa (sähköllä 1912-1957).

Helsingissä

Pääartikkeli: Helsingin raitioliikenne

Helsingissä hevosraitiovaunut liikennöivät vuosina 1890-1900. Vuodesta 1900 lähtien Helsingissä ovat olleet käytössä sähköraitiovaunut.

Raitiovaunujen lisäksi Helsingissä (1949–1974 ja koeluontoisesti 1979-1985) ja Tampereella (1948–1976) oli käytössä trolleybusseja eli johdinautoja.

Turussa

Pääartikkeli: Turun raitiotiet

Turussa liikennöivät hevosraitiovaunut vuosina 1890-1892 ja sähköraitiovaunut vuosina 1908-1972.

Turussa raitioliikenteestä luovuttiin vuonna 1972, jolloin viimeisenkin raitiolinjan korvasivat linja-autot. Argumentit raitiotietä vastaan liittyivät 1960-luvun näkemyksiin liikennemuodon vanhentuneisuudesta ja bussien korvaavuudesta. Bussit nähtiin uuden ajan tekniikkana ja raitiovaunut vanhanaikaisina. Turun päätöksen voi nähdä omalta osaltaan Tukholman hieman aikaisemmin tulleen lakkautuspäätöksen innoittamana ratkaisuna.

Viipurissa

Lisäksi suomalaisessa Viipurissa oli raitiovaunuja vuodesta 1912. Viipurissa ne kulkivat alusta lähtien sähköllä. Neuvostoliitolle luovutetun Viipurin raitiovaunuliikenne lopetettiin 1957.

Muita suunnitelmia

Tampereelle on suunniteltu pikaraitiotietä, jonka raideleveys olisi sama kuin Suomen rautateillä eli 1524 millimetriä. Tällöin erillistä raitiotietä ei tarvitsisi rakentaa alueille, joilla on jo ennestään rautatie , mikä pienentäisi kustannuksia huomattavasti. Pikaraitiotietä suunnitellaan myös Turkuun. Lisäksi Espoossa ja Vantaalla on selvitetty pikaraitioteiden hyötyjä.

Raitiovaunut ulkomailla

Euroopassa raitiovaunut ovat yleisiä. Kaikissa Suomen rajanaapureissa käytetään raitiovaunuja. Ruotsin nykyisiä raitiotiekaupunkeja ovat Göteborg, Norrköping ja Tukholma. Norjassa raitiovaunuja käytetään Oslossa, Bergenissä ja Trondheimissä. Tallinna on Viron ainoa raitiotiekaupunki. Venäjän Suomea lähin raitiotieverkko on Pietarissa.

Raitiovaunujen valmistajia

• Alstom
• Ansaldobreda
• Bombardier
• CAF
• Crotram
• Firema Transporti
• PESA
• Protram
• Siemens
• Solaris Bus and Coach
• Škoda
• Stadler Rail
• Tatra
• TDI

Lähteet

• Slater, Cliff: General Motors and the Demise of Streetcars (pdf) Transportation Quarterly. 1997. Lansdowne, Virginia: Eno Transportation Foundation. Inc.. Viitattu 11/2009. (englanniksi)
• Heikinheimo, M.: Keksintöjen kirja Sähkö ja sen käyttö, Wsoy, Porvoo, 1934
• Savolainen, Pentti O.: Sähkökulkuneuvot. Tasavirta-, vaihtovirta- ja dieselsähköveturit, raitiovaunut, johdinautot ja aukkumulaattorivaunut , Tammi, Turku, 1959

Katso myös

• Johdinauto
• Kapearaiteinen rautatie / Raitiotiet - Raitioteiden historiaa
• Liikenne
• Raitiokävelykatu
• Ratikkamuseo

Aiheesta muualla

• Suomen raitiotieseura
• Suomen raitiovaunut
• Kaupunkiliikenne
• Tram-West Etelä-Espoon pikaraitiotie suunnitelma
• Light Rail Now! Raitioteiden ja yleisten kulkuneuvojen kehitystä Pohjois Amerikassa tukevan yhdistyksen websivut. (in english)

Raideliikenne