Kampiasetinlaite

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kampiasetinlaite (Sukeva, 6.6.2005)

Kampiasetinlaite on yksi rautatieliikenteen ohjaukseen käytettävistä asetinlaitetyypeistä. Asetinlaitteessa toiminnot ja varmistukset tapahtuvat mekaanisesti. Kampiasetinlaitteella käännetään ja lukitaan vaihteet sekä asetetaan opastimet ajon salliviin asentoihin kampia kiertämällä. Kampien kiertoliike välitetään vaihteille, lukituslaitteille ja opastimille teräsvaijereilla.

Käyttötarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junasuorittaja kääntää vaihdekampia (Sukeva, 6.6.2005).

Kampiasetinlaitteella voitiin kääntää liikennepaikan tärkeimmät vaihteet (yleensä 2–6 kpl) sekä lukita ne vaihteet, joiden kääntämistä ei voitu sallia junien saapuessa. Kun kulkutie oli näin turvattu, kampiasetinlaitteelta voitiin asettaa liikennepaikan opastimet ajon salliviin asentoihin. Yleensä kampiasetinlaitteiden yhteydessä liikennepaikalla oli myös siipiopastimet eli semaforit, joiden siivet nostettiin ja laskettiin vaijerivälitteisesti. Siipiopastimet poistuivat suurimmaksi osaksi rataverkolta 1990-luvun puoliväliin mennessä: Suomen viimeiset siipiopastimet Huutokoskella poistuivat käytöstä 3. marraskuuta 2003.

Kammet oli värjätty käyttötarkoituksensa mukaisesti. Sinisillä kammilla käännettiin vaihteita, ja vihreillä kammilla kytkettiin ja vapautettiin vaihteen mekaaninen lukitus. Punaisilla kammilla asetettiin siipiopastimiin ajon salliva opaste.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampiasetinlaite yleistyi Suomen rataverkolla 1920- ja 30-luvuilla. Niitä on poistettu käytöstä vanhentuneina sekä silloin, kun liikennepaikalla uusitaan turvalaitteita. Yleensä kampiasetinlaitteita on poistunut käytöstä, kun mekaanisen asetinlaitetoiminnot on korvattu sähköisillä, joko releasetinlaitteilla tai myöhemmässä vaiheessa tietokoneasetinlaitteilla.

Kampiasetinlaitteita asennettiin pääasiassa sellaisille yksiraiteisten rataosien liikennepaikoille, joilla oli paljon junakohtauksia. Täten liikennepaikan henkilökunnan – yleensä junanlähettäjän (myöhemmin junasuorittajan) tai vaihdemiehen – ei tarvinnut käydä ratapihan molemmissa päissä kääntämässä vaihteita saapuville junille, vaan vaihteiden kääntäminen oli keskitetty yhteen pisteeseen, yleensä kampiasetinlaite sijaitsi asemarakennuksen edessä.

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampiasetinlaitteet poistuvat lopullisesti rataverkolta modernisoinnin yhteydessä. Kuvan kampiasetinlaite Sonkajärven Sukevan asemalla oli kuvan ottohetkellä käytössä viimeisiä viikkojaan, ja se korvattiin sähköisellä asetinlaitteella rataosan Iisalmi–Kontiomäki sähköistyksen aikana. Vaikka pääsyy mekaanisten asetinlaitteiden poistamiseen on liikenteenohjauksen muuttuminen keskitetyksi, olivat mekaaniset asetinlaitteet Suomessa tullet jo tiensä päähän. Kampiasetinlaitteita on vielä käytössä Oulussa (Nokela) missä sillä hoidetaan Ouluun etelän ja idän liikenne. Lisäksi kampiasetinlaitteita on Joensuussa, Kuopiossa ja Kymissä.

Tärkeimpiä syitä mekaanisten asetinlaitteiden ja opastimien poistumiseen ovat junanopeuksien sekä junapituuksien kasvattaminen. Kampiasetinlaite on vaijerivälitteinen, ja lämpölaajenemisesta johtuen sen välitysmatkat ovat rajallisia. Vaijerinkiristyslaitteista huolimatta suurin käytännöllinen matka asetinlaitteelta käyttökohteeseen on noin 600–700 metriä maastosta riippuen. Junanopeuksien kasvaessa liikennepaikkaa suojaavat opastimet on täytynyt sijoittaa tätäkin kauemmas. Tällöin siipiopastimet yleensä poistettiin ja korvattiin sähköisillä valo-opastimilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]