Rautatieliikenne

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juna ylittää rautatiesiltaa Saltan provinssissa, Argentiinassa.
CRH380A-suurnopeusjunayksikkö Shanghaissa.

Rautatieliikenne on maaliikenteen kiskoilla kulkeva muoto, joka on suunniteltu kuljettamaan junilla matkustajia ja rahtia.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieliikenteessä rautatie tarkoittaa raideliikenneväylää kaikkine varusteineen (sähköistys, opastimet, turvalaitteet). Junien käyttämä kulkuväylä eli raide koostuu kahdesta rinnakkaisesta kiskosta, jotka on nykyisin valssattu teräksestä. Kiskoja tukee puinen tai betoninen ratapölkkyrakenne, joka pitää raiteet tarkalleen oikealla etäisyydellä toisistaan. Raide tuetaan lujasti ratapenkereeseen, joka on yleensä tehty karkeasta sepelistä, mutta myös hienoa sepeliä tai soraa voidaan käyttää.lähde?

Rautatieliikenne on yksi energiatehokkaimmista tavoista siirtää mekaanisesti tavaraa maalla. Rautatie tarjoaa erittäin tasaisen ja kovan pinnan, jolla junan pyöräkerrat voivat rullata erittäin pienellä kitkalla. Tämä on matkustajille mukavampaakenen mukaan? ja säästää energiaa. Junat ovat myös kapeita ja matalia sekä pitkiä, jolloin ilmanvastus on alhainen. Kaiken kaikkiaan sopivien olosuhteiden vallitessa juna tarvitsee 50–70 % vähemmän energiaa kuljettaakseen tietyn määrän rahtia (tai tietyn määrän matkustajia) kuin tiellä;lähde? öljyhuippu saattaakin johtaa raidekuljetusten lisääntymiseen tulevaisuudessa.kenen mukaan? Ratapölkkyjen avulla raiteet jakavat junan painon tasaisesti ratapengertä ja maata vasten, mikä mahdollistaa huomattavasti suuremmat lastit kuin on mahdollista tiekuljetuksissa.

Junaliikenne on yksi turvallisimmista liikennemuodoista ja käyttää myös erittäin tehokkaasti tilaa: kaksiraiteinen ratalinja voi kuljettaa enemmän matkustajia tai rahtia tietyssä ajassa kuin nelikaistainen moottoritie.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalainen rautatiesilta 1860-luvulla.

Varhaisimmat todisteet eräänlaisesta raideliikenteestä on Kreikassa Korintin kannaksella 6. vuosisadalla eaa., jolloin orjat työnsivät veneitä kalkkikiviuralla ns. Diolkosin vaunutietä.[1] Myöhempi raideliikenteen historia alkaa 500 vuoden takaa, jolloin raiteet olivat puusta tai kivestä ja voimanlähteenä käytettiin ihmis- tai hevosvoimaa. Ensimmäiset jyrkkiin rinteisiin rakennetut funikulaarit tulivat myös käyttöön 1500-luvulla. Nykyaikainen rautatieliikenne sai alkunsa James Wattin keksimästä höyrykoneesta 1820-luvulla Englannissa. Siinä hyödynnettiin höyryveturia, joka oli ensimmäinen käytännöllinen mekanisoidun maaliikenteen muoto, ja pysyi sellaisena seuraavat sata vuotta.

Voimanlähde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Höyryveturi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla rakennettu brittiläinen höyryveturi 60163 Tornado
Pääartikkeli: Höyryveturi

Höyryveturi on höyrykoneen voimalla kulkeva junan veturi. Suomessa rautaliikenne alkoi höyryvetureilla 1800-luvun loppupuolella. Niitä käytettiin Suomessa vakituisessa liikenteessä 1975 asti.

Dieselveturi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Dieselveturi
Itävaltalainen GKB DH 1500.4 -dieselveturi

Dieselveturi on veturi, joka käyttää polttoaineenaan dieselöljyä. Moottorilta saatu voima välitetään akseleille joko mekaanisella vaihteistolla, hydraulisesti (diesel-hydraulinen, esimerkiksi Dv12) tai sähköisesti (diesel-sähköinen, esimerkiksi Dr16). Dieselveturit yleistyivät Suomessa sotien jälkeen 1940-luvulla.

Sähköveturi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EG 3104 -sähköveturi Tanskassa
Pääartikkeli: Sähköveturi

Sähköveturi saa käyttöenergiansa rautatien yläpuolella olevasta ajolangasta tai raiteiden vierestä ja/tai välistä virtakiskosta virroittimella, jota kautta saatu sähkövirta muutetaan veturin sähkömoottorissa liike-energiaksi, joka siirretään voimansiirtolaitteiden eli yleensä ajomoottorikäyttölaitteen kautta veturin pyöriin. Suomessa käytetyt sähköveturimallit ovat neuvostovalmisteinen Sr1 ja sveitsiläisvalmisteinen Sr2.

Suomessa sähköveturit alkoivat liikennöidä ensimmäisen kerran vuonna 1973. Useimpien ratojen sähköistystyöt kestivät 1990-luvulle.

Sähkömagneettijuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanilainen JR-Maglev
Pääartikkeli: Maglev

Sähkömagneettijunia on kehitetty ennen kaikkea Saksassa, mutta ainoa nykyisin käytössä oleva järjestelmä toimii Shanghaissa, Kiinassa.[2] Nykyinen linja on 30 km pitkä, mutta 175 pitkä laajennusosa aukeaa suunnitelmien mukaan 2010.[3]

Rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rautatie

Rautatie on liikenneväylä, jonka kulkualustana on kahden rinnakkaisen teräskiskon ja niitä altapäin tukevien ratapölkkyjen muodostama, ratapengerryksen päällä lepäävä raide. Rautatieliikenne toimii kiskoilla, ja liikenne on yleensä aikataulunmukaista.

Rautatie tarkoittaa koko raideliikenneväylää kaikkine siihen kuuluvine raiteineen, laitteineen ja järjestelmineen, kuten asemat, ratapihat, opastimet, sähköistys, turvalaitteet.

Rautatieliikenteen harjoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rautatieasema

Rautatieasema on junaliikenteen henkilö- ja tavaraliikenteen terminointialue mahdollisine lipunmyynti- ja oheispalvelupisteineen. Junien nopeuden nostaminen pakottaisi harventamaan asematiheyttä.

Aikataulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikataulut muodostavat rautatieliikenteen rungon turvallisuudelle. Yksiraiteisella rautatieosuudella junat odottavat toisiaan kohtaamistilanteessa, asemilla, seisakkeilla ennen kuin saavat jatkaa matkaa.

Opastin- ja merkinantojärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opastimet osoittavat kunkin junan kulkuvuoron. Opastimien toimintaan tarvitaan kytkimiä ja merkinantovälineitä, joita on sijoitettu rataosuuden varteen. Ohjauskeskukset ja liikenteen valvomot hoitavat rautatieliikennettä.

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasoylikäytävissä tapahtuu eniten onnettomuuksia junaliikenteessä. Kehittyneet opastin- ja turvapuomijärjestelyt ehkäisevät onnettomuuksia tasoylikäytävillä. Kuitenkin autoilijoiden riskinotto aiheuttaa vaaratilanteita.[4]

EU:ssa tapahtuu keskimäärin yksi merkittävä onnettomuus vuodessa sataa tasoristeystä kohti. Suomessa onnettomuuksia on vuosittain noin 50 ja kuolleita keskimäärin 8. Vaikka tasoristeysten määrä on vähentynyt, liikenteen määrä on lisääntynyt, ja onnettomuuksien määrä on pysynyt samana.[5]

Väitteitä rautatieliikenteestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieaseman ympäristössä sijaitsee usein useita rinnakkaisia raiteita käsittävä ratapiha, jossa vaunut ja veturit voivat seistä, ja jossa junat voivat kohdata toisensa.

Hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
  • hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
  • mahdollistaa pendelöinnin eli kaukotyömatkailun
  • rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
  • (täydet) junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
  • käytännön havaintojen mukaan busseja houkuttelevampi kulkuväline
  • turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
  • kulkeminen hiljaista ja tasaista
  • pitkä käyttöikä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
  • suuret kuljetuskapasiteetit (esim. 5-vaunuiseen IC2-junaan 565 matkustajaa vs. bussin 40–60 matkustajaa)
  • suurilla kuljetusmäärillä juna on edullinen kuljetusmuoto
  • kiskojen välityskyky on teitä parempi, ja vievät vähemmän tilaa
  • kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä vuorotiheyden muuttumatta lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
  • meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)

Haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • radan rakentaminen on kallista (kustannukset moottoritien hintaluokassa, eli 3-5 milj. euroa/km)
  • junat ovat kalliita (esimerkiksi 307-paikkainen Pendolino-juna maksaa 13,5 miljoonaa euroa, uusi 50-paikkainen bussi noin 300 000–500 000 euroa)
  • vaatii suuren liikennevolyymin ollakseen itsensä kannattava, muutoin liikenne vaatii subventiota
  • yllä mainituista seikoista johtuen ainakaan raskas kiskoliikenne ei voi ulottua joka paikkaan, tilanne voi olla eri pikaraitiotiellä

Rautatieliikenne Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen rautatieliikenne

Suomessa junaliikennettä hoitaa valtion omistama VR Group ja rataverkkoa ylläpitää liikenne- ja viestintäministeriön alaisen Liikenneviraston Rautatieosasto (ent. Ratahallintokeskus). Periaatteessa tavaraliikenteen kilpailu vapautui vuonna 2007 ja henkilöliikenne vuonna 2010, mutta käytännössä VR:llä ei ole kilpailua kummallakaan alueella.

Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa 1860-luvulla. VR:n kaukoliikenteessä kulkee päivittäin noin 260 junavuoroa edestakaisin. Nykyään suurin osa Suomen henkilöjunakalustosta on sähkövetoista. Monilla vähemmän liikennöidyillä rataosuuksilla hoidetaan henkilöliikennettä yhä dieselkalustolla.

Luettelo valtiollisista rautatieyhtiöistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

valtio rautatieyhtiö
Saksan lippu Saksa Deutsche Bahn
Itävalta Österreichische Bundesbahnen
Belgian lippu Belgia NMBS/SNCB
Latvia Latvijas dzelzceļš
Tanskan lippu Tanska Danske Statsbaner
Albanian lippu Albania Hekurudha Shqiptare
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan Azərbaycan Dövlət Dəmir Yolu
Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä Belaruskaja tšyhunka
Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina Željeznice Federacije Bosne i Hercegovine
Republike Srpske Railways
Bulgarian lippu Bulgaria Balgarski darzhavni zheleznitsi
Kroatia Hrvatske željeznice
Tšekin lippu Tšekki České dráhy
Tanskan lippu Tanska Danske Statsbaner
Viron lippu Viro Eesti Raudtee
Suomen lippu Suomi VR Group
Ranskan lippu Ranska SNCF
Georgia Sakartvelos Rki
Kreikka Organismós Sidirodrómon Elládos
Unkarin lippu Unkari Magyar Államvasutak
Ukrainan lippu Ukraina Ukrzaliznytsia
Irlanti Iarnród Éireann
Italia Ferrovie dello Stato
Kazakstan Qazaqstan Temir Zholy
Liettua Lietuvos Geležinkeliai
Luxemburg Société Nationale des Chemins de Fer Luxembourgeois
Makedonian lippu. Makedonia Makedonski Železnici
Moldovan lippu Moldova Calea Ferată din Moldova
Montenegron lippu Montenegro Željeznica Crne Gore
Alankomaiden lippu Alankomaat Nederlandse Spoorwegen
Norjan lippu Norja Norges Statsbaner
Puolan lippu Puola Polskie Koleje Państwowe
Portugalin lippu Portugali Comboios de Portugal
Romanian lippu Romania Căile Ferate Române
Venäjän lippu Venäjä Rossijskije železnyje dorogi
Serbian lippu Serbia Železnice Srbije
Slovakian lippu Slovakia Železnice Slovenskej republiky
Slovenian lippu Slovenia Slovenske železnice
Espanjan lippu Espanja Renfe
Ruotsin lippu Ruotsi SJ AB
Flag of Switzerland.svg Sveitsi SBB-CFF-FFS
Turkin lippu Turkki Türkiye Cumhuriyeti Devlet Demiryolları
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia National Rail
Intia Indian Railways
Thaimaan lippu Thaimaa State Railway of Thailand
Israelin lippu Israel Israel Railways
Iran Rahahan-e Jomhori-e Eslami-e Iran
Armenian lippu Armenia Armenian Railways
Bangladeshin lippu Bangladesh Bangladesh Railway
Myanmarin lippu Myanmar Myanmar Railways
Kiina China Railways
Egyptin lippu Egypti Egyptian National Railways
Indonesia Kereta Api Indonesia
Irak Iraqi Republic Railways
Japani Japan Railways Group
Kazakstan Kazakhstan Temir Zholy
Pohjois-Korean lippu Pohjois-Korea Choson Cul Minzuzui Inmingonghoagug i
Etelä-Korea Korea Railroad Corporation (Korail)
Kirgisia Kyrgyz Railway
Mongolian lippu Mongolia Mongolian Railway
Nepalin lippu Nepal Indian Railways
Pakistanin lippu Pakistan Pakistan Railways
Filippiinit Philippine National Railways
Saudi-Arabia Saudi-Arabia Saudi Railways Organization
Sri Lankan lippu Sri Lanka Sri Lankan Railways
Syyrian lippu Syyria Chemins de Fer Syriens
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat Etihad Railway
Vietnamin lippu Vietnam Đường sắt Việt Nam
Argentiinan lippu Argentiina Nuevo Central Argentino
Brasilian lippu Brasilia Rede Ferroviária Federal, Sociedade Anônima
Chilen lippu Chile Empresa de los Ferrocarriles del Estado
Kolumbia National Railways of Colombia
Ecuadorin lippu Ecuador Empresa de Ferrocarriles Ecuatorianos
Panaman lippu Panama Panama Canal Railway Company
Paraguayn lippu Paraguay Ferrocarriles del Paraguay
Perun lippu Peru Empresa Nacional de Ferrocarriles del Perú
Venezuelan lippu Venezuela Instituto de Ferrocarriles del Estado
Uruguayn lippu Uruguay Administración de Ferrocarriles del Estado
Kanada VIA Rail Canada
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat Amtrak
El Salvadorin lippu El Salvador Ferrocarriles Nacionales de El Salvador
Australian lippu Australia Australian Rail Track Corporation
Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti KiwiRail
Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka South African Railways
Algerian lippu Algeria Societé Nationale des Transports Ferrovaires
Botswanan lippu Botswana Botswana Railways
Kongon demokraattinen tasavalta SNCC
Djiboutin lippu Djibouti Ethio-Djibouti Railways
Eritrean lippu Eritrea Eritean Railway
Etiopia Ethio-Djibouti Railways
Gabon Transgabonais
Ghana Ghana Railway Corporation
Kenia Kenya Railways Corporation
Madagaskarin lippu Madagaskar Madarail
Malawin lippu. Malawi Malawi Railways
Mauritanian lippu. Mauritania Mauritania Railway
Marokon lippu. Marokko Office National des Chemins de Fer du Maroc
Mosambikin lippu Mosambik Portos e Caminhos de Ferro de Moçambique
Namibian lippu Namibia TransNamib
Nigerian lippu Nigeria Nigerian Railway Corporation
Sudanin lippu Sudan Sudan Railways
Swazimaan lippu Swazimaa Swazi Rail
Tansanian lippu Tansania Tanzania Railways Corporation
Tunisian lippu Tunisia Société Nationale des Chemins de Fer Tu
Ugandan lippu Uganda Uganda Railways Corporation
Sambian lippu Sambia Zambia Railways
Zimbabwen lippu Zimbabwe National Railways of Zimbabwe

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lewis,MJ T: Railways in the Greek and Roman World (pdf) 11. huhtikuuta 2009. Viitattu 10.11.2009.
  2. Shanghai Maglev Official Website
  3. Shanghai-Hangzhou Maglev, China Railway Technology
  4. Tasoristeysten turvallisuus Liikenneturva
  5. Rautatien tasoristeykset Rautatievirasto 2009