Suomen rautateiden opastinjärjestelmä
Suomen rautateiden opastinjärjestelmä käsittää turvalaitteisiin kytketyt visuaaliset opastimet sekä kiinteät merkit, joilla ohjataan rautatieliikennettä. Opastimet toimivat optisena osana rautateiden turvalaitteita, ja niillä välitetään veturinkuljettajalle liikenteenohjauksen käskyjä. 1990-luvulla Suomessa otettiin käyttöön uusi opastinjärjestelmä. Nykyään ainoastaan Helsingin liikennepaikalla on käytössä vanhan opastinjärjestelmän opastimia.
Sisällysluettelo |
Yleistä [muokkaa]
Rautateiden opastimet eivät toimi samalla tavoin kuin tieliikenteen liikennevalot. Liikennevalot toimivat syklisesti, kun taas rautateillä junasuorittajat/kauko-ohjaajat antavat junille lupia liikkua opastimilla asetinlaitteen välityksellä. Toisin kuin tieliikenteessä, suurten junapainojen ja pitkien jarrutusmatkojen vuoksi junia ei kuljeteta pelkästään kuljettajan näkemän varassa. Junaliikenne edellyttää aina toimivaa liikenteenohjausta. Veturinkuljettajat eivät itse valitse käyttämäänsä raidetta, vaan junien käyttämät kulkutiet asettaa ja turvaa liikenneohjaaja. Veturinkuljettaja ei myöskään saa itsenäisesti päättää, milloin hän saa lähteä liikkeelle.
Opastimien perusopaste on yleensä seis. Tämä opaste on aina ehdoton, eikä sitä saa ohittaa ilman liikenteenohjauksen antamaa lupaa. Tärkeimmät opastimet Suomessa ovat pääopastin, esiopastin, suojastusopastin ja raideopastin.
Pääopastin [muokkaa]
Pääopastinta käytetään junaliikenteen turvaamisessa, ja sen opasteet koskevat kaikkea liikennettä. Liikenneohjaaja asettaa pääopastimiin ajon sallivat opasteet. Opastimet asettuvat näyttämään ajon sallivaa opastetta vasta, kun kaikki turvalaitetoiminnot asetinlaitteessa ovat toteutuneet onnistuneesti. Jotta opastin voisi näyttää muuta opastetta kuin seis, täytyy seuraavien perusedellytysten toteutua:
- raideosuuden seuraavalle opastimelle saakka oltava vapaa,
- opastimen suojaamalla alueella ei saa olla muita yksiköitä,
- opastimen suojaamalla alueella olevat vaihteet ovat kääntyneet pääteasentoihinsa saakka ja lukittuneet, ja
- vastakkaisia tai risteäviä ns. viholliskulkuteitä ei ole asetettu tai asettumassa.
Pääopastin voi näyttää seuraavia opasteita:
| Opaste | Merkitys | Aiemmin käytettyjä | |
|---|---|---|---|
| Seis | Opastinta ei saa ohittaa. | ||
| Aja | Kulkutiellä ei ole vaihteista aiheutuvia nopeusrajoituksia ja juna saa jatkaa matkaansa suurimmalla sallitulla nopeudellaan. | ||
| Aja 35 | Kulkutie on turvattu poikkeavalle raiteelle asetettujen vaihteiden kautta, ja junan nopeus vaihteissa ei saa ylittää 35 km/h. Suuremmat nopeudet vaihteen poikkeavassa raiteessa näytetään kulunvalvontanäytön avulla. | ||
| Katso Aiemmin käytettyjä. | Aja varovasti | Kulkutie on osaksi käytössä. Opastimen suojaamalla alueella kulkutiellä on este ja nopeus saa olla enintään 35 km/h. Käytettiin vain muutamilla liikennepaikoilla (Tampere, Niirala, Riihimäki) | |
Esiopastin [muokkaa]
Esiopastin on pääopastimen tai suojastusopastimen opasteista ennakolta ilmoittava opastin. Se sijaitsee vähintään 1200 metriä ennen sen tarkoittamaa opastinta. Esiopastin ilmaisee seuraavan opastimen opasteen ennakkotietona. Esiopastin itsessään ei ohjaa liikennettä, eikä voi näyttää seis-opastetta.
Esiopastin voidaan myös sijoittaa pääopastimen kanssa samaan mastoon. Tällöin esiopastin on pimeänä, kun pääopastin näyttää seis-opastetta.
Vanhassa opastinjärjestelmässä esiopastimia oli kahta tyyppiä, ns. kaksitoiminen ja kolmitoiminen esiopastin. Kaksitoimisen esiopastimen opastinkäsitteet olivat aina vilkkuvia. Kolmitoimisen esiopastimen odota seis-käsite oli aina vilkkuva valkoinen valo ja odota aja 35 oli vilkkuva vihreä valo, ja odota aja-käsite kiinteä vihreä valo. Esiopastimet olivat kaksitoimisia kun ne sijaitsivat pääopastimen alapuolella samassa mastossa sekä yleensä mekaanisten asetinlaitteiden ja varmistuslukko- ja opastinturvalaitosten yhteydessä siipi- tai pääopastimen esiopastimena. Kolmitoimisia esiopastimia käytettiin yleensä kauko-ohjattujen releasetinlaitteiden yhteydessä pääopastimen esiopastimena. Paikallisesti ohjatuilla releasetinlaitteilla oli tapauskohtaista, oliko esiopastin kaksi- vai kolmitoiminen.
Nykyään vanhan järjestelmän esiopastimia on käytössä ainoastaan samassa mastossa olevien pääopastimien kanssa Helsingin liikennepaikalla. Niiden vilkkulaitteet on kytketty pois käytöstä vuonna 2003, joten ne näyttävät kiinteää vihreää (seuraava opastin näyttää jotain ajon sallivaa opastetta) tai kiinteää valkoista (seuraava opastin näyttää seis-opastetta) valoa silloin, kun yläpuolella olevassa pääopastimessa on jokin ajon salliva opastinkäsite.
Esiopastin voi näyttää seuraavia opasteita:
| Opaste | Merkitys | Kaksitoiminen vanhan järjestelmän esiopastin | Kolmitoiminen vanhan järjestelmän esiopastin | |
|---|---|---|---|---|
| Odota seis | Seuraava opastin (1200 metrin päässä) näyttää opastetta seis. Kuljettajan on varauduttava pysähtymään seuraavalle opastimelle. | |||
| Odota aja 35 | Seuraava pääopastin näyttää opastetta aja 35. Kuljettajan on hiljennettävä nopeuteen 35 km/h (tai kulunvalvonnan ilmoittamaan nopeuteen) ennen seuraavan opastimen sivuutusta, edessä on poikkeavalle raiteelle asetettu vaihde. | |||
| Odota aja | Seuraava opastin näyttää opastetta aja. Juna voi jatkaa matkaansa suurimmalla sallitulla nopeudella. | |||
Suojastusopastin [muokkaa]
Suojastusopastin on suojastukseen liittyvä itsetoiminen, liikennepaikkojen välillä sijaitseva opastin. Suojastusopastimia käytetään jakamaan liikennepaikkojen välinen osuus suojaväleihin. Suojastusopastimien käyttö nostaa radan kapasiteettia, koska useampia junia voidaan ajaa peräkkäin. Suojastusopastimia korvataan turvalaitteiden uusimistöiden yhteydessä pää- ja esiopastimen yhdistelmillä. Uusia suojastusopastimia ei enää asenneta.
Suojastusopastin näyttää seis-opastetta, kun sen suojaamalla suojavälillä on juna tai muu yksikkö. Ajon salliva opaste asettuu opastimeen automaattisesti suojavälillä olevan junan sivuutettua seuraavan opastimen eli sen poistuttua suojastusopastimen tarkoittavalta suojaväliltä. Suojastusopastimen opasteet myös ilmoittavat, näyttääkö seuraava opastin seis-opastetta vai jotain ajon sallivaa opastetta. Molempiin suuntiin suojastetun rataosan suojastusopastimien ajon sallivat opasteet ovat riippuvaisia asetetusta liikennesuunnasta. Liikennesuunnan vastaiset opastimet näyttävät aina seis-opastetta.
Suojastusopastin voi näyttää kolmea erilaista opastetta:
Raideopastin [muokkaa]
Raideopastin on pienikokoinen opastin, jota käytetään pääasiallisesti vaihtotyön ohjaamisessa. Raideopastimella annetaan tiettyjen turvalaite- ja kulkutie-ehtojen täytyttyä opaste "aja varovasti", joka oikeuttaa veturinkuljettajan sivuuttamaan opastimen. Raiteella kuitenkin voi olla jokin este, esimerkiksi vaunuja tai toinen juna. Raideopastimen ohittamisen jälkeen kuljettaja tai vaihtotyönjohtaja on vastuussa siitä, että yksikkö liikkuu turvallisesti ja riittävän alhaisella nopeudella.
Raideopastin voidaan sijoittaa myös pääopastimen yhteyteen. Tällöin raideopastin näyttää opastetta aja varovasti, mikäli pääopastin näyttää jotain ajon sallivaa opastetta. Raideopastimella voidaan tällöin myös antaa opaste aja varovasti vaikka pääopastin näyttäisi opastetta seis. Tällä tavoin annetaan vaihtotyöyksikölle lupa ohittaa punaista näyttävä pääopastin.
Nykyiset raideopastimet ovat kaikki valo-opastimia. Aiemmin käytössä on ollut myös mekaanisia lyhtyraideopastimia. Raideopastimella voidaan antaa opasteet seis, aja varovasti sekä paikallisluvat:
Siltaopastin [muokkaa]
Siltaopastin on pienikokoinen opastin, jota käytetään nimensä mukaisesti ilmaisemaan avattavan sillan asento. Siltaopastimen Aja-käsite muutettiin Ei opasteita-käsitteeksi 2000-luvun loppupuolella, johtuen Rautatieviraston määrityksestä ettei siltaopastin saa antaa ajon sallivaa opastetta. Siltaopastimella annetaan seuraavat opasteet:
| Opaste | Merkitys | |
|---|---|---|
| Seis | Silta on auki ja opastinta ei saa ohittaa. | |
| Ei opasteita | Silta ei ole auki ja opastimen saa ohittaa. | |
Tasoristeysopastin [muokkaa]
Joissakin teollisuusraiteiden/sivuraiteiden tasoristeyksissä on opastin (tasoristeysopastin). Nämä ilmoittavat milloin varoituslaitos on hälyttänyt riittävästi, jolloin rautatiekaluston kuljettaja voi ylittää varoituslaitoksella varustetun ylikäytävän. Tasoristeysopastimia ei ole pääraiteilla.
| Opaste | Merkitys | |
|---|---|---|
| Ei opasteita | Varoituslaitos on hälyttänyt vaaditun hälytysajan eikä siinä ole kriittistä vikaa. | |
| Lähesty varovasti | Varoituslaitos ei hälytä riittävästi. | |
Sivulta puuttuu