Suomen rautateiden opastinjärjestelmä
Suomen rautateiden opastinjärjestelmä käsittää turvalaitteisiin kytketyt visuaaliset opastimet sekä kiinteät merkit, joilla ohjataan rautatieliikennettä. Opastimet toimivat optisena osana rautateiden turvalaitteita, ja niillä välitetään veturinkuljettajalle liikenteenohjauksen käskyjä. 1990-luvulla Suomessa otettiin käyttöön uusi opastinjärjestelmä. Nykyään ainoastaan Helsingin rautatieliikennepaikalla on käytössä vanhan opastinjärjestelmän opastimia.
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautateiden opastimet eivät toimi samalla tavoin kuin tieliikenteen liikennevalot. Liikennevalot toimivat syklisesti, kun taas rautateillä liikenteenohjaajat antavat opastimilla junille lupia liikkua asetinlaitteen välityksellä. Toisin kuin tieliikenteessä, suurten junapainojen ja pitkien jarrutusmatkojen vuoksi junia ei kuljeteta pelkästään kuljettajan näkemän varassa. Junaliikenne edellyttää aina toimivaa liikenteenohjausta. Veturinkuljettajat eivät itse valitse käyttämäänsä raidetta, vaan junien käyttämät kulkutiet asettaa ja turvaa liikenneohjaaja. Veturinkuljettaja ei myöskään saa itsenäisesti päättää, milloin hän saa lähteä liikkeelle.
Opastimien perusopaste on yleensä seis. Tämä opaste on aina ehdoton, eikä sitä saa ohittaa ilman liikenteenohjauksen antamaa lupaa. Tärkeimmät opastimet Suomessa ovat pääopastin, esiopastin, suojastusopastin ja raideopastin.
Pääopastin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääopastinta käytetään junaliikenteen turvaamisessa, ja sen opasteet koskevat kaikkea liikennettä. Liikenneohjaaja asettaa pääopastimiin ajon sallivat opasteet. Opastimet asettuvat näyttämään ajon sallivaa opastetta vasta, kun kaikki turvalaitetoiminnot asetinlaitteessa ovat toteutuneet onnistuneesti. Jotta opastin voisi näyttää muuta opastetta kuin seis, täytyy seuraavien perusedellytysten toteutua:
- raideosuuden seuraavalle opastimelle saakka on oltava vapaa,
- opastimen suojaamalla alueella ei saa olla muita yksiköitä,
- opastimen suojaamalla alueella olevat vaihteet ovat kääntyneet pääteasentoihinsa saakka ja lukittuneet, ja
- vastakkaisia tai risteäviä ns. viholliskulkuteitä ei ole asetettu tai asettumassa.
Pääopastin voi näyttää seuraavia opasteita:
| Uusi opastinjärjestelmä | Vanha opastinjärjestelmä (valo-opastin) | Vanha opastinjärjestelmä (siipiopastin) | Opaste | Merkitys |
|---|---|---|---|---|
|
  
|
 
|
Seis | Opastinta ei saa ohittaa. |
|
  
|
 
|
Aja | Kulkutiellä ei ole vaihteista aiheutuvia nopeusrajoituksia ja juna saa jatkaa matkaansa suurimmalla sallitulla nopeudellaan. |
|
 
|
|
Aja Sn35 | Kulkutie on turvattu poikkeavalle raiteelle asetettujen vaihteiden kautta, ja junan nopeus vaihteissa ei saa ylittää 35 km/h. Suuremmat nopeudet vaihteen poikkeavassa raiteessa näytetään kulunvalvontanäytön avulla. |
| Ei käytössä uudessa opastinjärjestelmässä: saapuminen varatulle raiteelle vaatii ennakkoilmoituksen, lupa annetaan opasteella Aja 35. | 
|
Ei käytössä siipiopastimilla. | Aja varovasti | Kulkutie on osaksi käytössä. Opastimen suojaamalla alueella kulkutiellä on este ja nopeus saa olla enintään 35 km/h. Käytettiin vain muutamilla liikennepaikoilla (Tampere, Niirala, Riihimäki) |
Esiopastin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esiopastin on pääopastimen tai suojastusopastimen opasteista ennakolta ilmoittava opastin. Se sijaitsee vähintään nopeusrajoituksen määräämän matkan päässä ennen sen tarkoittamaa opastinta. Esiopastin ilmaisee seuraavan opastimen opasteen ennakkotietona. Esiopastin itsessään ei ohjaa liikennettä, eikä se voi näyttää seis-opastetta.
Esiopastin voidaan myös sijoittaa pääopastimen kanssa samaan mastoon. Tällöin esiopastin on pimeänä, kun pääopastin näyttää seis-opastetta.
Vanhassa opastinjärjestelmässä esiopastimia oli kahta tyyppiä, ns. kaksitoiminen ja kolmitoiminen esiopastin.
Kaksitoimisen esiopastimen opastinkäsitteet olivat aina vilkkuvia, ja kaksitoimiset olivat ensimmäisiä käyttöön otettuja valoesiopastimia. Ensimmäisten vuosikymmenten aikana kaksitoimiset valoesiopastimet olivat yhdellä vaihtovärillisellä kaasukäyttöisillä valoyksiköllä varustettuja, jolloin vilkkuvan kaasukäyttöisen valon väriä vaihdettiin valkoisesta vihreäksi erityisen vihreän värilinssin avulla.
Kolmitoiminen esiopastin tuli käyttöön Jt-1969:n myötä. Kolmitoimisen esiopastimen odota seis -opaste ilmaistiin aina vilkkuvalla valkoisella valolla, odota aja 35 -opaste vilkkuvalla vihreällä valolla ja odota aja kiinteällä vihreällä valolla.
Esiopastimet olivat kaksitoimisia, kun ne sijaitsivat pääopastimen alapuolella samassa mastossa sekä yleensä mekaanisten asetinlaitteiden ja varmistuslukko- ja opastinturvalaitosten yhteydessä siipi- tai pääopastimen esiopastimena. Kolmitoimisia esiopastimia käytettiin yleensä kauko-ohjattujen releasetinlaitteiden yhteydessä pääopastimen esiopastimena. Paikallisesti ohjatuilla releasetinlaitteilla oli tapauskohtaista, oliko esiopastin kaksi- vai kolmitoiminen.
Nykyään vanhan järjestelmän esiopastimia on käytössä ainoastaan samassa mastossa olevien pääopastimien kanssa Helsingin liikennepaikalla. Niiden vilkkulaitteet on kytketty pois käytöstä vuonna 2003, joten ne näyttävät kiinteää vihreää (seuraava opastin näyttää jotain ajon sallivaa opastetta) tai kiinteää valkoista (seuraava opastin näyttää seis-opastetta) valoa silloin, kun yläpuolella olevassa pääopastimessa on jokin ajon salliva opaste.
Esiopastin voi näyttää seuraavia opasteita:
| Uusi opastinjärjestelmä | Vanha opastinjärjestelmä, kaksitoiminen | Vanha opastinjärjestelmä, kolmitoiminen | Opaste | Merkitys |
|---|---|---|---|---|
|
|
|
Odota seis | Seuraava pää- tai suojastusopastin näyttää opastetta seis. Kuljettajan on varauduttava pysähtymään seuraavalle opastimelle. |
|
|
|
Odota aja 35 | Seuraava pääopastin näyttää opastetta aja 35. Kuljettajan on hiljennettävä nopeuteen 35 km/h (tai kulunvalvonnan ilmoittamaan nopeuteen) ennen seuraavan opastimen sivuutusta, edessä on poikkeavalle raiteelle asetettu vaihde. |
|
|
|
Odota aja | Seuraava pää- tai suojastusopastin näyttää opastetta aja. Juna voi jatkaa matkaansa suurimmalla sallitulla nopeudella. |
Suojastusopastin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suojastusopastin on suojastukseen liittyvä itsetoiminen, liikennepaikkojen välillä sijaitseva opastin. Suojastusopastimia käytetään jakamaan liikennepaikkojen välinen osuus suojaväleihin. Suojastusopastimien käyttö nostaa radan kapasiteettia, koska useampia junia voidaan ajaa peräkkäin. Suojastusopastimia on korvattu turvalaitteiden uusimistöiden yhteydessä pää- ja esiopastimen yhdistelmillä. Uusia suojastusopastimia ei enää asenneta.
Suojastusopastin näyttää seis-opastetta, kun sen suojaamalla suojavälillä on juna tai muu yksikkö. Ajon salliva opaste asettuu opastimeen automaattisesti suojavälillä olevan junan sivuutettua seuraavan opastimen eli sen poistuttua suojastusopastimen tarkoittavalta suojaväliltä. Suojastusopastimen opasteet myös ilmoittavat, näyttääkö seuraava opastin seis-opastetta vai jotain ajon sallivaa opastetta. Molempiin suuntiin suojastetun rataosan suojastusopastimien ajon sallivat opasteet ovat riippuvaisia asetetusta liikennesuunnasta. Liikennesuunnan vastaiset opastimet näyttävät aina seis-opastetta.
Suojastusopastin voi näyttää kolmea erilaista opastetta:
| Opaste | Merkitys | |
|---|---|---|
|
Seis | Opastinta ei saa ohittaa. Seuraava suojaväli on varattu. |
|
Aja, odota seis | Opastimen saa ohittaa. Yksi suojaväli on vapaana junan kululle ja seuraava pää- tai suojastusopastin näyttää seis-opastetta. |
|
Aja | Seuraava pää- tai suojastusopastin näyttää ajon sallivaa opastetta. Vähintään kaksi suojaväliä on vapaana junan kululle. |
Raideopastin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raideopastin on pienikokoinen opastin, jota käytetään pääasiallisesti vaihtotyön ohjaamisessa. Raideopastimella annetaan tiettyjen turvalaite- ja kulkutie-ehtojen täytyttyä opaste aja varovasti, joka oikeuttaa veturinkuljettajan sivuuttamaan opastimen. Raiteella kuitenkin voi olla jokin este, esimerkiksi vaunuja tai toinen juna. Raideopastimen ohittamisen jälkeen kuljettaja tai vaihtotyönjohtaja on vastuussa siitä, että yksikkö liikkuu turvallisesti ja riittävän alhaisella nopeudella.
Raideopastin voidaan sijoittaa myös pääopastimen yhteyteen. Tällöin raideopastin näyttää opastetta aja varovasti, mikäli pääopastin näyttää jotain ajon sallivaa opastetta. Raideopastimella voidaan tällöin myös antaa opaste aja varovasti, vaikka pääopastin näyttäisi opastetta seis.
Nykyiset raideopastimet ovat kaikki valo-opastimia. Aiemmin käytössä on ollut myös mekaanisia lyhtyraideopastimia. Uuden opastinjärjestelmän raideopastimella voidaan antaa opasteet seis, aja varovasti sekä ei opasteita, sekä vanhan opastinjärjestelmän raideopastimella voidaan antaa opasteet seis, aja varovasti, aja sekä ei opasteita.
Vanhan opastinjärjestelmän mukaisia raideopastimia on käytössä vain Porvoon museorautatiellä,[1] minne ne asennettiin keväällä 2023.[2]
| Uusi opastinjärjestelmä | Vanha opastinjärjestelmä | Opaste | Merkitys |
|---|---|---|---|
|
|
Seis | Opastinta ei saa ohittaa. |
|
|
Aja varovasti | Opastimen saa ohittaa, mutta opastimen suojaamalla raiteella voi olla vaunuja tai toinen juna. |
| Opaste ei käytössä uudessa opastinjärjestelmässä | 
|
Aja | Opastimen saa ohittaa. |
|
|
Ei opasteita | Opastimen saa ohittaa vain se yksikkö, joka on saanut työskentelyluvan opastimen suojaamalla alueella. Opastimen suojaamalla alueella olevia sähköisesti käännettäviä vaihteita voidaan käyttää paikallisesti vaihteen lähettyviltä. |
Lukitusopastin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukitusopastin on pienikokoinen opastin, jota käytetään ilmaisemaan avattavan sillan lukituksen tilaa, raiteen liikennöinnin estävän portin, puomin tai oven asentoa, raiteen liikennöinnin estävän kuormaus- tai purkulaitteen tilaa, ja kääntöpöydän liikennöitävyyttä. Lukitusopastimen termi on avattavilla silloilla aiemmin ollut siltaopastin. Lukitusopastimen Aja-opaste muutettiin Ei opasteita -opasteeksi johtuen Rautatieviraston määrityksestä, ettei lukitusopastin saa antaa ajon sallivaa opastetta. Lukitusopastimella annetaan seuraavat opasteet:
| Opaste | Merkitys | |
|---|---|---|
|
Seis | Opastinta ei saa ohittaa.
Siltaa ei ole lukittu rautatieliikenteelle. Liikennöinnin estävä portti, puomi tai ovi on kiinni. Raiteen liikennöinti on estynyt kuormaus- tai purkulaitteen tai kääntöpöydän tilasta johtuen. |
|
Ei opasteita | Opastimen saa ohittaa.
Silta on lukittu rautatieliikenteelle. Liikennöinnin estävä portti, puomi tai ovi on auki. Kuormaus- tai purkulaitteen tai kääntöpöydän tila sallii raiteen liikennöinnin. |
|
Aja | Opastimen saa ohittaa.
Silta on lukittu rautatieliikenteelle. Liikennöinnin estävä portti, puomi tai ovi on auki. Kuormaus- tai purkulaitteen tai kääntöpöydän tila sallii raiteen liikennöinnin. (Vanha opaste, ei käytössä) |
Tasoristeysopastin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joidenkin teollisuus- tai sivuraiteiden varoituslaitoksellisten tasoristeysten kannen molemmin puolin on sijoitettu tasoristeysopastimet. Nämä tasoristeysopastimet ilmoittavat milloin varoituslaitos on hälyttänyt riittävästi, jolloin rautatiekalusto voi ylittää varoituslaitoksella varustetun tasoristeyksen. Tasoristeysopastimia käytetään vain tasoristeysten yhteydessä, joiden yli liikennöidään vain vaihtotyönä, ja joille ei voida varmistaa kulkutietä. Tasoristeysopastimia ei käytetä pääraiteilla, raiteilla joille voidaan varmistaa kulkutie, tai raiteilla joiden suurin sallittu nopeus on yli 35 km/h.
Joissakin kaksi- tai useampiraiteisissa varoituslaitoksillisissa tasoristeyksissä voi olla sekä junaliikenteeseen käytettävä pääraide että sivuraide, jolla liikennöidään ainoastaan vaihtotyönä, jolloin tasoristeyksen sivuraiteella on tasoristeysopastimet, mutta tasoristeyksen pääraiteella niitä ei ole.
| Opaste | Merkitys | |
|---|---|---|
|
Ei opasteita | Varoituslaitos on hälyttänyt vaaditun hälytysajan eikä siinä ole kriittistä vikaa. |
|
Lähesty varovasti | Varoituslaitos ei hälytä riittävästi. |
Toisto-opastin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisto-opastin, nk. Kertaaja on opastinjärjestelmää täydentävä laite, joka toistaa lähtösuunnan pääopastimen opasteen. Toisto-opastimia, nk. kertaajia on käytetty täydentämään lähtösuunnan pääopastimen ajon sallivan opasteen näkyvyyttä matkustajalaitureiden lähellä paikoilla, joilla näkyvyys pääopastimille on ollut rajoitettu esimerkiksi ratageometrian kaarteiden tai pitkän laiturirakenteen vuoksi, ja lähtösuunnan pääopastimen opaste on haluttu kerrata matkustajalaiturilta lähtevälle junalle. Kertaajat ovat pääosin poistuneet käytöstä Suonenjoen junaonnettomuuden jälkeen Onnettomuustutkintakeskuksen suosituksesta johtuen[3] ja nykyisin niitä on käytössä enää Helsingin päärautatieasemalla.
| Opaste | Merkitys | |
|---|---|---|
|
Odota seis | Seuraava pääopastin näyttää Seis-opastetta. |
|
Odota aja | Seuraava pääopastin näyttää jotakin ajon sallivaa opastetta. Juna voidaan siirtää pääopastimelle.
Helsingin aseman kertaajat ovat näyttäneet tätä opastetta vuodesta 2003. |
|
Odota aja | Seuraava pääopastin näyttää jotakin ajon sallivaa opastetta.[3] Juna voidaan siirtää pääopastimelle. Vilkkuva vihreä oli käytössä ennen vuotta 2003. |
Järjestelyopastin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järjestelyopastimella annetaan opasteita vaihtotyössä. (Jt1987, Jt1996) Opasteet voidaan toistaa veturissa olevalla järjestelyopastimen kertaajalla. (Jt1996) Järjestelyopastimen opasteet:
| Opaste | Merkitys | |
|---|---|---|
|
Ei opasteita | Opasteen mukainen (Jt1987) |
|
Seis | Opasteen mukainen (Jt1987) |
|
Vedä | Opasteen mukainen (Jt1987) |
|
Työnnä hiljaa | Opasteen mukainen (Jt1987) |
|
Työnnä | Opasteen mukainen (Jt1987) |
|
Työnnä kovaa | Opasteen mukainen (Jt1987) |
Työntönopeuksista määrätään laskumäen käyttösäännössä. (Jt1996) Opastin on sammuksissa, kun opasteita ei anneta. (Jt1987, Jt1996)
Laskumäen järjestelyopastimen yhteydessä voi olla opastin, jolla vastakkaiseen suuntaan annetaan "laskumäkityö käynnissä" -opaste. (Jt1987, Jt1996)
| Opaste | Merkitys | |
|---|---|---|
|
Ei opasteita | - |
|
Laskumäkityö käynnissä (Jt1987) | Opaste merkitsee, että paikallisissa turvallisuusmääräyksissä lähemmin määritelty, laskumäkityötä vaarantava vaihtotyö ja ratatyöliikenne on kielletty. (Jt1987) Luvan antaja rajaa tarvittaessa laskumäkityötä vaarantavan vaihtotyön. (Jt1996) |
Junanlähetysopastin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Junanlähetysopastimen opasteet (Jt1987). Jt1996:sta oli junanlähetysopastin kokonaan poistettu, sillä lähtömääräys oli alettu antaa junalle pääasiassa raidekohtaisella pääopastimella tai radiolla, eikä kohtaamisistakaan enää niin usein ilmoitettu. (Resiina 3/2005)
| Opaste | Merkitys | |
|---|---|---|
|
Seis | Kaksi valkoista valoa. Juna ei saa ohittaa opastinta. (Jt1987) |
|
Lähtö | Valkoinen ja vihreä valo. Lähtölupa junasuorituspaikalta. (Jt1987) |
Joillakin junanlähetysopastimilla voitiin antaa myös seuraavat opasteet (Jt1987):
| Opaste | Merkitys | |
|---|---|---|
|
Lähtö, kohtaus seuraavalla junasuorituspaikalla | Keltainen, vihreä ja valkoinen valo. Lähtölupa tältä junasuorituspaikalta, junakohtaus seuraavalla junasuorituspaikalla. |
|
Lähtö, kohtaus peruuntunut | Vihreä ja kaksi valkoista valoa. Lähtölupa tältä junasuorituspaikalta, junakohtaus tällä junasuorituspaikalla peruuntunut. |
|
Lähtö, kohtaus seuraavalla junasuorituspaikalla, kohtaus tällä junasuorituspaikalla peruuntunut | Keltainen, vihreä ja kaksi valkoista valoa. Lähtölupa tältä junasuorituspaikalta, junakohtaus seuraavalla junasuorituspaikalla, junakohtaus tällä junasuorituspaikalla peruuntunut. |
Vaihdonkielto-opastin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaihdonkielto-opastin on rakenteeltaan palkki- tai valo-opastin. (Jt1987) Vaihdonkielto-opastimen opasteet:
| Opaste (valo-opastin) | Opaste (palkkiopastin) | Opaste | Merkitys |
|---|---|---|---|
|
|
Vaihtotyöliikenne ja ratatyöliikenne sallittu, joka on opastimen perusopaste | Opasteen mukainen (Jt1987) |
|
|
Kulkutietä vaarantava vaihtotyö ja ratatyöliikenne kielletty | Opasteen mukainen (Jt1987) |
Jos valo-opastin on sammuksissa, vaihtotyö ja ratatyöliikenne on kielletty.
Turvalaitoksen käyttösäännössä määritellään, mitä raiteita ja vaihtoliikkeitä vaihdonkielto-opastimien opasteet tarkoittavat.
Vaunuvaa'an opastin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaunuvaa'an opastimena käytetään levyä tai valo-opastinta riippuen siitä, millainen vaaka on kysymyksessä. (Jt1987) Vaunuvaa'an opastimien opasteet:
| Opaste | Merkitys | |
|---|---|---|
|
Vaaka on punnitusasennossa, liikkuminen vaa'an yli kielletty | Opasteen mukainen (Jt1987) |
|
Vaaka ei ole punnituasennossa | Opasteen mukainen (Jt1987) |
|
Vaaka on punnitusasennossa, liikkuminen vaa'an yli sallittu | Opasteen mukainen (Jt1987) |
|
Vaaka ei ole punnitusasennossa | Opasteen mukainen (Jt1987) |
Vaunuvaa'an opastimena käytetään valo-opastinta, levyä tai nopeusmerkkiä, jossa on lisäkilpi "vaaka". (Jt1996)
Liikennepaikkakohtaisissa lisämääräyksissä annetaan tarkemmat ohjeet vaunuvaa'an opastimien opasteiden käytöstä. (Jt1996)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöt (Jt) (Liite 2: Rataosalla Olli–Porvoo käytössä olevat...) Väyläviraston ohjeita 11/2023. 1.6.2023. Väylävirasto. Viitattu 17.6.2023.
- ↑ Jt-ohjeen muutosloki 21.2.2023. Väylävirasto. Viitattu 17.6.2023.
- ↑ a b Onnettomuustutkintakeskus. Tutkintaselostus B 1/1998 R, junien yhteentörmäys Suonenjoella 12.8.1998 (suomeksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Liikennevirasto (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
- RATO6. Ratatekniset ohjeet osa 6. Turvalaitteet. (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
- RVI/1091/412/2009 Rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä. Rautatievirasto 2009 (suomeksi)