Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksen ohjaustaulu. Kulkutie on turvattu ja opastin A½ on asetettu näyttämään opastetta Aja sn 35 (vihreä ja keltainen valo).

Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos eli niin sanottu köyhänmiehen releasetinlaite on rautatieliikenteen turvalaite. Turvalaitos muodostuu rautatieliikennepaikkaa suojaavista valo-opastimista, paikallisesti käsin käännettävistä ja varmistusavaimella lukittavista vaihteista sekä vaihteiden asennon tarkastuslaitteista. Varsinaisesti turvalaitos ei kuitenkaan ole asetinlaite. Varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksia rakennettiin pääosin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Turvalaitokset olivat täydellisiä asetinlaitteita huomattavasti edullisempia, joten niitä voitiin asentaa useille vailla opastimia olleille liikennepaikoille. Varmistuslukko- ja opastinturvalaitokset suunniteltiin ja rakennettiin Suomessa Siemensin valmistamista komponenteista.

Varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksessa vaihteiden kääntäminen tapahtuu paikallisesti käsin, ja lukitus tapahtuu varmistuslukoilla. Liikennepaikan tulosuunnissa olevien valo-opastimien opasteet ovat riippuvaisia vaihteiden asennoista ja lukituksesta. Opastimien asettaminen tapahtuu joko asematoimistossa olevalta ohjaustaululta tai ratapihan molemmissa päissä vaihdekopeissa olevilta ohjaustauluilta käsin.

Varmistuslukko- ja opastinturvalaitokset ovat kadonneet rataverkolta kauko-ohjauksen laajennuttua. Alun perin köyhän miehen releasetinlaitteita asennettiin ensisijaisesti vaarallisina pidetyille liikennepaikoille, mutta myöhemmin niitä asennettiin useille liikennepaikoille. Kun ELSA-rataa suunniteltiin ensimmäisiä kertoja, radan liikennepaikat suunniteltiin varustettaviksi näillä turvalaitteilla.

Viimeiset liikennepaikkoja suojanneet varmistuslukko- ja opastinturvalaitokset olivat käytössä rataosalla Hyvinkää–Karjaa, mistä ne poistettiin käytöstä vuoden 2009 lopulla uuden kauko-ohjausjärjestelmän valmistuttua.