Joensuun rautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joensuu
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Jns
Rataosa  Kouvola–Joensuu,
Pieksämäki–Joensuu,
Joensuu–Kontiomäki,
Joensuu–Ilomantsi
Sijainti  62°36′00″N, 029°46′35″EKoordinaatit: 62°36′00″N, 029°46′35″E
Osoite  Itäranta 12
80100 Joensuu
Etäisyydet  Kouvola 328 km
Pieksämäki 182 km
Nurmes 160 km
Ilomantsi 71 km
Avattu  1. marraskuuta 1894
Liikenne
Kaukoliikenne  HelsinkiJoensuu
Taajamajunat  NurmesJoensuu,
PieksämäkiJoensuu
Tavaraliikenne  kappale- ja puutavaraliikennettä
Muut tiedot  junakohtauspaikka,
risteysasema
Asemarakennus
Tyyppi  ns. Oulun radan asema
Suunnittelija  Knut Nylander
Materiaali  puu
Lipunmyynti  kyllä
Ratapiha
Raiteisto  3 laituriraidetta
tavaraliikenteen ratapiha
Rautatieaseman pihalla sijaitseva museoveturi "Ankka".

Joensuun rautatieasema (lyh. Jns) on Joensuun kaupungissa sijaitseva Suomen rataverkon rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka on risteysasema, jossa risteävät neljään eri ilmansuuntaan johtavat radat. Liikenteenohjaustoiminnot ohjataan paikallisesti asemalta käsin. Liikennepaikalla on myös VR:n junakaluston huoltoa

Asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärakennus rakennettiin vuosina 18921894. Se on Suomen rautateiden arvokkaimpia historiallisia ja rakennushistoriallisia suojelukohteita, sillä 18. toukokuuta 1894 valmistuneen Joensuu–Värtsilä-radan 18 asemasta se on toinen Suomen rajojen sisällä oleva säilynyt asema. Asema ympäristöineen onkin yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1]

Sortavala–Joensuu-rata avattiin säännölliselle liikenteelle 1. marraskuuta 1894.[2]

Asema-alue on 1800-luvun piirteiden mukainen, asemarakennukset on sijoiteltu raiteiden suuntaisesti ja niiden molemmille puolille. Rakennustyössä käytettiin samoja piirustuksia kuin Oulun rautatieasemaa rakennettaessa. Lautavuorattu asemarakennus edustaa uusrenessanssista tyylisuuntausta. Osa rakennuksista tehtiin päärakennuksen jälkeen, rautatieläisten asuinpaikaksi rakennettu talo valmistui kymmenisen vuotta myöhemmin ja veturitalli valmistui nykyiseen muotoonsa vasta vuonna 1925. Ratapihalla on myös kaksi vesitornia.

Lähtevien henkilöjunien reitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieyhteyksien ja aseman palvelujen vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yöjunayhteydet Karjalan radalla Joensuusta Lappeenrannan kautta Helsinkiin lopetettiin syksyllä 1993. Joensuu-Turku-yöjunayhteys lopetettiin 3.9.2006.

Matkustajien palveluja rautatieasemalla on vähennetty vuosi vuodelta. Aseman lipunmyynti on auki vain päiväsaikaan ja matkatavarapalvelut ovat supistuneet 2000-luvulla. Taksitolppa on sijoitettu lähemmäksi linja-autoasemaa kuin rautatieasemaa.

Kahvila Houkutus toimi piharakennuksessa 1990-luvulta vuoteen 2001 saakka. Syksyllä 2006 kahvila Houkutus toimi väliaikaisesti asemaravintolan tiloissa.

Asemaravintola palveli vielä 1990-luvun alussa. Tiloissa toiminut kahvila lopetti vuonna 2005. Aseman kioski lakkautettiin 1990-luvun lopulla. Tammikuussa 2008 asemaravintola sai taas uuden yrittäjän. Paikallinen tanssikoulu avasi sinne Cafe Tangon, joka toimii kahvilana ja tanssipaikkana. [3] Tanssikoulun lopetettua Pohjois-Karjalan nuorisoseurojen liitto vuokrasi tilaa balettiopetukseen. Vuonna 2013 rakennuksessa toimii Teatteri Satama, joka pyörittää myös kahvilaa.

Tammikuussa 2009 rautatieaseman päärakennuksessa todettiin homeongelma, jonka takia aseman toiminnot siirrettiin vuodeksi väliaikaisiin parakkitiloihin toukokuussa 2009. [4]Vanhan asemarakennuksen lipunmyyntitilat avattiin 23.6. 2010.[5]

Maaliskuusta 2013 lähtien lipunmyynti on ollut vain maanantaista perjantaihin kello 8.30-18.30. Odotustilat ovat avoinna kello 5(sunnuntaisin 6.30)-18.30.

Pysäköinti asemalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junamatkustajille on suuri vartioimaton pysäköintialue. Pysäköinti muuttui maksulliseksi 1.12.2009. Pysäköintimittarit toimivat kolikoilla. Hinta on yhden euron tunnilta ja neljä euroa vuorokaudelta. Lisävuorokausi maksaa kaksi euroa. [6]

Matkustajien vastaanottajille ja saattajille on aseman edustalla muutamia lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja. Polkupyörätelineet ovat aseman edustalla.

Rautatieaseman tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuuhun on suunnitteilla muiden kaupunkien tapaan Matkakeskus, joka yhdistäisi rautatieaseman ja viereisen linja-autoaseman palvelut. Suunnitelman mukaan nykyisestä linja-autoasemasta saneerataan yhteinen matkakeskus.[7] Rautatieasemarakennus säilyy, mutta muiden rakennusten, muun muassa entisen asemaravintolan kohtalo on epäselvä. Rakennuksia aiotaan purkaa muun muassa liikennejärjestelyjen ja pysäköintitilojen takia. Aseman lisäksi veturitalli, vanha tavaramakasiini ja ratapihan itäpuoliset rakennukset suojellaan.

Liikerakennuksia on tulossa suunnitelman mukaan linja-autoaseman lähelle. Alueelle suunnitellaan myös pysäköintitaloa.

Ratapihalle on suunniteltu tunnelia, jonka kautta matkustajat pääsevät laitureille.[8]

Historian hetkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 1930 presidentti K. J. Ståhlberg lähti rautatieasemalta paluumatkalle Joensuuhun päättyneeltä kyyditykseltä. Lähtöä oli seuraamassa runsaasti joensuulaisia.[9]

Miss Universum Armi Kuusela ja miehensä Gil Hilario saapuivat Äitien Apu ry:n järjestämällä Messujuna-kiertueella Joensuun asemalle 5. maaliskuuta 1955. Juna ajettiin SOK:n raiteille Pielisjoen rantaan.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. Heikki Tarma: Junan tuloa Joensuuhun juhlittiin rauhallisesti. Karjalainen 15.1.2007
  3. Karjalainen 10.1.2008
  4. VR:n tiedote 29.4.2009
  5. Karjalainen 18.6.2010
  6. Pysäköintimittarit käyttöön Joensuun rautatieasemalla, Karjalainen 1.12.2009
  7. www.matkakeskus.fi
  8. Joensuun kaupunginhallituksen pöytäkirja 8.8.2005
  9. Heikki Tarma: Junan tuloa Joensuuhun juhlittiin rauhallisesti, Karjalainen 15.1.2007
  10. Heikki Tarma: Kun Armi Kuusela Gilinsä kanssa Joensuussa kävi, Karjalainen 14.5.2007

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]