InterCity Suomessa

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Intercity Suomessa)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
InterCityn liikennöitsijä on VR.
InterCity-juna sisältä.
Yksikerroksinen InterCity-vaunu nykyisessä vihreä-valkoisessa värityksessä.
Kesällä 2013 liikenteeseen tullut uusi ohjausvaunu.
Vuoden 2016 jouluaaton aaton kokonaan kaksikerroksinen ”superjuna” ohittamassa Koivukylän asemaa.
VR:n uuden kaksikerroksisen Edm-makuuvaunun hytti. Hyttiin mahtuu kaksi ihmistä, yläkerran hyteissä on oma WC ja suihku.

InterCity eli IC on VR:n Suomessa liikennöimä junatyyppi, jota käytetään pääosin suurten kaupunkien välisiin matkoihin, kuten HelsinkiTampereOuluRovaniemi, Helsinki–Turku, Helsinki–Kajaani, Helsinki–Joensuu, Helsinki-Kouvola–Oulu ja Turku–Tampere. Myös yöjunia ajetaan esimerkiksi Kemijärvelle IC- tunnuksin. InterCity-junien suurin sallittu nopeus on tietyillä rataosilla jopa 200 km/h, joten se on Pendolinon jälkeen Suomen kotimaan raideliikenteen toiseksi nopein junatyyppi.

InterCity-junan tunnistaa vihreä-valkoisesta värityksestä, ja vaunun litteran kirjaimesta x (yksikerroksinen) tai d (kaksikerroksinen). InterCity on Suomen kaukojunaliikenteen perusjunatyyppi, ja sen edeltäjät, pikajunat, ovat jo lähes poistuneet junatarjonnasta.milloin? Ennen VR:n lippu-uudistusta, kun pikajunat ja InterCity-junat olivat vielä laajalti rinnakkain liikenteessä, InterCity-junalippu maksoi etäisyydestä riippuen 17−27 % enemmän kuin pikajunalippu.lähde? Vuodesta 2016 lähtien lipun hinta on määräytynyt kysynnän perusteella[1].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VR alkoi 1990-luvun alussa suunnitella sinisten pikajunavaunujen korvaamista uudemmilla vaunuilla.[2] Express- ja InterCity-junia varten suunnitellut yksikerroksiset alumiinikoriset vaunut otettiin vaiheittain käyttöön 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Monien ulkomaisten esimerkkien kannustamana kaksikerroksinen matkustajavaunu tarjosi houkuttelevan suunnitteluvaihtoehdon, sillä se laskee sekä hankinnan että vaunujen käytön kustannuksia.

Yksikerroksiset eli x-sarjan vaunut valmistivat VR:n Pasilan konepaja, Transtech sekä Valmet vuosina 1988–1992. Uudemmat, kaksikerroksiset Ed-sarjan vaunut ovat Transtechin/Talgon valmistamia, ja niitä on valmistettu vuodesta 1998 alkaen. Samana vuonna VR:n intercity-liikenne täytti 10 vuotta. Uusin 20 vaunun sarja valmistui vuonna 2008. Kaksikerroksisia vaunuja käytettiin ensimmäisen kerran 2. heinäkuuta 1998 junaparissa IC 41/IC 42 (Helsinki–Vaasa–Helsinki).[2]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2000 VR lanseerasi junatyypin InterCity2 (IC2).[2] InterCity2-junat erosivat normaaleista InterCity-junista siten, että niissä käytettiin ainoastaan kaksikerroksisia InterCity-vaunuja eikä niissä ollut ravintolavaunua vaan ainoastaan kärrymyynti. IC2-junat olivat myös kokonaan savuttomia. InterCity2-junia liikennöitiin aluksi lyhyillä reiteillä, kuten Helsinki–Turku, Helsinki–Tampere ja Helsinki–Jyväskylä.

Vuonna 2003 VR päätti kahdenkymmenen uuden makuuvaunun tilauksesta, jotka päätettiin tilata Talgolta muiden kaksikerrosvaunujen tapaan. Kauppaan sisältyi myös optio 20 lisävaunusta, mutta VR kuitenkin jätti tämän käyttämättä. Uudet kaksikerroksiset Edm-makuuvaunut tulivat liikenteeseen vuoden 2006 aikana ja ne maalattiin IC-väreihin. Uutta 20 vaunun sarjaa on valmistettu jälleen keväästä 2010 alkaen.

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

InterCity-vaunujen väritys on helmikuusta 2010 alkaen ollut muun VR:n kaluston kanssa yhtenäinen vihreä-valkoinen; aiempi väritys oli punavalkoinen.[3] Intercity-kaluston värityksessä liikennöi myös VR:n uudemman sarjan kaksikerroksinen autonkuljetusvaunu, jonka sarjatunnus eli littera on Gd (aikaisemmin Hccmqqr). Myös jo käytöstä poistuneen Sibelius-junan vaunut on maalattu punavalkoisiin InterCity-väreihin. VR:n aggregaattivaunut (3 kpl Eifet ja 2 kpl De-sarjaa) sekä Rk-sarjan ravintolavaunut on maalattu IC-väreihin. Myös Dr16-dieselveturit ovat InterCity-värityksessä, ja niitä on mahdollista käyttää intercity-kaluston kanssa sähkönsyöttöominaisuuden ansiosta. InterCity/Express-väritystä on myös testattu 1980-luvun lopussa CEiv-vaunussa numero 5605.

Vuonna 2013 tuli liikenteeseen uusi kaksikerroksinen Edo-ohjausvaunu. Vuonna 2014 tuli liikenteeseen uusi kaksikerroksinen ERd-ravintolavaunu brändillä DuettoPlus.

VR luopui InterCity2-junanimikkeestä elokuussa 2014 .[4]

Sr3-vetureita kokeiltiin kahdessa InterCity-junassa 7. joulukuuta 2017.[5] Säännöllinen Sr3-vetureiden käyttö InterCity-junissa alkoi kuitenkin vasta 1. kesäkuuta 2019.[6]

Superjuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VR risti ”superjunaksi” jouluaatonaattona 23. joulukuuta 2016 Helsingistä kello 15.27 kohti Rovaniemeä lähteneen InterCity 27 -vuoron, jossa oli tilaa noin 1 500 matkustajalle. VR:n mukaan kyseinen noin 416 metriä pitkä juna oli matkustajakapasiteetiltaan rauhanajan suurin juna Suomessa. Siinä oli yhden veturin perässä 15 kaksikerroksista vaunua, joista kaksi oli ravintolavaunuja ja kaksi invapalvelu-leikkivaunuja. Junassa oli viisi konduktööriä ja viisi junatarjoilijaa.[7]

Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallinen IC-junarunko koostuu yleensä Edo-ohjausvaunusta, CEd-vaunusta (Ekstra-luokallinen vaunu), ERd-ravintolavaunusta, Eds- tai Edfs-palveluvaunusta ja 1–3 Ed-vaunusta. Joskus Ed-vaunuja saattaa olla enemmän, varsinkin sesonkiaikoina. Joistain junista puuttuu ravintolavaunu, jolloin junarunko koostuu yleensä Edo-ohjausvaunusta, Ed-vaunusta (tai joskus CEd-vaunusta, jolloin junassa on myös Ekstra-luokka) ja Edfs-palveluvaunusta. Ravintolavaunuttomissa junissa tarjoilu tapahtuu kärrymyynnin kautta.

InterCity-junissa on tavallisesti tilaa noin 500–600 matkustajalle,[8] ja siinä on 10-vaunuisena pituutta noin 265 metriä[9]. Juhlapyhien yhteydessä paikkamäärää lisätään.

Vaunukaluston sarjatunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnus Lkm yht. Numerointi Selite
Ed 107* 28001–28011, 28014 –28109 Kaksikerroksinen Eko-luokan vaunu. Osa muutettu Edb-vaunuiksi ja vaunut 28012 ja 28013 on muutettu Edg-vaunuksi.
Edb 41* 28401–28441 Kaksikerroksinen Ekstra- ja Eko-luokan vaunu. Osa muutettu CEd-vaunuiksi.
CEd * * Kaksikerroksinen Ekstra- ja Eko-luokan vaunu. Muutettu Edb-sarjasta.
Edfs 31 28301–28331 Kaksikerroksinen Eko-luokan konduktööri-/palveluvaunu.
Edm 50 28501–28550 Kaksikerroksinen makuuvaunu.
Edo 42 28601–28642 Kaksikerroksinen ohjausvaunu.
ERd 26 28701–28726 Kaksikerroksinen ”DuettoPlus”-ravintolavaunu.
Eds 12 28201–28212 Kaksikerroksinen Eko-luokan palveluvaunu ilman konduktöörin hyttiä.
Ex 50 26201–26230, 26301–26320, 29941–29946 Yksikerroksinen Eko-luokan vaunu.
Expt 18 26401–26418 Yksikerroksinen Eko-luokan vaunu ja lemmikinkuljetusmahdollisuus.
Rx 12 26701–26712 Yksikerroksinen ravintolavaunu ”Bistro”.
Rk 12 27809–27815, 27817–27820, 29981 Yksikerroksinen IC-väritykseen maalattu entinen pikajunan uusittu ravintolavaunu ”Kultainen kulkuri”.
Cx 18 26101–26118 Yksikerroksinen 1. luokan vaunu. Kaikki muutettu Expt-vaunuiksi.
Rt(x) 4 23701, 23703–23705 Yksikerroksinen IC-väritykseen maalattu entinen pikajunan ravintolavaunu. Vaunut romutettu yhtä museovaunua lukuun ottamatta (pikajuna-värityksessä).
Eiu 1 27067 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu. Muutettu Eit-vaunusta. Romutettu Mäntyluodossa vuonna 2005.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koivuniemi, Sanni: VR:n uudistus puhuttaa – dynaamisen hinnoittelun tavoite on lipputulojen maksimointi, asiantuntija sanoo Suomen Kuvalehti. 5.6.2023. Viitattu 17.9.2023.
  2. a b c Resiina - InterCity2-vaunut, resiinalehti.fi, viitattu 31.5.2020.
  3. VR:n ensimmäinen vihreä junavaunu liikenteeseen 19.2.2010. VR-konserni. Arkistoitu 25.2.2010. Viitattu 8.3.2010.
  4. Savon-matkat nopeutuvat elokuussa 28.7.2014. VR Group. Viitattu 29.7.2014.
  5. Tasoristeys 1/2018 Resiina-lehti. Viitattu 17.6.2020.
  6. Tasoristeys 3/2019 Resiina-lehti. Viitattu 17.6.2020.
  7. Koivuranta, Esa: Joulun "superjuna" nielaisee 1 500 matkustajaa, ja arvio on, että 200 heistä haluaa oluen 23.12.2016. Yle. Viitattu 23.12.2016.
  8. Egutkina, Anna: VR:n superjuna kiidättää joulukansan pohjoiseen: "Historiallisesti suurin juna" Iltalehti-verkkolehti. 22.12.2016. Alma Media. Viitattu 23.12.2016.
  9. Niemelä, Niina: 400-metrinen juna kuljettaa lomalaiset pohjoiseen: ”Liikkeelle kaikki mikä teknisesti mahdollista” Aamulehti-verkkolehti. 23.12.2016. Alma Media. Arkistoitu 23.12.2016. Viitattu 23.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]