Lieksa

Wikipedia

Lieksa
vaakuna sijainti
www.lieksa.fi
Sijainti	63°19′05″N, 30°01′30″E
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Pielisen Karjalan seutukunta
Perustamisvuosi	1973
Kuntaliitokset	Pielisjärvi (1973)
Pinta-ala - maa - sisävesi	4 067,82[1] km² 3 418,66 km² 649,16 km²
Väkiluku - väestötiheys	13 111[2] (31.3.2008) 3,8 as/km²
Työttömyysaste	19,3 [3] % (31.12.2007)
Kunnallisvero	19,50 % (2008)
Kunnanjohtaja	Esko Lehto
Kunnanvaltuusto   2005 - 2008[4]  • Kok.  • SDP  • Vihr.  • Vas.  • RKP  • Kesk.  • KD  • SKP  • SIT	35 paikkaa 3 15 - 2 - 12 1 - 2

Lieksa on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Itä-Suomen läänissä. Kunnan väkiluku on 13 111, ja sen pinta-ala on 4 067,82 km², josta 649,16 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,8 asukasta/km². Lieksa on saaristolain mukainen saaristo-osakunta.

Lieksan naapurikunnat ovat Eno, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Kuhmo ja Nurmes.

Sisällysluettelo 1 Brahea, Pietari Brahen kaupunki 2 Lieksan synty 3 Kylät 4 Koulut 5 Yrityselämä 6 Hautausmaat 7 Kuntayhteistyö 8 Nähtävyyksiä 8.1 Patsaat, veistokset ja muistolaatat 9 Tapahtumia 10 Urheilu 11 Triviaa 12 Tunnettuja entisiä ja nykyisiä lieksalaisia 12.1 Kansanedustajia 13 Katso myös 14 Lähteet 15 Aiheesta muualla

[muokkaa] Brahea, Pietari Brahen kaupunki

Lieksan seutu oli jo keskiajalla tärkeä kauppapaikka. Kreivi Pietari Brahe perusti Brahean kaupungin Lieksanjoen luo vuonna 1653 Vienan kaupan tueksi. Ruptuurisodan aikana kaupunkia puolustamaan rakennettiin hirrestä linnoitus eli skanssi. Se oli mitoiltaan 71 x 53 m. Linnoitus oli rakennettu hirrestä, ja siinä oli joka kulmauksessa pyöreä torni sekä kaksi porttia. Linnoituksessa oli sisällä kapakka.

Kaupungin alueella sijaitsi muun muassa raatihuone, ortodoksinen tsasouna, porvarien asuintaloja ja vuonna 1667 valmistunut luterilainen kirkko nykyisen kirkon paikalla. Brahean kaupungissa toimi koulu vuodesta 1663.

Brahea lakkautettiin jo vuonna 1681, vain vuosi Kreivi Brahen kuoleman jälkeen. Pielisjärven alue liitettiin Kajaanin vapaaherrakuntaan, jonka maaherran Hindrich Piperin käskystä Brahean kaupunki hävitettiin. Enimmillään Brahean kaupungissa oli noin 350 asukasta. Lakkauttamisen jälkeen paikalle jäi Pielisjärven pitäjän kirkonkylä.

Nykyisen Lieksan kaupungin vaakunan aihe on peräisin Brahean kaupungin sinetistä vuodelta 1669.

[muokkaa] Lieksan synty

Lieksan alueen rautakautisia esineitä edustaa Kelvältä löydetty tappikoristeinen pronssisolki (noin 800 jKr., alkuperäinen Kansallismuseossa). Pähkinäsaaren rauha 1323 jakoi Karjalan Ruotsin ja Novgorodin kesken, jonka jälkeen Pielisen seutu joutui rauhassa Novgorodin hallintopiiriin. Novgorodilaisvallan aikana alueelle vakiintui pysyvä, karjalaisasutus. Uudisasukkaat muuttivat tutuille erämailleen etelämpää Karjalasta. Pielisjärven ensimmäiset kylät (mm. Lieksa ja Viensuu) olivat olemassa 1400-luvun lopussa. Täyssinän rauhassa Pielisjärvi jäi Moskovan valtapiiriin, mutta Stolbovan rauha vuonna 1617 liitti Pielisjärven Ruotsi-Suomen yhteyteen. ^[5]

Pielisjärvi joutui 1600-luvun puolivälissä laajan Kajaanin vapaaherrakunnan osaksi. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä alue oli, katsoi Lieksan soveliaaksi kauppapaikaksi ja perusti vuonna 1653 Lieksanjoen suulle Brahean kaupungin. Brahen kuoltua Pielisjärvi kaupunkikeskuksineen joutui takaisin Käkisalmen läänin yhteyteen. Lopullisesti kaupungin hävitti Pielisjärven pitäjän vuonna 1685 kruunulta vuokrannut Salomon Ehnberg: kaupungin talot purettiin ja alue kynnettiin pelloksi.^[6] Pielisjärvi annettiin 1685 verovuokralle Salomon Ehnbergille, jonka varsin pian antoi veronkannon tehtäväksi Simon Affleckille. Affleck jäi elämään kansantarinoihin Simo Hurttana. Verovuokraajien aika kesti aina isonvihan vuosiin, jonka aikana valta vaihtui joiksikin vuosiksi venäläisille. Isonvihan jälkeisenä aikana eivät verovuokraajat enää saaneet lujaa otetta pielisjärveläisistä.

1600- ja 1700-lukujen vaihteessa kärsittiin Pielisjärvelläkin katovuosista ja siitä johtuneesta nälästä. Se herätti levottomuuksia virkavaltaa vastaan, ja pielisjärveläiset nousivat useita kertoja kapinaan erityisesti vihaamaansa Simon Affleckia vastaan.

Isonvihan jälkeisestä ajasta Suomen sodan vuosiin Pielisjärvellä vaikutti kaksi kirkkoherraa, Jakob Stenius vanhempi (Korpi-Jaakko) (1704-1766) ja Jakob Stenius nuorempi (Koski-Jaakko) (1732-1809).

Vähitellen Pielisjärven alueen keskus Lieksa kasvoi koko pitäjän keskukseksi. Alue sai leipänsä puusta, ja se tunnettiin tukkilaisten keskuksena.

Paha suurpalo vuonna 1934 tuhosi lähes kaikki keskustan vanhat rakennukset. Vain harva säilyi. Suurpalon jälkeinen rakentaminen antoi aiheen Lieksan kauppalan perustamiselle vuonna 1936. Alue alkoi voimistua, ja 1960-luvulla kauppalassa oli yli 26 000 asukasta.

Nykyinen Lieksa syntyi, kun Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistyivät vuonna 1973.

[muokkaa] Kylät

Hattusaari, Hattuvaara, Höntönvaara, Hörhö, Jaakonvaara, Jamali, Kitsinvaara, Koli, Kontiovaara, Kuorajärvi, Kylänlahti, Lamminkylä, Lapalie, Louhivaara, Mätäsvaara, Nurmijärvi, Ohtavaara, Pankakoski, Pankajärvi, Puso, Romppala, Ruunaa, Saarivaara, Savijärvi, Siikavaara, Sikovaara, Sokojärvi, Sokovaara, Uusikylä, Varpanen, Vieki, Viensuu, Vuonisjärvi, Vuonislahti, Kelvä, Egyptinkorpi

[muokkaa] Koulut

Lieksassa on 10 perusopetuksen 1-6 luokan koulua: Jamalin koulu, Keskuskoulu (2 toimipistettä Koulukadulla ja Kuhmonkadulla), Kolin, Lamminkylän, Merilän, Rantalan, Surpeenvaaran, Viekin sekä Vuoniskylien (Vuonisjärvi) koulut. Perusopetuksen 7-9 luokan kouluja on 2: Keskus- ja Rauhalan koulu. Keskuskoulun yhteydessä toimii kaupungin ainoa lukio, Lieksan lukio.

Pohjois-Karjalan Ammattiopistolla on 3 toimipistettä: Kuhmonkadulla, Märäjälahdella ja Rauhalassa, joissa on ajoneuvoasentaja, automaatioasentaja, datanomi, lähihoitaja, merkonomi, levyseppähitsaaja, paperinjalostaja ja paperiprosessinhoitaja, talonrakentaja ja suurtalouskokin opintokokonaisuudet. Pohjois-Karjalan Aikuisopiston Lieksan toimipiste sijaitsee Rauhalan kaupunginosassa, Oravatiellä. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun Lieksan toimipiste antaa koulutusta liiketalouden koulutusohjelmaan.

Lieksan kristillinen opisto toimii Kylänlahdessa, noin 15 km Lieksan keskustasta pohjoiseen. Pielisen Karjalan musiikkiopisto toimii Koski-Jaakonkadulla yhteistyössä Nurmeksen, Ilomantsin, Valtimon ja Juuan toimipisteiden kanssa. Opettajia on noin 26. Musiikkiopiston tiloissa (aikaisemmin sairaala) toimii Lieksan Vaskiviikon toimisto. Lisäksi kaupungissa toimii kansalaisopisto, järjestäen kursseja ja luentoja historiasta, kirjallisuudesta, ihmisyhteisöstä, tietotekniikasta, kielistä, musiikista, taiteesta, liikunnasta ja käytännön taidoista.

[muokkaa] Yrityselämä

Lieksassa on Pankakosken kartonkitehdas, jonka omistaa Pankaboard Oy. Tehdas on Lieksan suurimpia työnantajia. Siellä on liki 200 työntekijää.

Muita suurimpia yritystyönantajia ovat:

• elintarviketeollisuuden joustopakkausmateriaaleja valmistava Amcor Flexibles
• Vapo Timber Oy:n Kevätniemen saha
• komposiittiteknologiayritys Joptek Composites Oy
• Suomen Rengastehdas/Aino & Reino Kotikenkä Oy
• hygieniatuotteita valmistava Paperiset Oy
• talorunkojen osia ja liimapalkkeja valmistava Anaika Components Oy

[muokkaa] Hautausmaat

Lieksan hautausmaa sijaitsee Mähköllä Kirkkotarhantiellä. Pielisjärven vanha hautausmaa sijaitsee Rauhalassa, jossa ovat muun muassa viidentoista henkilön vuonna 1918 kaatuneen yhteishauta. Pielisjärven yksi vanhimmista hautausmaista sijoittuu nykyisen kirkon ympärille. Vanhin hautausmaa on jäänyt kirkon vierestä menevän 75-sillan penkereen alle. Lieksan alueella on ainakin liki parikymmentä kalmistoa, joista tunnetuin lienee Savijärven kalmisto. ^[7]

[muokkaa] Kuntayhteistyö

Lieksa ja Nurmes ryhtyvät valmistelemaan teknisten palvelujen yhdistämistä yhdeksi palvelukeskukseksi vuoteen 2009 mennessä.^[8] Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat päättäneet tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman. Samalla kunnat käynnistävät kuntaliitosselvityksen. ^[9]

[muokkaa] Nähtävyyksiä

• Eva Ryynäsen ateljee ja Paaterin kirkko (1991)
• Hovilan kartanon päärakennus, (C. L. Engel, 1848)
• karhunkaataja Väinö Heikkisen karhunkallokokoelma
• Koli
• Lieksan kirkko, (R. ja R. Pietilä, 1982)
• Lieksan kulttuurikeskus (1985)
• Nurmijärven rajaseutukirkko ((R. Blomstedt, 1948))
• Ruunaan kosket
• Patvinsuon kansallispuisto
• eläinpuisto Pikkukili
• Pyhän Eliaan kirkko, (S. Savonius, 1960)
• Sarkkilan hovi
• Viekijärven kirkko, (1911)
• vesitorni, 47 m, (1955)

[muokkaa] Patsaat, veistokset ja muistolaatat

• Vonkamiespatsas (jätkänpatsas tai tukkilaispatsas), Eino Räsänen, 1959, Pielisentie^[10]
• Pietari Brahe, Eva Rynänen, 1953, pronssiveistos, alkuperäinen sijainti Kirkkopuistossa, nykyinen sijainti Hovilanpuistossa
• Siunaus, talvi- jatkosodassa kaatuneiden muistopatsas, Heikki Varja, 1959, Kirkkopuisto^[11]
• Kaupan kaivo, Taisto Martiskainen, pronssiveistos 1966, silloisen Lieksan Kauppa Oy:n eteen pystytetty veistos
• Idän ja lännen kohtaaminen ja kulttuuriperintö, kivivpatsas, Kauko Kortelainen, 1999, vanhan kaarisillan vieressä
• Vapauden ja vakaumuksensa puolesta marttyyreina kaatuneet 1918, hautamuistomerkki, Lieksan vanha hautausmaa ^[12]
• Jotos. Rukajärven taistelut 4.7. - 12.9. 1941, pronssiveistos, Erkki Karvinen & Heikki Häiväoja, 1966, Vapaudenpuisto

[muokkaa] Tapahtumia

• Lieksan Vaskiviikko järjestetään vuosittain.
• tukkilaiskisat
• Lieksan messut
• praasniekat
• UKK-hiihtovaellukset

[muokkaa] Urheilu

Lieksalaisia urheiluseuroja ovat tai ovat olleet muun muassa ^[13][14]:

Brahean Uimarit Kevätniemen Kehä Lieksan Chido-Kan Lieksan Hiihtoseura Lieksan Hurtat Lieksan Into (aikaisemmin Lieksan Työväen Voimistelu – ja urheiluseura Into) Lieksan Han Moo Do Lieksan Jigoku Lieksan Liikunta Lieksan Loiske Lieksan Melojat Lieksan Moottorikerho Lieksan Naisvoimistelijat Lieksan Sukeltajat Lieksan Taitoluistelijat Lieksan Tanssikerho Chassé Lieksan Uimarit

Lieksan Urheilijat Lieksan Urheiluautoilijat Lieksan Visa Matovaaran Mahti Rasti-Pielinen Pankakosken Tehtaan Urheilijat Pankakosken Valpas Pielisen Ampujat Pielis Tennis Pielisen Keilaajat Pielisen Kelkkailijat Pielisen Latu Viensuun Voimistelu- ja urheiluseura Viesti Vuonislahden Urheilijat

[muokkaa] Triviaa

• Lieksa on Fennoskandian alueella kauimpana merestä sijaitseva kaupunki.
• Talvisin Kolin ja Vuonislahden välillä kulkee Kolin jäätie, joka on Suomen pisin yleinen jäätie.
• Lieksan postinumero on 81700 ^[15]
• Lieksassa ilmestyy paikallislehti, vuonna 1954 perustettu, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:hin kuuluva Lieksan Lehti.^[16]

[muokkaa] Tunnettuja entisiä ja nykyisiä lieksalaisia

Eero Aven, iskelmälaulaja Erkki Eskelinen, musiikkineuvos, Lieksan Nuorisopuhallin orkesterin ja Vaskiviikkojen perustaja Lassi Ikäheimo, trumpetisti Heino Kaski, säveltäjä ja pianisti Risto Kiiskinen, hiihtäjä Raija Koukkari, iskelmälaulaja Ilmari Karvonen, Pielisen museon perustaja Onni E. Koponen, Pielisen Museon perustaja Heikki Kujanpää, teatteriohjaaja, näyttelijä Antti Juhana Mustonen, liikemies Ernst Nevanlinna, taloustieteilijä ja poliitikko Eila Pehkonen, näyttelijä Jorma Rotko, toimittaja Aki Ryynänen, käsikirjoittaja Eva Ryynänen, taiteilija professori, kuvanveistäjä

Johan Mårten Eliel Soisalon-Soininen, prokuraattori, 1856–1905 Carl-Erik Sonck, lääkäri ja kasvitieteilijä Jaakko Tallus, yhdistetyn kilpailija Niilo Tirkkonen, maakuntaneuvos, kaupunginjohtaja 1977 - 2003 Anneli Tempakka, toimittaja Kyösti Timonen, sanoittaja Pertti Timonen, politiikan tutkija Marutei Tsurunen, Martti Turunen, japanilainen poliitikko Marko Tuovinen, vuoden 1998 Lavatähti Timo Turpeinen, iskelmälaulaja Heikki Turunen, kirjailija, 1945 Varma Kosto Turunen, kansanedustaja 1939 -1961 Timo Turunen, laulaja, tunnettu muun muassa 1990-luvun Tenavatähti-kisoista Roswitha Utriainen, nyk. Möhring, muotiammattilainen, syntynyt 1943 Tarja Ylitalo, laulaja, syntynyt 1951

[muokkaa] Kansanedustajia

• Olli Hiltunen, SDP, 1917, 1919-1922
• Mimmi Hämäläinen, SDP 1909 - 1911
• Albin Koponen, SDP, 1907 - 1918, 1922 - 1944
• Lauri Kähkönen, SDP, 1999 -
• Otto Muikku, SDP, 1945 - 1958
• Juho Nykänen, SKDL, 1951 - 1954
• Matti Puittinen, SDP, 1919 - 1937
• Lauri Riikonen, Maalaisliitto, 1945 - 1950
• Juho Ryynänen, Maalaisliitto, 1919 - 1933
• Pekka Saarelainen, Maalaisliitto, 1909 - 1910, 1914 - 1922, 1924 - 1930
• Kerttu Törnqvist, SDP, 1983 - 1999
• Uki Voutilainen, SDP, 1962-1979

[muokkaa] Katso myös

• Kirsikoti, kehitysvammaisten taiteilijoiden yhteisö Lieksassa
• Seppänen, Aulis. Vanhoja valokuvia Pielisjärveltä 1925 - 1965. [11]

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2008.
2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
3. ↑ TE-keskus. [1]
4. ↑ Kaupunginvaltuusto 2005 - 2008 Lieksan kaupunki. Viitattu 5. maaliskuuta 2008.
5. ↑ Pielisen museo opetussivusto. Katsaus Lieksa-Pielisjärven menneisyyteen. [2] viitattu 14.3.2007.
6. ↑ Pielisen museo opetussivusto. Katsaus Lieksa-Pielisjärven menneisyyteen. [3] viitattu 14.3.2007.
7. ↑ http://www.lieksapielisjarviseura.net
8. ↑ Karjalainen 28.11.2006
9. ↑ Karjalainen 16.1.2007
10. ↑ Pielisen museo. Kantapuu. [4]
11. ↑ Pielisen museo. Kantapuu. [5]
12. ↑ [6]
13. ↑ Pokali. [7] viitattu 16.3.2008.
14. ↑ Yhdistysrekisteri. [8]
15. ↑ [9]
16. ↑ Lieksan Lehti [10]

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Lieksan kaupungin kotisivut
• Lieksa-Pielisjärvi-seura [12]