Pohjoissaame
Sivulta puuttuu | Pohjoissaame | |
|---|---|
| Oma nimi | davvisámi, davvisámegiella (sámi, sámegiella) |
| Muu nimi | saame, norjansaame, tunturisaame, pohjoislappi |
| Tiedot | |
| Alue |  Suomi Ruotsi Norja |
| Virallinen kieli | Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä, Kaarasjoki, Koutokeino, Uuniemi, Porsanki, Teno, Kaivuono, Arjeplog, Jällivaara, Jokimukka, Kiiruna |
| Puhujia | 20 700[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Kotimaisten kielten tutkimuskeskus |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä | suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet länsisaamelaiskielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | se |
| ISO 639-2 | sme |
| ISO 639-3 | sme |
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Pohjoissaame kuuluu pohjoisiin länsisaamelaiskieliin. Pohjoissaamea puhuvat pohjoissaamelaiset, joita on Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosassa noin 50 000 henkilöä. Se on saamelaiskielistä puhujamäärältään ylivoimaisesti suurin, ja joidenkin arvioiden mukaan saamenkielisistä jopa 75 % puhuu pohjoissaamea. Usein, joskin epätäsmällisesti, sitä kutsutaankin lyhyesti "saamen" tai "lapin" kieleksi.[2] Suomessa pohjoissaamen puhuma-aluetta ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Norjassa pohjoissaame on virallinen kieli yhdeksässä kunnassa ja Ruotsissa 18 kunnassa. Norjassa Koutokeinossa ja Kaarasjoella se on asukkaiden enemmistön ja Suomessa Utsjoen kunnassa saamelaisvähemmistön äidinkieli.[3]
Sisällysluettelo |
Kirjakielen historiaa [muokkaa]
Pohjoissaamea on käytetty kirjakielenä 1720-luvulta lähtien. Tuolloin sillä julkaistiin etupäässä hengellistä kirjallisuutta. Sen ortografia oli kuitenkin pitkään vakiintumaton, ja sitä kirjoitettiin 1900-luvulla eri tavoin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, kunnes se sai yhtenäisen ortografian vuonna 1978.[2]
Nykytilanne [muokkaa]
Suomessa pohjoissaamea voi opiskella pääaineena Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Saamelaiskielien käyttöä on turvattu erityisellä saamen kielilailla[4] Tämän lain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti saamea.
Aakkoset [muokkaa]
| A a | Á á | B b | C c | Č č | D d | Đ đ | E e | F f | G g |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| a | á | be | ce | če | de | đe | e | eff | ge |
| /a/ | /æ/ | /b/ | /ts/ | /tʃ/ | /d/ | /ð/ | /e/ | /f/ | /ɡ/ |
| H h | I i | J j | K k | L l | M m | N n | Ŋ ŋ | O o | P p |
| ho | i | je | ko | ell | emm | enn | eŋŋ | o | pe |
| /h/ | /i/ | /j/ | /k/ | /l/ | /m/ | /n/ | /ŋ/ | /o/ | /p/ |
| R r | S s | Š š | T t | Ŧ ŧ | U u | V v | Z z | Ž ž | |
| err | ess | eš | te | ŧe | u | ve | ez | ež | |
| /r/ | /s/ | /ʃ/ | /t/ | /θ/ | /u/ | /v/ | /dz/ | /dʒ/ |
Pohjoissaamessa on viisi vokaalia; a, á, e, i, o ja u. Á merkitsee pohjoissaamen läntisessä murteessa pitkää a:ta ja itäisessä ä:n tapaisempaa a:ta.
Kielioppi [muokkaa]
Pohjoissaamen kieli on hyvin agglutinoiva ja sillä on paljon yhteisiä piirteitä muiden uralilaisten kielten kanssa.
Sijamuodot [muokkaa]
Pohjoissaamessa on 6 tai 7 sijaa riippuen siitä, katsotaanko genetiivi ja akkusatiivi samankaltaisuutensa vuoksi yhdeksi sijaksi.
Essiivi (pääte:-n) on samanlainen sekä monikossa että yksikössä (mánnán=lapsena, lapsina).
Pronominit [muokkaa]
Pohjoissaamessa persoonapronomineilla on kolme lukua, yksikkö, monikko ja kaksikko.
| Suomi | nominatiivi | Suomi | genetiivi/akkusatiivi | |
|---|---|---|---|---|
| 1.persoona (yksikkö) | minä | mun | minun, minut, minua | mu |
| 2.persoona (yksikkö) | sinä | don | sinun, sinut, sinua | du |
| 3.persoona (yksikkö) | hän | son | hänen, hänet, häntä | su |
| 1.persoona (duaali) | me | moai | meidän, meidät, meitä | munno |
| 2.persoona (duaali) | te | doai | teidän, teidät, teitä | dudno |
| 3.persoona (duaali) | he | soai | heidän, heidät, heitä | sudno |
| 1.persoona (monikko) | me | mí | meidän, meidät, meitä | min |
| 2.persoona (monikko) | te | dí | teidän, teidät, teitä | din |
| 3.persoona (monikko) | he | sí | heidän, heidät, heitä | sin |
Seuraavasta taulukosta käy ilmi persoonapronominin hän taivutus eri sijoissa:
| Yksikkö | Duaali | Monikko | |
|---|---|---|---|
| Nominatiivi | son | soai | sí |
| Genetiivi/Akkusatiivi | su | sudno | sin |
| Lokatiivi | sus | sudnos | sis |
| Illatiivi | sutnje | sudnuide | sidjíde |
| Komitatiivi | suinna | sudnuin | singuin |
| Essiivi | sunin | sudnon | sinin |
Lähteet [muokkaa]
- ↑ http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=sme
- ↑ a b Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 46. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
- ↑ Taulukko: Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2011, laaja alueluokitusryhmittely Tilastokeskus
- ↑ Saamen kielilaki (1086/2003) Finlex. Viitattu 11.7.2011.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Yle - Sámiradio
- Yleisradio Ođđasat, pohjoissaamenkieliset uutiset
- Pohjoissaamenkielinen lintusanasto
- Saamelaiskielten etymologinen tietokanta
- Ruotsin radion tuottama Gulahalan-kurssi (sis. myös äänitiedostoja)
Itämerensuomalaiset kielet: inkeroinen | karjala (aunuksenkarjala, lyydi, varsinaiskarjala) | liivi | suomi (kveeni, meänkieli) | vatja | vepsä | viro (võro)
Saamelaiskielet --- Länsisaamelaiset kielet: eteläsaame | luulajansaame | piitimensaame | pohjoissaame | uumajansaame --- Itäsaamelaiset kielet: akkalansaame | inarinsaame | keminsaame | kiltinänsaame | koltansaame | turjansaame
Mordvalaiset kielet: ersä | mokša
Mari (niittymari, vuorimari)
Permiläiset kielet: komi (komipermjakki) | udmurtti
Hanti
Mansi
Unkari
Samojedikielet --- Pohjoissamojedilaiset kielet: enetsi | juratsi | nenetsi | nganasani --- Eteläsamojedilaiset kielet: kamassi | matori | selkuppi
Luokittelemattomia kieliä: merja | meštšera | muroma
Kiisteltyjä ryhmittelyjä
Suomalais-ugrilaiset kielet | Suomalais-permiläiset kielet | Suomalais-volgalaiset kielet | Volgalaiset kielet | Suomalais-saamelaiset kielet | Ugrilaiset kielet | Obinugrilaiset kielet
