Pohjoissaame

Wikipedia

Pohjoissaame
Muu nimi	saame, norjansaame, tunturisaame, pohjoislappi
Omakielinen nimi	davvisápmi, davvisámegiella (sápmi, sámegiella)
Englanninkielinen nimi	North Sami, Norwegian Sami
Ranskankielinen nimi	sami du nord
Tiedot
Alue	Suomi Ruotsi Norja
Virallinen kieli	Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä, Kaarasjoki, Koutokeino, Uuniemi, Porsanki, Teno, Kaivuono, Arjeplog, Jällivaara, Jokimukka, Kiiruna
Puhujia	30 000
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielenhuolto	Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	uralilaiset kielet
Kieliryhmä	suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet länsisaamelaiskielet
Kielikoodit
ISO 639-1	se
ISO 639-2	sme
SIL	LPR
Ohje

Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Pohjoissaame kuuluu pohjoisiin länsisaamelaiskieliin. Pohjoissaamea puhuu Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosassa noin 30 000 ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan saamenkielisistä jopa 75 % puhuu pohjoissaamea. Suomessa pohjoissaamen puhuma-aluetta ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Norjassa pohjoissaame on virallinen kieli kuudessa kunnassa.

Sisällysluettelo 1 Kirjakielen historiaa 2 Nykytilanne 3 Kielioppi 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kirjakielen historiaa

Pohjoissaamen ortografia alkoi muotoutua 1800-luvulla. Kieltä kirjoitettiin 1900-luvulla eri tavoin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, kunnes se sai yhtenäisen ortografian vuonna 1979.

[muokkaa] Nykytilanne

Suomessa pohjoissaamea voi opiskella pääaineena Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Saamelaiskielien käyttöä on turvattu kielilailla. Tämän lain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti saamea.

[muokkaa] Kielioppi

Pohjoissaamen kieli on hyvin agglutinoiva ja sillä on paljon yhteisiä piirteitä muiden uralilaisten kielten kanssa.

Sijamuodot

Pohjoissaamessa on 6 tai 7 sijaa riippuen siitä, katsotaanko genetiivi ja akkusatiivi samankaltaisuutensa vuoksi yhdeksi sijaksi.

• Nominatiivi
• Genetiivi
• Akkusatiivi
• Lokatiivi
• Komitatiivi
• Illatiivi
• Essiivi

Essiivi (pääte:-n) on samanlainen sekä monikossa että yksikössä (mánnán=lapsena, lapsina).

Pronominit

Pohjoissaamessa persoonapronomineilla on kolme lukua, yksikkö, monikko ja duaali.

	Suomi	nominatiivi	Suomi	genetiivi/akkusatiivi
1.persoona (yksikkö)	minä	mun	minun, minut, minua	mu
2.persoona (yksikkö)	sinä	don	sinun, sinut, sinua	du
3.persoona (yksikkö)	hän	son	hänen, hänet, häntä	su
1.persoona (duaali)	me	moai	meidän, meidät, meitä	munno
2.persoona (duaali)	te	doai	teidän, teidät, teitä	dudno
3.persoona (duaali)	he	soai	heidän, heidät, heitä	sudno
1.persoona (monikko)	me	mii	meidän, meidät, meitä	min
2.persoona (monikko)	te	dii	teidän, teidät, teitä	din
3.persoona (monikko)	he	sii	heidän, heidät, heitä	sin

Seuraavasta taulukosta käy ilmi persoonapronominin hän taivutus eri sijoissa:

	Yksikkö	Duaali	Monikko
Nominatiivi	son	soai	sii
Genetiivi/Akkusatiivi	su	sudno	sin
Lokatiivi	sus	sudnos	sis
Illatiivi	sutnje	sudnuide	sidjiide
Komitatiivi	suinna	sudnuin	singuin
Essiivi	sunin	sudnon	sinin

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Wikipediija. Váldosiidu Pohjoissaamenkielinen Wikipedia
• Yle - Sámiradio
• Yleisradio Oddasat, saamenkieliset uutiset
• Pohjoissaamenkielinen lintusanasto
• Saamelaiskielten etymologinen tietokanta
• Ruotsin radion tuottama Gulahalan-kurssi (sis. myös äänitiedostoja)

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.