Kiirunan kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 67°51′N, 20°13′E

Kiirunan kunta
Vaakuna
Vaakuna
Kiruna Municipality in Norrbotten County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Lappi
Keskustaajama Kiiruna
Kuntakoodi 2584
Pinta-ala
 – Maa 19 140,33 km²
Väkiluku 22 967
 – Tiheys 1,2 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein vuori Kebnekaise.
Lapporten-vuoristolaakso.
Rakisvaara Kiirunan taajamasta kuvattuna.
Kolmikielinen paikannimikyltti Svappavaarassa.
Kiirunan kaupunkitaajaman keskusta Luossavaaralta kuvattuna.

Kiiruna (ruots. Kiruna, pohjoissaameksi Giron, meänkielellä Kiruna) on kunta (ent. Jukkasjärvi) Norrbottenin läänissä ja historiallisessa Lapin maakunnassa Pohjois-Ruotsissa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 22 967 asukasta ja sen maapinta-ala oli 19 140,33 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on myös nimeltään Kiiruna.

Kiirunan väentiheys on vain 1,2 asukasta neliökilometriä kohti. Koska 80 prosenttia väestöstä asuu Kiirunan taajamassa, niin suurimmassa osassa kuntaa väentiheys jää tätäkin alhaisemmaksi.

Kunnan alueella suomella, meänkielellä ja saamella on virallisen vähemmistökielen asema. Alueella on ollut pitkään suomensukuista asutusta, mikä näkyy alueen nimistössä. Esimerkiksi Kiirunan kaupungin laidalla olevasta Luossajärvestä ja Kiirunavaarasta käytetään suomenkielisiä nimiä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiruna on Ruotsin pohjoisin kunta, ja pinta-alaltaan se on yhtä suuri kuin kolme maan eteläisintä maakuntaa Skoone, Blekinge ja Halland yhteensä. Yhteen aikaan Kiiruna oli luetteloissa maailman suurimpana kaupunkina pinta-alalla laskettuna. Tämä perustui tuolloin Ruotsissakin käytössä olleeseen tapaan pitää kokonaisia kuntia kaupunkeina. Tämä tapa on vieläkin käytössä Suomessa, ja sen perusteella Rovaniemeä on kutsuttu Euroopan suurimmaksi kaupungiksi.

Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein tunturi Kebnekaise, korkeutta sillä on noin 2 110 metriä merenpinnasta. Kunnassa on yli 6 000 järveä, suurimpana Torniojärvi. Kunnan läpi virtaa seitsemän jokea, joiden nimet ovat Kainuunjoki, Torniojoki, Lainiojoki, Rautasjoki ja Vittankijoki, kuin myös Könkämäeno ja Muonionjoki, jotka kulkevat Suomen rajalla. Kunnassa sijaitsee Vadvetjåkkan kansallispuisto.

Vuonna 2007 kunnassa oli 1,75 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,00009 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaaresuvannon pitäjä muodostettiin vuonna 1602 erottamalla se Ylitornion pitäjästä. Nimenä sillä oli Tornion lappalaisseurakunta, Tenoteklin seurakunta tai Enontekiön seurakunta. Pitäjä ulottui myös nykyisen Suomen alueelle. Kaaresuvannon pitäjästä erotettiin vuonna 1606 Simojärvi-niminen pitäjä, joka vuonna 1673 sai nimekseen Jukkasjärvi. Vuonna 1673 erotettiin vielä nykyisen Norjan puolella Ruijassa sijaitseva Koutokeino ja Suomen Utsjoki. Kun Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle Haminan rauhassa 1809, pitäjä tuli kuulumaan kahden valtion alueeseen. Vuonna 1813 pitäjä jaettiin, jolloin Suomen osasta tuli Enontekiö ja Ruotsin osasta Kaaresuvanto. Ruotsin puoleisesta pitäjän osasta käytettiin Enontekiö (ruots. Enontekis) Kaaresuvannon (ruots. Karesuando) ohella vuoteen 1907 asti.

Kaaresuvannosta erotetusta Jukkasjärvestä tuli maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Maalaiskunnan alueella sijainneesta Kiirunan kaivosyhdyskunnasta tehtiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1908. Vuonna 1948 koko maalaiskunta muutettiin Kiirunan kaupungiksi. Tuolloin se oli pinta-alaltaan Ruotsin suurin kaupunki ja toiseksi suurin koko maailmassa Australian Queenlandissa sijaitsevan Mount Isan jälkeen. Kiiruna oli yksi viimeisistä kaupungeista, joita Ruotsiin perustettiin.

Kiiruna sai nykyiset rajansa vuonna 1971, jolloin siihen liitettiin Kaaresuvannon maalaiskunta. Samalla Kiirunasta tuli kunta, koska Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon.

Kirkollisesti nykyisen kunnan alue on kuulunut Jukkasjärven seurakuntaan, josta vuonna 1913 erotettiin Vittangin seurakunta. Kaaresuvannon alueella sijaitsee samanniminen seurakunta.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiirunan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
20 348
1955
  
23 799
1960
  
28 194
1965
  
29 785
1970
  
30 639
1975
  
31 194
1980
  
29 705
1985
  
26 862
1990
  
26 149
1995
  
25 826
2000
  
24 314
2005
  
23 135
2010
  
22 944
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 11,0 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,0 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 044 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 4,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 821 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 6,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 206 780 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 55 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 19,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,6 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,7 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,9 1,9
  jalostus 34,0 32,7
  palvelut 63,5 64,7
  tuntematon 0,6 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 12 312 11 678
  työpaikkaomavaraisuus 105,4

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,4 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 210 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Kiiruna (ruots. Kiruna) 18 148
2 Vittanki (ruots. Vittangi) 784
3 Jukkasjärvi 548
4 Svappavaara (suom. myös Vaskivuori) 417
5 Kuttainen 333
6 Kaaresuvanto (ruots. Karesuando) 303
7 Ylinen Soppero (ruots. Övre Soppero) 201

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Luettelossa mainituista taajamista Tuolluvaara on sittemmin kasvanut yhteen Kiirunan taajaman kanssa.[16]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

Muita paikkakuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Kiirunan kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[19]
Valittuja
edustajia[20]
  Maltillinen kokoomus 8,02 4
  Keskustapuolue 18,55 8
  Kansanpuolue liberaalit 1,66 1
  Kristillisdemokraatit 2,19 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 35,14 16
  Vasemmistopuolue 12,94 6
  Ympäristöpuolue vihreät 2,54 1
  Ruotsidemokraatit 1,49 0
  Muut 17,49 8
  Yhteensä 45

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[21]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Jukkasjärvi
  • Vittangi
  • Karesuando

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Jukkasjärvi (Simojärvi)
  • Karesuando (Enontekis)
  • Vittangi

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiirunan kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Kiruna kommun  –  Kunta- ja pitäjäjaon kehitys on käännöstä kuntaa ja pitäjää koskevista artikkeleista.