Vasemmistopuolue (Ruotsi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Ruotsin Vasemmistopuoluetta. Ranskalaisesta puolueesta Parti de gauche katso Vasemmistopuolue.
Vasemmistopuolue
Vänsterpartiet
Vänsterpartiet.svg
Perustettu 1917
Johto Jonas Sjöstedt (pj.)
Anki Ahlsten (sihteeri)
Ideologia sosialismi
Toimisto Kungsgatan 84
Tukholma
Valtiopäivät
19 / 349
(2010)
Euroopan parlamentti
1 / 20
(2009)
Kansainväliset jäsenyydet GUE/NGL
NGLA
NELF
VSG
Nuorisojärjestö Ung Vänster
Opiskelijajärjestö Vänsterns Studentförbund
Kotisivu www.vansterpartiet.se

Vasemmistopuolue (ruots. Vänsterpartiet) on ruotsalainen vuonna 1917 perustettu puolue. Puolueen nuorisojärjestö on Nuori vasemmisto ja opiskelijajärjestö Vasemmiston opiskelijaliitto. Aikaisemmin puolue oli kommunistinen, mutta nykyisin se kuvailee itseään puolueohjelmassa "feministiseksi, sosialistiseksi puolueeksi". Vasemmistopuolue ei ole koskaan ollut Ruotsin hallituksessa.

Puolueen nykyinen nimi on vuodelta 1990. Tätä ennen puolue tunnettiin nimillä Ruotsin sosiaalidemokraattinen vasemmistopuolue (1917–1921), Ruotsin kommunistinen puolue (1921–1967) ja Vasemmistopuolue kommunistit (1967–1990).

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1917 muun muassa Zeth Höglund, Ture Neman, Fredrik Ström, Carl Lindhagen ja Karl Kilbom erosivat Ruotsin sosialidemokraattisesta työväenpuolueesta ja perustivat Ruotsin sosiaalidemokraattisen vasemmistopuolueen. Kun RSV allekirjoitti 1921 Kommunistisen internationaalin 21 teesiä ja muutti nimensä Ruotsin kommunistiseksi puolueeksi, siitä erosi pieni vähemmistö, joka perusti uuden puolueen vanhalla nimellä.

Puolue kuului Kominterniin vuosina 1919–1943.

Toinen maailmansota oli puolueelle vaikeaa aikaa; RKP oli ainoa ruotsalainen puolue, joka tuki Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen talvisodassa. Kuten muutkin kommunistiset puolueet, RKP teki vuonna 1939 analyysin, että sota oli imperialistinen sota.

Sodan aikana RKP oli ainoa puolue, joka ei päässyt mukaan Per Albin Hanssonin johtamaan kaikkien muiden puolueiden yhteishallitukseen. Monia puolueen jäseniä pidätettiin sillä perusteella, että he suunnittelivat valtiolle vihamielistä toimintaa. 2. maaliskuuta 1940 tapahtui maan historian pahin poliittinen attentaatti, kun puolueen lehden Norrskensflammanin toimitukseen tehtiin terrori-isku. Norrskensflammanin pommi-iskussa kuoli viisi ihmistä. Antikommunististen asenteiden johdosta puolue menetti kaikki edustajansa vuoden 1940 valtiopäivävaaleissa, mutta se teki vahvan paluun 1944 ja sai ennätyssuuren kannatuksen, 10,3 prosenttia. Tosin korkea kannatus ei säilynyt, vaan seuraavissa vaaleissa puolueen kannatus oli 3,5–5,0 prosenttia.

Eurokommunismin vaikutuksesta puolue muutti nimensä 1967 Vasemmistopuolue kommunisteiksi. VPK oli Vietnamin sodan voimakas kritisoija ja se järjesti rahan keräyksiä FNL:n tukemiseksi. Samana vuonna puolueesta erosi pieni vähemmistö, joka perusti ensimmäisen "uusvasemmistolaisen" ryhmän Ruotsiin. Vuonna 1968, kun vasemmistolaisuus oli maassa voimakkainta, sai puolue kaikkien aikojen huonoimman vaalituloksen, vain 3,0 %. Sen sijaan sosiaalidemokraatit saivat tuolloin Ruotsin historian toiseksi parhaan tuloksen, 50,1 % äänistä.

Reaalisosialismin romahduksen jälkeen puolue luopui kommunismista sekä nimessään että ohjelmassaan. Vasemmistopuolue kasvatti kannatusta Gudrun Schymanin johtajakaudella niin paljon, että siitä tuli Ruotsin kolmanneksi suurin puolue; 1998 puolue sai valtiopäivävaaleissa 12 % äänistä. Siitä alkaen Vasemmistopuolue on tukenut yhdessä Ympäristöpuolue Vihreiden kanssa sosiaalidemokraatien vähemmistöhallitusta. Schyman rohkaisi puolueen uudistajia, jotka eivät halunneet kutsua itseään kommunisteiksi.

Helmikuussa 2003 Schyman erosi puolueen johdosta paljon huomiota herättäneen veroriidan takia. Samalla alkoi riita puolueen linjasta "uudistajien" ja "vanhoillisten" kesken. Riitely päättyi puoluekokouksessa tammikuussa 2006 uudistajien voittoon.

Ideologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmistopuolue perustaa politiikkansa kolmeen periaatteeseen: sosialismiin, feminismiin ja ympäristöajatteluun. Omasta mielestään Vasemmistopuolue on vallankumouksellinen puolue, mikä heidän mielestään tarkoittaa sitä, että yritetään muuttaa yhteiskuntaa sen rakenteista alkaen eli kamppaillaan sosialistisen yhteiskunnan puolesta ilman marxilaisia ideoita.

Ympäristöajattelu tarkoittaa Vasemmistopuolueen mielestä sitä, että se yrittää saada ekologista kestävää yhteiskuntaa. Puolueen mielestä ympäristötuhot johtuvat siitä, että yksityinen yritys pyrkii etupäässä tuottamaan voittoa ja että tätä ongelmaa ei voida ratkaista lopullisesti nykymuotoisessa yhteiskuntajärjestyksessä.

Feminismi on ollut uusi osa puolueen periaateohjelmaa vuodesta 1997 alkaen. Feministiset teoriat ovat kasvattaneet suosiotaan Vasemmistopuolueen piirissä 1960-luvusta alkaen kun kamppailu naisten oikeuksien puolesta sai teoreettisen taustan. Ennen entisen puheenjohtajan Gudrun Schymanin eroa ja Feministisen aloitteen perustamista oli puolue onnistunut lisäämään kilpailua tällä alueella.

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmistopuolueen ja sen edeltäjien ääniosuus valtiopäivävaaleissa.

Valtiopäivävaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Edustajia Osuus
1944 15 10,3 %
1948 8 6,3 %
1952 5 4,3 %
1956 6 5,0 %
1958 5 3,4 %
1960 5 4,5 %
1964 8 5,2 %
1968 3 3,0 %
1970 17 4,8 %
1973 19 5,3 %
1976 17 4,8 %
1979 20 5,6 %
1982 20 5,6 %
1985 19 5,4 %
1988 21 5,9 %
1991 16 4,5 %
1994 22 6,2 %
1998 43 12,0 %
2002 28 8,3 %
2006 22 5,8 %
2010 19 5,6 %

Europarlamenttivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Edustajia Osuus
1995 3 12,92 %
1999 3 15,8 %
2004 2 12,79 %
2009 1 5,6 %

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäiväedustajat 2010–2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Lista över ledamöter av Sveriges riksdag 2010–2014
  • Amineh Kakabaveh
  • Bengt Berg
  • Christina Höj Larsen
  • Eva Olofsson
  • Hans Linde
  • Jacob Johnson
  • Jens Holm
  • Jonas Sjöstedt
  • Josefin Brink
  • Kent Persson
  • Lars Ohly
  • Lena Olsson
  • Marianne Berg
  • Mia Sydow Mölleby
  • Rossana Dinamarca
  • Siv Holma
  • Torbjörn Björlund
  • Ulla Andersson
  • Wiwi-Anne Johansson

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]