Ruotsin valtiopäivät

Ruotsin valtiopäivät Sveriges riksdag
Logo
Tyyppi	yksikamarinen
Puhemies	Per Westerberg
Edustajia	349
Puolueet	Hallitus      Maltillinen kokoomus (107)      Keskustapuolue (23)      Kansanpuolue liberaalit (24)      Kristillisdemokraatit (19) Oppositio      Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (112)      Ympäristöpuolue vihreät (25)      Vasemmistopuolue (19)      Ruotsidemokraatit (19)      Sitoutumaton (1)
Kotisivut

Ruotsin valtiopäivien sali

Ruotsin valtiopäivärakennus

Ruotsin valtiopäivät eli Ruotsin eduskunta (Riksdag) on Ruotsin lakeja säätävä elin. Se kokoontuu vaaleilla valittuna ryhmänä puhemiehen johtamana. Ruotsiin tuli vuonna 1909 pitkän julkisen keskustelun jälkeen osittainen äänioikeus toiseen kamariin, ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus lopulta 1921.

Kahdeksan puoluetta, jotka Ruotsin valtiopäivillä ovat edustettuna suuruusjärjestyksessä (valittuna edellisissä eduskuntavaaleissa), ovat Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (30,66 %), Maltillinen kokoomus (30,06 %), Ympäristöpuolue Vihreät (7,34 %), Ruotsin liberaali kansanpuolue (7,06 %), Ruotsin keskustapuolue (6,56 %), Ruotsidemokraatit (5,70 %), Ruotsin vasemmistopuolue (5,60 %) sekä Ruotsin kristillisdemokraatit (5,60 %).

Ruotsin hallinto

Pääartikkeli: Ruotsin poliittinen järjestelmä

Ruotsin valtio on virallisesti perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Vallan kolmijako-opin mukaisesti lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksi­kamarinen parlamentti, toimeenpanovaltaa pää­ministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917 ja naisilla ääni­oikeus vuodesta 1919.

Ruotsissa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Ruotsin vaalijärjestelmä on samantyyppinen kuin mikä on käytössä myös esimerkiksi Saksassa.

Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä, ja suurin puolue johtaa hallitusta keski­suurten ja pienten puolueiden kera. Perinteisesti suurin johtava puolue on Ruotsissa ollut Sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, jonka vaikutus on Ruotsin politiikassa suurta. Liittoutunut keskusta-oikeisto onnistui kuitenkin murentamaan sosiaalidemokraattien valta-asemaa, vaalien 2006 jälkeen keskusta-oikeisto on johtanut Ruotsia. Sosiaalidemokraatit ovat harjoittaneet tämän jälkeen vielä tiiviimmin vuonna 1998 aloitettua yhteistyötä vihreiden ja vasemmiston kanssa. Vuoden 2010 vaaleissa oikeisto-vasemmisto-vastakkainasettelu näkyi jo selvästi, ja siitä oli eniten etua oikeistoenemmistölle. Sen jälkeen punavihreät puolueet purkivat vaaliliittonsa.

Valtiopäivävaalien jälkeen puolueiden kannatuslukemat on ailahdelleet. Useissa gallupeissa ruotsidemokraattien, vihreiden ja liberaalin kansanpuolueen kannatus on ollut pääsääntöisesti nousevaa. Sosiaalidemokraattien kannatus valui puoluejohdon korruptiokohun seurauksena hetken vihreisiin, joille mitattiin huimia lukemia. Sosiaalidemokraatit ovat sittemmin kirineet kokoomuksen ohi jälleen valtakunnan ykköspuolueeksi. Vasemmistopuolueen kannatus on pysynyt samoissa lukemissa, mutta keskustan ja konservatiivisten kristillisdemokraattien kannatus on ollut laskussa. Oikeistoallianssin yhtenäisyyttä on murtanut liberaali- ja konservatiivipuolueiden väliset erimielisyydet sosiaalipolitiikasta.

Valtiopäiväpuolueet

Pääartikkeli: Luettelo Ruotsin puolueista

Ruotsalaiset puolueet ovat jakautuneet kahteen ryhmittymään eli blokkiin. Porvarillinen allianssi (ruots. Den borgerliga alliansen) koostuu Maltillisesta kokoomuksesta, Kansanpuolue liberaaleista, Keskustapuolueesta ja Kristillisdemokraateista. Punavihreään blokkiin ruots. De rödgrona kuuluvat Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue vihreät. Vuoden 2010 vaaleissa valtiopäiville nousseet Ruotsidemokraatit eivät ole osa kumpaakaan blokkia.

Puolue	Ruotsinkielinen nimi	Lyhenne	Aatesuunta
Maltillinen kokoomus	Moderata samlingspartiet	m	keskusta-oikeistolainen liberaalikonservatismi
Keskustapuolue	Centerpartiet	c	keskustalainen liberalismi
Kansanpuolue liberaalit	Folkpartiet liberalerna	fp	keskustalainen sosiaaliliberalismi
Kristillisdemokraatit	Kristdemokraterna	kd	kristillinen arvokonservatismi
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	Sveriges socialdemokratiska arbetareparti	s	keskusta-vasemmistolainen sosiaalidemokratia
Vasemmistopuolue	Vänsterpartiet	v	vasemmistososialismi
Ympäristöpuolue vihreät	Miljöpartiet de Gröna	mp	punavihreä ekososialismi
Ruotsidemokraatit	Sverigedemokraterna	sd	kansallismielinen euroskeptismi

Valtiopäivävaalit 2010

Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivävaalit 2010

Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen perinteinen ykkössija säilyi, mutta Maltillinen kokoomus nousi kannatuksellaan hyvin lähelle sosiaalidemokraatteja. Ruotsidemokraatit nousi vaaleissa ensimmäistä kertaa valtiopäiville saaden 20 valtiopäiväedustajaa ja 5,7 % äänistä. Porvarillisen allianssin puolueet saivat enemmän paikkoja kuin punavihreän liittouman puolueet, mutta ne eivät saaneet valtiopäiville enemmistöä eli vähintään 175 edustajapaikkaa. Porvaripuolueet muodostivat vaalien jälkeen vähemmistöhallituksen. Sen tärkeimmät ministerit olivat samat kuin aiemmassa hallituksessa ja pääministerinä jatkoi Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Fredrik Reinfeldt.

Porvarillisen allianssin kannatus vaaleissa oli suurinta Etelä-Ruotsin kunnissa sekä suurkaupunkialueilla (Suur-Tukholma, Suur-Göteborg ja Suur-Malmö). Punavihreiden kannatus puolestaan oli suurinta keskiruotsalaisissa teollisuuskunnissa ja Pohjois-Ruotsin harvaan asutuissa kunnissa.

Porvarillisen allianssin ja punavihreiden ääniosuudet Ruotsin kunnissa.

    Punavihreät suurempi ryhmittymä
    Ei suurta eroa ääniosuuksissa
    Porvarillinen allianssi suurin ryhmittymä

Lopullinen vaalitulos

Puolue		Äänet			Kansanedustajat
		Lukumäärä	%	±%	Lukumäärä	±
	Maltillinen kokoomus	1 791 766	30,06	3,38	107	10
	Kansanpuolue liberaalit	420 524	7,06	0,48	24	4
	Keskustapuolue	390 804	6,56	1,32	23	6
	Kristillisdemokraatit	333 969	5,60	0,99	19	5
Keskusta-oikeistolainen allianssi yhteensä		2 936 790	49,28	1,03	173	5
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	1 827 497	30,66	4,33	112	18
	Ympäristöpuolue vihreät	437 435	7,34	2,09	25	6
	Vasemmistopuolue	334 053	5,60	0,24	19	3
Punavihreä vasemmisto yhteensä		2 598 985	43,60	2,48	156	15
	Ruotsidemokraatit	339 510	5,70	2,77	20	20
	Muut	85 023	1,43	1,32	0	—

Katso myös

• Ruotsin valtiopäivävaalien tulokset