Ruotsin valtiopäivät

Ruotsin valtiopäivien sali

Ruotsin valtiopäivärakennus

Ruotsin valtiopäivät eli Ruotsin eduskunta (Riksdag) on Ruotsin lakeja säätävä elin. Se kokoontuu vaaleilla valittuna ryhmänä puhemiehen johtamana. Ruotsiin tuli vuonna 1909 pitkän julkisen keskustelun jälkeen osittainen äänioikeus toiseen kamariin, ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus lopulta 1921.

Kahdeksan puoluetta, jotka Ruotsin valtiopäivillä ovat edustettuna suuruusjärjestyksessä (valittuna edellisissä eduskuntavaaleissa), ovat Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (30,66 %), Maltillinen kokoomus (30,06 %), Ympäristöpuolue Vihreät (7,34 %), Ruotsin liberaali kansanpuolue (7,06 %), Ruotsin keskustapuolue (6,56 %), Ruotsidemokraatit (5,70 %), Ruotsin vasemmistopuolue (5,60 %) sekä Ruotsin kristillisdemokraatit (5,60 %).

Ruotsin politiikka ja hallinto

Ruotsin valtio on virallisesti perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksi­kamarinen parlamentti, toimeenpanovaltaa pää­ministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917 ja naisilla ääni­oikeus vuodesta 1919.

Ruotsissa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Ruotsin vaalijärjestelmä on samantyyppinen kuin mikä on käytössä myös esimerkiksi Saksassa.

Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä, ja suurin puolue johtaa hallitusta keski­suurten ja pienten puolueiden kera. Perinteisesti suurin johtava puolue on Ruotsissa ollut Sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, jonka vaikutus on Ruotsin politiikassa suurta. Liittoutunut keskusta-oikeisto onnistui kuitenkin murentamaan sosiaalidemokraattien valta-asemaa, vaalien 2006 jälkeen keskusta-oikeisto on johtanut Ruotsia. Sosiaalidemokraatit ovat harjoittaneet tämän jälkeen vielä tiiviimmin vuonna 1998 aloitettua yhteistyötä Vihreiden ja Vasemmiston kanssa. Vuoden 2010 vaaleissa oikeisto-vasemmisto-vastakkainasettelu näkyi jo selvästi, ja siitä oli eniten etua oikeistoenemmistölle. Tämän jälkeen sosiaalidemokraattien ja vihreiden kannatus on tutkimusten mukaan ollut nousussa ja oikeiston kannatus vastaavasti laskussa.

Ruotsalaiset puolueet

Ruotsin valtiopäivien puoluejakauma 2006-2010; Punertavat värit kuvaavat vasemmistoa, sinertävät oikeistoa, vaaleanvihreä keskustaa ja kirkkaanvihreä vihreitä.

Ruotsalaisten puolueiden 2000-luvulla syntyneet kaksi vastakkaista liittoutumaa vaikuttavat merkittävästi Ruotsin valtiopäivillä. Ruotsin oikeisto koostuu konservatiivisista, liberaalisista ja keskusta-oikeistosta. Jo vuonna 1998 syntyneen vasemmistoliittoutuman muodostaa perinteinen vasemmisto ja vihreät.

Ruotsinkielinen nimi	Lyhenne	Aate
Valtiopäivien puolueet
Sveriges socialdemokratiska arbetareparti	S	Keskusta-vasemmistolainen sosiaalidemokratia
Moderata samlingspartiet	M	Keskusta-oikeistolainen liberaalikonservatismi
Miljöpartiet de Gröna	MP	Punavihreä ekososialismi
Folkpartiet liberalerna	FP	Keskustalainen sosiaaliliberalismi
Centerpartiet	C	Keskustalainen liberalismi
Sverigedemokraterna	SD	Kansallismielinen euroskeptismi
Vänsterpartiet	V	Vasemmistososialismi
Kristdemokraterna	KD	Kristillinen arvokonservatismi

Valtiopäivävaalit 2010

Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa puolueet jakautuivat keskusta-oikeistolaiseen allianssiin (Den borgerliga alliansen) ja punavihreään vasemmistoon (De rödgröna). Keskusta-oikeiston muodostivat Maltillinen kokoomus, Kansanpuolue liberaalit, Keskusta sekä Kristillisdemokraatit. Punavihreän vasemmiston muodosti Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, Ympäristöpuolue Vihreät sekä Vasemmisto. Sosiaalidemokraattisen puolueen perinteinen ykkössija säilyi vaikka Maltillinen kokoomus nousi kannatuksellaan hyvin lähelle sosiaalidemokraatteja. Käytännössä kuitenkin keskusta-oikeisto voitti suurempana allianssina punavihreän vasemmiston. Ruotsidemokraatit sai peräti 20 täysin uutta kansanedustajapaikkaa vaaleissa ja 5,7 % äänistä. Vaikka keskusta-oikeistolainen allianssi sai enemmän ääniä kuin punavihreä vasemmisto, se ei silti yltänyt enemmistöön eli 175 kansanedustajaan valtiopäivillä, joten porvaripuolueet muodostivat vähemmistöhallituksen. Uuden hallituksen tärkeimmät ministerit olivat samat kuin aiemmassa hallituksessa ja pääministerinä jatkoi Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Fredrik Reinfeldt. Vuoden 2011 maaliskuussa Sosiaalidemokraattisen puolueen uudeksi puheenjohtajaksi vaihtui Håkan Juholt Mona Sahlinin jättäydyttyä pois puheenjohtajan tehtävistä.

Kuten oheisessa kartassa näkyy, vaaleissa keskusta-oikeiston kannatus oli suurinta Etelä-Ruotsin kunnissa ja suurkaupungeissa kun taas punavihreiden kannatus oli suurinta keskiruotsalaisissa teollisuuskunnissa ja Pohjois-Ruotsin suurkunnissa.

Äänten jakautuminen keskusta-oikeiston ja punavihreän vasemmiston välillä ruotsalaiskunnissa.

    Punavihreä vasemmisto suurimpana
    Tasainen
    Keskusta-oikeistolainen allianssi suurimpana

Lopullinen vaalitulos

Puolue		Äänet			Kansanedustajat
		Lukumäärä	%	±%	Lukumäärä	±
	Maltillinen kokoomus	1 791 766	30,06	3,38	107	10
	Kansanpuolue liberaalit	420 524	7,06	0,48	24	4
	Keskustapuolue	390 804	6,56	1,32	23	6
	Kristillisdemokraatit	333 969	5,60	0,99	19	5
Keskusta-oikeistolainen allianssi yhteensä		2 936 790	49,28	1,03	173	5
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	1 827 497	30,66	4,33	112	18
	Ympäristöpuolue vihreät	437 435	7,34	2,09	25	6
	Vasemmistopuolue	334 053	5,60	0,24	19	3
Punavihreä vasemmisto yhteensä		2 598 985	43,60	2,48	156	15
	Ruotsidemokraatit	339 510	5,70	2,77	20	20
	Muut	85 023	1,43	1,32	0	—

Kannatuslukemat valtiopäivävaaleissa

Vuosi	(c)	(fp)	(kd)	(mp)	(m)	(s)	(v)
2010	6,56	7,06	5,60	7,34	30,06	30,66	5,60
2006	7,9	7,5	6,6	5,2	26,1	35,2	5,8
2002	6,2	13,4	9,1	4,6	15,3	39,9	8,4
1998	5,1	4,7	11,8	4,5	22,9	36,4	12,0
1994	7,7	7,2	4,1	5,0	22,4	45,3	6,2
1991	8,5	9,1	7,1	3,4	21,9	37,6	4,5
1988	11,3	12,2	2,9	5,5	18,3	43,2	5,8
1985	10,1	14,2	2,3	1,5	21,3	44,7	5,4
1982	15,5	5,9	1,9	1,7	23,6	45,6	5,6
1979	18,1	10,6	1,4	–	20,3	43,2	5,6
1976	24,1	11,1	1,4	–	15,6	42,7	4,8
1973	25,1	9,4	1,8	–	14,3	43,6	5,3
1970	19,9	16,2	1,8	–	11,5	45,3	4,8
1968	15,7	14,3	1,5	–	12,9	50,1	3,0
1964	13,2	17,0	1,8	–	13,7	47,3	5,2
1960	13,6	17,5	–	–	16,5	47,8	4,5
1958	12,7	18,2	–	–	19,5	46,2	3,4
1956	9,4	23,8	–	–	17,1	44,6	5,0
1952	10,7	24,4	–	–	14,4	46,1	4,3
1948	12,4	22,8	–	–	12,3	46,1	6,3
1944	13,6	12,9	–	–	15,9	46,7	10,3
1940	12,0	12,0	–	–	18,0	53,8	3,5
1936	14,3	12,9	–	–	17,6	45,9	3,3
1932	14,1	11,7	–	–	23,5	41,7	3,0
1928	11,2	15,9	–	–	29,4	37,0	6,4
1924	10,8	16,9	–	–	26,1	41,1	5,1
1921	11,1	19,1	–	–	25,8	36,2	4,6
1920	14,2	21,8	–	–	27,9	29,7	6,4
1917	8,5	27,6	–	–	24,7	31,1	8,1
1914	0,2	26,9	–	–	36,5	36,4	–
1914	0,0	32,2	–	–	37,7	30,1	–
1911	–	40,2	–	–	31,2	28,5	–

(c)=Keskustapuolue
(fp)=Liberaali kansanpuolue
(s)=Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue
(kd)=Kristillisdemokraatit
(m)=Maltillinen kokoomus
(mp)=Vihreä ympäristöpuolue
(v)=Vasemmistopuolue