Ruotsin vaalijärjestelmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuoden 2010 vaalien äänestyslippuja. Samanaikaisesti järjestetään kolme eri vaalia (valtiopäivä-, maakäräjä- ja kunnallisvaalit), joista jokaisessa on erivärinen äänestyslippu.
Puolueiden valkoisia äänestyslippuja vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa.

Ruotsin vaalijärjestelmä on suhteellinen kuten Suomessa, mutta eroaa toteutukseltaan merkittävästi.

Vaalitavan piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkojen määräytymiseen käytetään muunnettua Sainte-Laguën menetelmää, vaalit käydään suljettuna listavaalina, jossa pääsääntöisesti äänestetään ehdokkaan sijaan puoluetta ja pienten puolueiden pääsyn estämiseksi käytössä on äänikynnys valtiollisissa ja maakäräjävaaleissa. Samantyylistä menetelmää paikkojen määräytymisessä käytetään valtiopäivien, maakäräjäkuntien valtuustojen, kunnanvaltuustojen ja Europarlamentin vaaleissa. Kaikki kolme kotimaista vaalia järjestetään neljän vuoden välein samana päivänä, joka on syyskuun kolmas sunnuntai. Europarlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa viiden vuoden välein kaikissa EU-maissa. Puolueet määräävät ehdokkaiden sijoituksen listalla, ja tämä antaa puolueille suuren merkityksen yksittäisen ehdokkaan pääsyn suhteen. Ehdokkaaksi vaaleissa voivat asettua henkilöt, joilla on oikeus äänestää kyseisissä vaaleissa[1].

Äänestystapahtuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vaaleja valtio toimittaa äänestyskortin jokaiselle, jolla on oikeus äänestää[2].

Ruotsissa äänestysliput ovat puolueiden toimittamia, eivät viranomaisten painattamia. Äänestyslippujen on oltava samankokoisia ja samanlaisesta materiaalista. Lipun väri määrää mihin vaaliin lippu on tarkoitettu. Keltainen on valtiopäivävaaleihin, sininen maakäräjävaaleihin ja valkoinen kunnanvaltuustojen ja Europarlamentin vaaleihin.

Äänestyslippuja on tarjolla äänestäjälle kolmea tyyppiä: puolueäänestyslipussa on puolueen nimi toisella puolella ja toinen puoli on tyhjä. Nimiäänestyslipussa on puolueen nimi ja lista ehdokkaista, joista äänestäjä voi halutessaan merkitä mieluisan, jolloin hän antaa puolueäänen lisäksi henkilökohtaisen äänen kyseiselle ehdokkaalle. Kolmantena vaihtoehtona tyhjä äänestyslippu, johon äänestäjä voi kirjoittaa puolueen nimen.

Valtio maksaa lippujen painatuskulut valtiopäivävaaleissa, jos puolue on saanut 1% ääniä jommassa kummassa kahdesta edellisestä vaalista. Maakäräjä- ja kunnallisvaaleissa ilmaiseen painatukseen ovat oikeutettuja kaikki puolueet, joilla on ennestään edustajia valittavassa hallintoelimessä[3].

Vaaleissa voidaan äänestää ennakkoon ja vaalipäivänä äänestysaika on klo 8-20 (eurovaaleissa klo 21). Ennakkoon annettu ääni voidaan kumota vaalipäivänä ja äänestää uudelleen. Äänestäessä on todistettava henkilöllisyys[4].

Valtiopäivien vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin valtiopäivillä on 349 edustajapaikkaa, joista 310 valitaan 29 vaalipiiristä ja 39 valitaan tasauspaikkoina, joilla taataan puolueille valtakunnallisen suhteellisuuden tarkempi toteutuminen. Vaalipiirien paikkaluvut määräytyvät piirin asukasmäärän perusteella. Valtiopäivävaalien äänikynnys on valtakunnallisesta tuloksesta laskettava 4%. Henkilökohtaiset äänet asettavat valtiopäivävaaleissa ehdokkaan ohi puoluelistan, jos ehdokas saa 8% tai enemmän puolueen saamasta äänimäärästä[5].

Äänestyskelpoisia ovat 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttäneet Ruotsin kansalaiset, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa asuneet Ruotsissa[6].

Maakäräjävaltuustojen vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi on jaettu kahteenkymmeneen maakäräjäkuntaan, joihin valitaan väkiluvusta riippuen 31-149 edustajaa maakäräjävaltuustoihin. Näissä vaaleissa vaalipiirit ovat yksittäisiä kuntia tai kuntien yhdistelmiä. 9/10 paikoista jaetaan kiinteinä vaalipiiripaikkoina ja 1/10 on tasauspaikkoina jaettavia. Äänikynnys on valtiopäivävaaleja alhaisempi 3% ja henkilökohtaisia ääniä tarvitaan vain 5% listan ohittamiseen. Maakäräjävaaleissa samoin kuin kunnanvaltuustojen vaaleissa äänestyskelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet kyseisessä maakunnassa tai kunnassa asuvat Ruotsin kansalaiset, EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset ja pysyvästi yhtämittaisesti Ruotsissa kolme vuotta asuneet muiden maiden kansalaiset[7].

Kunnanvaltuustojen vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin 290 kunnassa valitaan valtuusto vaaleilla, joissa ei ole äänikynnystä ja tasauspaikkoja. Äänestyskelpoisuuden ehdot ovat samat kuin maakäräjävaaleissa[8].

Europarlamentin vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsista valittiin viimeksi 18 edustajaa vuoden 2009 vaaleissa europarlamenttiin. Europarlamentin vaaleissa koko maa on yhtenä vaalipiirinä, tasauspaikkoja ei ole ja listan ohittamiseen tarvitaan henkilökohtaisia ääniä 5%. Europarlamentin vaaleissa saavat äänestää 18-vuotiaat EU-maiden kansalaiset, joilla ei ole oikeutta äänestää muualla EU-parlamentin vaaleissa[9].

Kansanäänestykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa voidaan järjestää neuvoa-antavia kansanäänestyksiä tai perustuslaillisia, sitovia kansanäänestyksiä[10]. Esimerkkeinä näistä ovat neuvoa-antava kansanäänestys vuonna 1955 oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisestä ja vuoden 2003 äänestys euron käyttöönotosta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]