Vaalisalaisuus
Tätä sivua ei ole 
Vaalisalaisuudella tarkoitetaan äänestäjän oikeutta antaa äänensä siten, että kukaan ei saa tietää, ketä tai mitä hän äänesti. Käytännössä tämä toteutetaan yleensä salaisella lippuäänestyksellä. Äänestäjä kirjoittaa näkösuojan tarjoavassa äänestyskopissa valintansa paperiselle äänestyslipulle, jossa ei ole äänestäjän nimeä, ja omakätisesti pudottaa lipun suljettuun uurnaan. Kun uurnassa olevia ääniä myöhemmin lasketaan, niitä ei enää voida yhdistää yksittäisiin äänestäjiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tarkoitus
Vaalisalaisuudella pyritään siihen, että äänestäjät voivat vapaasti äänestää oman tahtonsa mukaisesti: äänestäjän ei tarvitse välittää uhkailuista tai sosiaalisesta painostuksesta. Vaalisalaisuus ehkäisee myös äänten ostamista ja myymistä, sillä äänen ostaja ei voi varmistua siitä, miten äänestäjä todellisuudessa äänesti.
Vaalisalaisuuden loukkaamista pidetään eräänä vaalivilpin muotona.
[muokkaa] Ongelmakohtia
Suljetun lippuäänestyksenkin käytännön toteutuksessa voi olla piirteitä, jotka heikentävät vaalisalaisuutta. Esimerkiksi Koreassa Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä vuoden 1946 vaaleissa oli käytössä kaksi uurnaa, toinen puolueen ehdokkaan "puolesta" ja toinen "vastaan" äänestämistä varten. Näin viranomaiset saattoivat tarkkailla, miten kukakin äänesti. Harva uskalsi äänestää vastaan: viralliset ehdokkaat saivat 97 % äänistä.[1]
Ruotsissa eri puolueita äänestetään eri äänestyslipuilla.[2][3] Äänestyslipun valitessaan äänestäjä tulee samalla paljastaneeksi, mitä puoluetta aikoo äänestää.[4]
[muokkaa] Historiaa
Ranskan vuoden 1795 valtiosäännön 31. pykälässä säädettiin, että kaikki vaalit tapahtuvat salaisella lippuäänestyksellä (scrutin secret).[5]
1800-luvun Englannissa oli äänten ostaminen hyvin yleistä. Maanomistajat saattoivat myös kontrolloida äänestäjien valintoja varsinkin sellaisissa vaalipiireissä, joissa oli hyvin vähän äänestäjiä (rotten boroughs). Vuonna 1872 säädetty salainen lippuäänestys vähensi näitä epäkohtia huomattavasti.[6]
Suomen ensimmäisissä yleisissä eduskuntavaaleissa 1907 otettiin käyttöön salainen lippuäänestys. Vaalisalaisuus määrättiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilain 38. pykälässä.[7] Nykyisin säännökset vaalisalaisuudesta ovat vaalilaissa sekä perustuslain 25. pykälässä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Andrei Lankov: From Stalin to Kim Il Song: the formation of North Korea, 1945-1960, s. 34–35. New Brunswick, New Jersey: Rutgers University Press, 2002. (englanniksi)
- ↑ About voting in 2010 Valmyndigheten. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Political parties and ballot papers Valmyndigheten. Viitattu 6.4.2011.
- ↑ Bruce Bawer: While Sweden Slept The New York Sun. 2006. Viitattu 5.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Constitution du 5 fructidor an III 22.8.1795. Viitattu 22.9.2008. (ranskaksi)
- ↑ Fabrice Lehoucq: Electoral Fraud: Causes, Types, and Consequences. Annual Review of Political Science, 2003, 6. vsk, s. 233-256. (englanniksi)
- ↑ Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki 20.7.1906. Viitattu 22.9.2008.
