Ranskan parlamentti

Ranskan tasavalta

Tämä artikkeli on osa Ranskan viidennen
tasavallan poliittista elämää ja rakennetta
koskevasta kokonaisuudesta

• Viides tasavalta
• Ranskan perustuslaki (1958)
• Ranskan perustuslakineuvosto

Toimeenpanovalta

• Ranskan tasavallan presidentti
• Ranskan pääministeri
• Ranskan hallitus

Lainsäädäntövalta

• Ranskan parlamentti:
  • Ranskan kansalliskokous
  • Ranskan senaatti

Ranskan aluehallinto

• Alueneuvosto (Ranska)
• Yleisneuvosto (Ranska)
• Ranskan departementit
• Ranskan arrondissementit
• Ranskan kantonit
• Ranskan kunnat

Viidennen tasavallan vaalit

• Ranskan presidentinvaalit
• Ranskan kansalliskokouksen vaalit
• Ranskan senaatin vaalit
• Ranskan aluevaalit
• Ranskan kantonivaalit
• Ranskan kunnallisvaalit
• Ranskan kansanäänestys

Ranskan puolueet

Palais du Luxembourg

Ranskan parlamentti on Ranskan valtiollinen elin, joka käyttää lainsäädäntövaltaa ja tarkkailee hallituksen toimintaa. Parlamentti koostuu kahdesta kamarista.

Organisaatio

Parlamentin kaksi kamaria ovat:

• Ylähuone, jota kutsutaan Senaatiksi (Sénat)
• Alahuone, joka on nimeltään Kansalliskokous (Assemblée nationale)

Nämä kaksi kamaria kokoontuvat eri paikoissa:

• Senaatti kokoontuu Palais du Luxembourgissa
• Kansalliskokous kokoontuu Palais Bourbonissa

Kummallakin kamarilla on omat sisäiset järjestyssääntönsä ja säädökset, joita ne lakien säätämisessä noudattavat.

Kun molemmat kamarit kokoontuvat yhteiseen istuntoon Versaillesin palatsiin, muodostavat ne Kongressin, jonka tehtävänä on säätää perustuslain muutoksista.

Parlamentti, sen kummatkin kamarit, kokoontuvat vuosittain yhdeksän kuukauden aikana. Tasavallan presidentti voi kuitenkin kutsua ne ylimääräiseen istuntoon, jos tilanne niin vaatii.

Historia

Ranskan parlamenttia, lainsäädännöstä vastaavana valtiomahtina, ei pidä kuitenkaan sekoittaa vanhan hallinnon (Ancien régime) aikaisiin parlamentteihin, jotka olivat oikeusistuimia, joskin niillä oli myös joitain poliittista toimintoja.

Parlamentti termin nykyaikaisessa mielessä, ilmaantui Ranskan poliittiseen elämään vasta Ranskan vallankumouksessa. Sen ilmenemismuodot (yksikamarinen, kaksikamarinen tai monikamarinen), nimitykset ja valtaoikeudet ovat vaihdelleen eri Ranskan perustuslakien mukaisesti.

Ranskan historian eri parlamentit

Aika	Perustuslaki	Ylähuone	Alahuone	Muut kamarit	Kamareiden yhteiskokous	Yksi kamari
1791	Vuoden 1791 perustuslaki					Ranskan kansalliskokous
1793	Vuoden I perustuslaki					Lainsäätäjäkunta
1795-1799	Vuoden III perustuslaki	Vanhempien neuvosto	Viidensadan neuvosto
1799-1802	Vuoden VIII perustuslaki	Senaatti	Lainsäätäjäkunta	Tribuuni
1802-1804	Vuoden X perustuslaki	Senaatti	Lainsäätäjäkunta	Tribuuni
1804-1814	Vuoden XII perustuslaki	Senaatti	Lainsäätäjäkunta
1814-1815	Vuoden 1814 peruskirja	Päärien kamari	Edustajainhuone
1815	Vuoden 1815 peruskirja	Päärien kamari	Edustajainhuone
1830-1848	Vuoden 1830 peruskirja	Päärien kamari	Edustajankamari
1848-1852	Vuoden 1848 perustuslaki					Kansalliskokous
1852-1870	Vuoden 1852 perustuslaki	Senaatti	Lainsäätäjäkunta
1871-1875						Kansalliskokous
1875-1940	Vuoden 1875 perustuslait	Senaatti	Edustajainkamari		Kansalliskokous
1940-1944	Vuoden 1940 perustuslaki
1944-1946	Väliaikainen hallitus					Kansalliskokous
1946-1958	Vuoden 1946 perustuslaki	Tasavallan neuvosto	Kansalliskokous		Parlamentti
1958 lähtien	Vuoden 1958 perustuslaki	Senaatti	Kansalliskokous		Kongressi

Lain valmistelu

Perustuslain mukaan lain valmistelu on Ranskassa molempien kamarien, Kansalliskokouksen ja Senaatin, yhteistyön tulos.

Tämän yhteistyön aikaansaamiseksi on käytössä perustuslain 45 artiklan määrittelemä "sukkulointi": "kaikki lakiprojektit tulee valmistella peräkkäin kahdessa eri parlamentin kamarissa ja siten, että niiden hyväksymät tekstit ovat yhtäpitävät":

Lähteet

• Pascal Jan; Les assemblées parlamentaires françaises. La Documentation française. ISSN : 1763-6191.

Aiheesta muualla

• [1] Ranskan parlamentin viralliset sivut (ranskaksi)