Ranskan parlamentti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Ranskan nykyistä lainsäädäntöelintä ja sen edeltäjiä. Vuoteen 1789 Ranskassa toimineet parlamentit olivat oikeusistuimia.
Palais du Luxembourg

Ranskan parlamentti on Ranskan valtiollinen elin, joka käyttää lainsäädäntövaltaa ja tarkkailee hallituksen toimintaa. Parlamentti koostuu kahdesta kamarista.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parlamentin kaksi kamaria ovat:

  • Ylähuone, jota kutsutaan Senaatiksi (Sénat)
  • Alahuone, joka on nimeltään Kansalliskokous (Assemblée nationale)

Nämä kaksi kamaria kokoontuvat eri paikoissa:

Kummallakin kamarilla on omat sisäiset järjestyssääntönsä ja säädökset, joita ne lakien säätämisessä noudattavat.

Kun molemmat kamarit kokoontuvat yhteiseen istuntoon Versaillesin palatsiin, muodostavat ne Kongressin, jonka tehtävänä on säätää perustuslain muutoksista.

Parlamentti, sen kummatkin kamarit, kokoontuvat vuosittain yhdeksän kuukauden aikana. Tasavallan presidentti voi kuitenkin kutsua ne ylimääräiseen istuntoon, jos tilanne niin vaatii.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan parlamenttia, lainsäädännöstä vastaavana valtiomahtina, ei pidä kuitenkaan sekoittaa vanhan hallinnon (Ancien régime) aikaisiin parlamentteihin, jotka olivat oikeusistuimia, joskin niillä oli myös joitain poliittista toimintoja.

Parlamentti termin nykyaikaisessa mielessä, ilmaantui Ranskan poliittiseen elämään vasta Ranskan vallankumouksessa. Sen ilmenemismuodot (yksikamarinen, kaksikamarinen tai monikamarinen), nimitykset ja valtaoikeudet ovat vaihdelleen eri Ranskan perustuslakien mukaisesti.

Ranskan historian eri parlamentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aika Perustuslaki Ylähuone Alahuone Muut kamarit Kamareiden yhteiskokous Yksi kamari
1791 Vuoden 1791 perustuslaki Ranskan kansalliskokous
1793 Vuoden I perustuslaki Lainsäätäjäkunta
1795-1799 Vuoden III perustuslaki Vanhempien neuvosto Viidensadan neuvosto
1799-1802 Vuoden VIII perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta Tribuuni
1802-1804 Vuoden X perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta Tribuuni
1804-1814 Vuoden XII perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta
1814-1815 Vuoden 1814 peruskirja Päärien kamari Edustajainhuone
1815 Vuoden 1815 peruskirja Päärien kamari Edustajainhuone
1830-1848 Vuoden 1830 peruskirja Päärien kamari Edustajankamari
1848-1852 Vuoden 1848 perustuslaki Kansalliskokous
1852-1870 Vuoden 1852 perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta
1871-1875 Kansalliskokous
1875-1940 Vuoden 1875 perustuslait Senaatti Edustajainkamari Kansalliskokous
1940-1944 Vuoden 1940 perustuslaki
1944-1946 Väliaikainen hallitus Kansalliskokous
1946-1958 Vuoden 1946 perustuslaki Tasavallan neuvosto Kansalliskokous Parlamentti
1958 lähtien Vuoden 1958 perustuslaki Senaatti Kansalliskokous Kongressi

Lain valmistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustuslain mukaan lain valmistelu on Ranskassa molempien kamarien, Kansalliskokouksen ja Senaatin, yhteistyön tulos.

Tämän yhteistyön aikaansaamiseksi on käytössä perustuslain 45 artiklan määrittelemä "sukkulointi": "kaikki lakiprojektit tulee valmistella peräkkäin kahdessa eri parlamentin kamarissa ja siten, että niiden hyväksymät tekstit ovat yhtäpitävät":

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pascal Jan; Les assemblées parlamentaires françaises. La Documentation française. ISSN : 1763-6191.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • [1] Ranskan parlamentin viralliset sivut (ranskaksi)