Ranskan parlamentti
Wikipedia
Tämä artikkeli on osa Ranskan viidennen
tasavallan poliittista elämää ja rakennetta
koskevasta kokonaisuudesta
- Ranskan parlamentti:
Ranskan parlamentti harjoittaa neuvottelevaan valtaa, joka sisältää lainsäädäntövallan käytön sekä hallituksen toiminnan tarkkailu. Parlamentti koostuu kahdesta kamarista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Organisaatio
Parlamentin kaksi kamaria ovat:
- Ylähuone, jota kutsutaan Senaatiksi (Sénat)
- Alahuone, joka on nimeltään Kansalliskokous (Assemblée nationale)
Nämä kaksi kamaria kokoontuvat eri paikoissa:
- Senaatti kokoontuu Palais du Luxembourgissa
- Kansalliskokous kokoontuu Palais Bourbonissa
Kummallakin kamarilla on omat sisäiset järjestyssääntönsä ja säädökset, joita ne lakien säätämisessä noudattavat.
Kun molemmat kamarit kokoontuvat yhteiseen istuntoon Versaillesin palatsiin, muodostavat ne Kongressin, jonka tehtävänä on säätää perustuslain muutoksista.
Parlamentti, sen kummatkin kamarit, kokoontuvat vuosittain yhdeksän kuukauden aikana. Tasavallan presidentti voi kuitenkin kutsua ne ylimääräiseen istuntoon, jos tilanne niin vaatii.
[muokkaa] Historia
Ranskan parlamenttia, lainsäädännöstä vastaavana valtiomahtina, ei pidä kuitenkaan sekoittaa vanhan hallinnon (Ancien régime) aikaisiin parlamentteihin, jotka olivat oikeusistuimia, joskin niillä oli myös joitain poliittista toimintoja.
Parlamentti termin nykyaikaisessa mielessä, ilmaantui Ranskan poliittiseen elämään vasta Ranskan vallankumouksessa. Sen ilmenemismuodot (yksikamarinen, kaksikamarinen tai monikamarinen), nimitykset ja valtaoikeudet ovat vaihdelleen eri Ranskan perustuslakien mukaisesti.
[muokkaa] Ranskan historia eri parlamentit
| Aika | Perustuslaki | Ylähuone | Alahuone | Muut kamarit | Kamareiden yhteiskokous | Yksi kamari |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1791 | Vuoden 1791 perustuslaki | Ranskan kansalliskokous | ||||
| 1793 | Vuoden I perustuslaki | Lainsäätäjäkunta | ||||
| 1795-1799 | Vuoden III perustuslaki | Vanhempien neuvosto | Viidensadan neuvosto | |||
| 1799-1802 | Vuoden VIII perustuslaki | Senaatti | Lainsäätäjäkunta | Tribuuni | ||
| 1802-1804 | Vuoden X perustuslaki | Senaatti | Lainsäätäjäkunta | Tribuuni | ||
| 1804-1814 | Vuoden XII perustuslaki | Senaatti | Lainsäätäjäkunta | |||
| 1814-1815 | Vuoden 1814 peruskirja | Päärien kamari | Edustajainhuone | |||
| 1815 | Vuoden 1815 peruskirja | Päärien kamari | Edustajainhuone | |||
| 1830-1848 | Vuoden 1830 peruskirja | Päärien kamari | Edustajankamari | |||
| 1848-1852 | Vuoden 1848 perustuslaki | Kansalliskokous | ||||
| 1852-1870 | Vuoden 1852 perustuslaki | Senaatti | Lainsäätäjäkunta | |||
| 1871-1875 | Kansalliskokous | |||||
| 1875-1940 | Vuoden 1875 perustuslait | Senaatti | Edustajainkamari | Kansalliskokous | ||
| 1940-1944 | Vuoden 1940 perustuslaki | |||||
| 1944-1946 | Väliaikainen hallitus | Kansalliskokous | ||||
| 1946-1958 | Vuoden 1946 perustuslaki | Tasavallan neuvosto | [Kansalliskokous | Parlamentti | ||
| 1958 lähtien | Vuoden 1958 perustuslaki | Senaatti | Kansalliskokous | Kongressi |
[muokkaa] Lain valmistelu
Perustuslain mukaan lain valmistelu on Ranskassa olempien kamarien, Kansalliskokouksen ja Senaatin, yhteistyön tulos.
Tämän yhteistyön aikaansaaamiseksi on käytössä perustuslain 45 artiklan määrittelemä "sukkulointi": "kaikki lakiprojektit tulee valmistella peräkkäin kahdessa eri parlamentin kamarissa ja siten, että niiden hyväksymät tekstit ovat yhtäpitävät":
[muokkaa] Lähteet
- Pascal Jan; Les assemblées parlamentaires françaises. La Documentation française. ISSN : 1763-6191.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- [1] Ranskan parlamentin viralliset sivut (ranskaksi)
