Ranskan presidentinvaalit

Ranskan tasavalta

Tämä artikkeli on osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevasta kokonaisuudesta

• Viides tasavalta
• Ranskan perustuslaki (1958)
• Ranskan perustuslakineuvosto

Toimeenpanovalta

• Ranskan tasavallan presidentti
• Ranskan pääministeri
• Ranskan hallitus

Lainsäädäntövalta

• Ranskan parlamentti:
  • Ranskan kansalliskokous
  • Ranskan senaatti

Ranskan aluehallinto

• Alueneuvosto (Ranska)
• Yleisneuvosto (Ranska)
• Ranskan departementit
• Ranskan arrondissementit
• Ranskan kantonit
• Ranskan kunnat

Viidennen tasavallan vaalit

• Ranskan presidentinvaalit
• Ranskan kansalliskokouksen vaalit
• Ranskan senaatin vaalit
• Ranskan aluevaalit
• Ranskan kantonivaalit
• Ranskan kunnallisvaalit
• Ranskan kansanäänestykset

Ranskan puolueet

Ranskan presidentinvaalit on toimitus, jossa valitaan Ranskan tasavallan presidentti viisivuotiskaudeksi. Ennen vuotta 2002 presidentin kausi oli seitsemän vuoden mittainen. Aiempaa vaalikautta kutsuttiin ranskaksi nimellä ”septennat”, ja nykyistä kautta kutsutaan puolestaan nimellä ”quinquennat”.

Ominaispiirteet

Vaalin toimittaminen

Ranskan tasavallan presidentin vaalin toimittaminen perustuu viidennen tasavallan perustuslakiin ja sen artikloihin 6, 7 ja 58.

Vuoden 1962 kansanäänestyksellä suoritetun perustuslakiuudistuksen jälkeen presidentinvaali on toimitettu suoralla kansanvaalilla, joka perustuu yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Jos vaalissa joku ehdokkaista saa enemmistön eli yli puolet annetuista äänistä, hän tulee valituksi. Mikäli kukaan ehdokkaista ei pääse tähän tavoitteeseen, kahden viikon kuluttua ensimmäisestä vaalista suoritetaan vaalien toinen kierros.

Toisella kierroksella voivat olla ehdokkaina kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tällä toisella kierroksella enemmistön äänistä saanut tulee valituksi.

Käytännössä kukaan ehdokas ei ole tullut valituksi ensimmäisellä kierroksella, on siis tarvittu aina myös toinen kierros. Historiasta tiedetään, että lähinnä tavoitteen saavuttamista ensimmäisellä kierroksella oli Charles de Gaulle vuoden 1965 presidentinvaalissa, kun hänen ääniosuutensa ensimmäisellä kierroksella oli 44,6 prosenttia annetuista äänistä.

Äänestyksen tuloksen julistaa Ranskan perustuslakineuvosto, jonka tehtävänä on myös valvoa vaalien lainmukaisuutta ja sääntöjenmukaista toimittamista.

Äänestysaika

Ranskan perustuslaki määrittelee presidentinvaalin ajankohdan, joka on vähintään 20 vuorokautta ennen ja kolmekymmentä viisi vuorokautta jälkeen virassa olleen presidentin viisivuotisen virkakauden alkamispäivästä. Mikäli tehtävä tulee ennen virkakauden päättymistä avoimeksi esimerkiksi tasavallan presidentin kuoleman tai eron johdosta, noudatetaan samoja perustuslain aikarajoituksia kuin aiemminkin, mutta nyt kyseessä on viran aukijulistamisen alkamisaika. Tänä aikana tasavallan presidentin tehtäviä hoitaa senaatin puhemies.

Tarkan vaalipäivän päättää Ranskan hallitus. Sitten presidentti Georges Pompidoun kuoleman 2. huhtikuuta 1974 presidentinvaalit on aina pidetty keväällä, ja kahden kierroksen vaalit ovat olleet huhtikuun lopulla tai toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana.

Valitsijat

Vuoden 2007 presidentivaalien äänestyskortin etupuoli.

Äänioikeus Ranskan presidentinvaaleissa on kaikilla äänioikeutetuilla Ranskan kansalaisilla ja tämä tarkoittaa:

• kaikkia ennen vaalipäivää 18 vuotta täyttäneitä;
• Ranskan kansalaisia;
• kaikkia jotka nauttivat täysiä kansalais- ja poliittisia oikeuksia;
• äänioikeutettujen listaan kirjattuja henkilöitä.

Ehdokkaat

Ranskan presidentinvaaleissa voivat olla ehdokkaina Ranskan kansalaiset, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

• häneltä ei ole viety kansalais- ja poliittisia oikeuksia;
• on iältään vähintään 23-vuotias;
• on kirjoitettu äänioikeutettujen listalle;
• saa vähintään 500 allekirjoitusta ehdokkuudelleen seuraavilta ryhmiltä:
  • kansanedustajat ja senaattorit,
  • kunnanjohtajat (maire), kuntaliittymien apulaiskunnanjohtajat, Lyonin ja Marseillen kaupunginosajohtajat,
  • ulkomailla asuvien ranskalaisten järjestön neuvoston vaaleilla valitut jäsenet,
  • erilaisten kuntainliittojen puheenjohtajat,
  • departementtien yleisneuvostojen jäsenet sekä Mayotten, Saint-Pierre ja Miquelonin yleisneuvostojen jäsenet sekä Pariisin neuvoston jäsenet,
  • alueneuvostojen jäsenet,
  • Korsikan ja Ranskan Polynesian edustajahuoneiden jäsenet ja Uuden-Kaledonian sekä Wallisin ja Futunasaarten edustuselinten jäsenet,
  • Euroopan parlamentin jäsenet, jotka on valittu Ranskasta ja ovat ranskalaisia.

Allekirjoittajien potentiaalinen lukumäärä on noin 45 000 henkilöä, josta määrästä 36 000 on kunnanjohtajia.

Allekirjoituksia tulee saada vähintään kolmenkymmenen departementin alueelta tai merentakaisilta alueilta. Lisäksi Euroopan parlamentin jäsenet ja ulkomailla asuvien ranskalaisten edustajat muodostavat kaksi fiktiivistä departementtia.

Sama henkilö voi allekirjoittaa vain yhden henkilön tukilistan.

Vaalitaistelun rahoitus

Ranskassa poliittisen toiminnan ja vaalijärjestelyiden rahoitus on säädeltyä toimintaa. Säännöstely on kaksiosaista: poliittisten puolueiden tuloihin ja menoihin kohdistuvaa sekä vaalikampanjoiden tuloihin ja menoihin kohdistuvaa. Tätä tarkoitusta varten on perustettu erillinen, itsenäisesti toimiva virasto. Yksittäisiä vaaleja varten kootaan vaalirahoituksesta erillinen juuri näitä vaaleja varten tehty muistio.

Valtion maksama kampanjatuki kattaa oleellisen osan ehdokkaiden vaalibudjeteista. Täten on taattu myös niiden ehdokkaiden mahdollisuudet pyrkiä tehtävään, joiden kannatus on vähäinen, ja se mainitaankin valtion tuen ensisijaiseksi tarkoitukseksi. Riippumatta ensimmäisellä kierroksella saatujen äänien määrästä valtion antama tuki on 1/20 osa koko vaalitaisteluun varatusta ensimmäisellä kierroksella sallitusta menojen enimmäismääräkatosta, joka oli 16 166 000 euroa. Ehdokasta kohden tämä tekee 808 300 euroa. Jos ja kun ehdokas saa enemmän kuin viisi prosenttia annetuista äänistä, valtion antaman tuen määrä nousee puoleen sallitusta enimmäismäärästä, eli ehdokas saa 8 083 000 euroa.

Ehdokkaiden vaalityötä voivat tukea vain luonnolliset henkilöt, joiden tuki saa olla vain 4 600 euroa henkilöä kohden. Lisäksi poliittiset puolueet saavat tukea ehdokastaan, mikä on osaltaan korostanut vaaleissa poliittisten puolueiden merkitystä.

Vaalit viidennessä tasavallassa

Viiden tasavallan perustamisen jälkeen on käyty 10. presidentinvaalia yleisen äänioikeuden periaatteella. Ensimmäisen vaalin suoritti epäsuoraa vaalitapaa käyttäen suuri valitsijamieskollegio.

• 1958: Charles de Gaulle (78,5 % epäsuoralla kansanvaalilla)
• 1965: Charles de Gaulle (55,2 % suoralla kansanvaalilla) vastaehdokas François Mitterrand 2. kierroksella
• 1969: Georges Pompidou (58,2 %) vastaehdokas Alain Poher 2. kierroksella
• 1974: Valéry Giscard d’Estaing (50,8 %) vastaehdokas François Mitterrand 2. kierroksella
• 1981: François Mitterrand (51,7 %) vastaehdokas Valéry Giscard d’Estaing 2. kierroksella
• 1988: François Mitterrand (54,0 %) vastaehdokas Jacques Chirac 2. kierroksella
• 1995: Jacques Chirac (52,6 %) vastaehdokas Lionel Jospin 2. kierroksella
• 2002: Jacques Chirac (82,2 %) vastaehdokas Jean-Marie Le Pen 2. kierroksella
• 2007: Nicolas Sarkozy (53,1 %) vastaehdokas Ségolène Royal 2. kierroksella
• 2012: François Hollande (51,6 %) vastaehdokas Nicolas Sarkozy 2. kierroksella
• 2017: Emmanuel Macron (66,1 %) vastaehdokas Marine Le Pen 2. kierroksella
• 2022: Emmanuel Macron (58,5% ) vastaehdokas Marine Le Pen 2. kierroksella

Aiheesta muualla

• Presidentinvaaleja koskevia perustuslakineuvoston Conseil constitutionnel asiakirjoja 2002 ja 2007. (ranskaksi)
• Ranskan Britannian lähetystön sivujen vaalitulospalvelu presidentinvaaleista 22. huhtikuuta ja 6. toukokuuta 2007 (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
• Viidennen tasavallan presindentinvaalit (ranskaksi)