Uusi-Kaledonia

Wikipedia

Ranskan lippu on Uuden-Kaledonian virallinen lippu.

Epävirallinen Uuden-Kaledonian lippu

Uusi-Kaledonia (ransk. Nouvelle-Calédonie) on Ranskalle kuuluva territorio Tyynessä valtameressä. Se on Tyynenmeren kolmanneksi suurin saariryhmä Papua-Uuden-Guinean ja Uuden-Seelannin jälkeen. Pinta-ala on 18 575 km² ja asukasluku (2004) 230 789. Pääkaupunki on Nouméa, jossa asuu noin 40 % väestöstä.

Uuden-Kaledonian tärkeimmät osa-alueet ovat pääsaari eli Grande Terre; Île des Pins (mäntyjen saari) sen kaakkoispuolella Îles Loyauté (uskollisuuden saaret; Maré, Lifou, Tiga ja Ouvéa) idässä ja Bélepin saaristo luoteessa. Pääsaaren ympäröivän koralliriutan sisään sanotaan jäävän maailman suurin laguuni.

Ilmasto Uudessa-Kaledoniassa on puolitrooppinen vuoden ympäri. Sadekausi kestää tammikuulta maaliskuulle. Vuoden viileimpänä aikana heinä-elokuussa lämpötila vaihtelee 20 ja 26 celsiusasteen välillä.

Uusi-Kaledonian nimi tulee latinankielisestä Skotlantia tarkoittavasta sanasta. Alueen nimesi löytöretkeilijä James Cook vuonna 1774. Alueen itsenäisyyspuolueet käyttävät sanaa Kanaky – joka tulee polynesialaisesta ihmistä tarkoittavasta sanasta kanaka. Ranskalaisten alueen alkuperäisasukkaista aiemmin käyttämä sana Canaque oli negatiivinen, lähes loukkaava ilmaisu.

Uuden-Kaledonian alkuperäinen asutus on noin 1500–2000 vuotta vanhaa ja kuuluu melanesialaiseen kulttuuriin. Nykyinen väestö on sekoitus melanesialaisia, eurooppalaisia, polynesialaisia, indonesialaisia, vietnamilaisia, japanilaisia ja kiinalaisia.

Ranskan Polynesian ja Wallis ja Futunan kanssa Uusi-Kaledonia on osa Ranskaa. Sen virallinen asema on collectivité sui generis - "ainutlaatuinen asema" Ranskan tasavallassa. Uusi-Kaledonia oli siirtomaa vuoteen 1946, sitten mertentakainen territorio (territoire d'outre-mer tai TOM) vuodesta 1946 vuoteen 1999. Nykyään maan asema on jotakin itsenäisen valtion ja Ranskan mertentakaisen départementin välillä.

Uudessa-kaledoniassa on kuvattu ranskalainen nuorten sarja foudre.