Gondwana

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550-500 miljoonaa vuotta sitten.
Gondwana triaskaudella


Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättimanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwanan syntyyn liittyi vuorijononpoimutuksia muun muassa Afrikassa. Välillä Gondwana oli osa suurempaa Pangeaa. Gondwanan nimi tulee sanskritinkielisestä sanasta "Gondin metsä"; gondit ovat intialainen dravidaheimo. Gondwanassa olivat Afrikka, Etelä-Amerikka, Intia, Australia, Arabia, Madagaskar, ja Antarktis. Gondwana oli olemassa jo kambrikaudella.

Gondwanamantereella oli pitkä jääkausijakso kivihiilikauden lopussa ja permikauden alussa. Noin 250-200 miljoonaa vuotta Gondwanamanner oli osa supermanner Pangeaa. Pangea alkoi hajota noin 200 miljoonaa vuotta sitten aivan triaskauden alussa. Keskijurakaudella noin 170 miljoonaa vuotta sitten Gondwana oli irti Pangeasta kapean salmen erottamana.[1]

Gondwana alkoi hajota jurakauden keskivaiheilla noin 167 miljoonaa vuotta sitten. Silloin Australia, Antarktis ja muut itäiset osat irtosivat Afrikasta. Vielä myöhäisjurakaudella noin 150 miljoonaa vuotta sitten Gondwana oli melko yhtenäinen. Varhaisliitukaudella noin 130 miljoonaa vuotta sitten Afrikka alkoi irrota näkyvästi Etelä-Amerikasta.[2] Tämä käynnisti Gondwanan lopullisen hajoamisen.

Laaja avomeri syntyi Etelä-Amerikan ja Afrikan väliin 110 miljoonaa vuotta sitten keskisellä liitukaudella. Itäinen Gondwana alkoi hajota, kun Intia alkoi vaeltaa kohti pohjoista 120 miljoonaa vuotta sitten. Australia alkoi irrota Antarktiksesta jo noin 80 miljoonaa vuotta sitten, mutta eroaminen kiihtyi noin 40 miljoonaa vuotta sitten.

Gondwana jäätiköityi kivihiilikauden lopulla, jolloin Antarktis ja Etelä-Afrikka ajautuivat mannerliikunnoissa etelänavalle.

Gondwanamanner kivihiilikaudella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gondwanamantereen toinen merkittävä jakso oli kivihiilikaudella, jolloin siellä tapahtui jäätiköitymisiä kivihiilikauden lopulta permikauden alkuun asti 320-270 miljoonaa vuotta sitten. Samaan aikaan siellä kasvoi kielisaniaisia (Glossopteris), jotka sopeutuivat kylmään ilmastoon. Suurimmillaan mannerjäätikkö oli kolme kertaa Etelämantereen kokoinen. Pieniä vuoristojäätiköitä oli jo ainakin 20 miljoonaa vuotta ennen suurten mannerjäätiköiden syntyä ja vielä noin 250 miljoonaa vuotta sitten.

Jääkauden aikoina ja muutenkin Gondwanan ilmasto oli vyöhykkeinen. Ilmaston kylmyydestä huolimatta Gondwanaan kasvoi laajalti matalia metsiä.

Jäätä Gondwanassa oli muun muassa Keski-Afrikassa, Etelä-Intiassa ja eteläisessä Etelä-Amerikassa. Gondwanan ilmasto oli melko lauha, paitsi jääkausijaksoina, jolloin manner ajautui etelänavalle. Gondwanan pohjoisosissa Pohjois-Afrikassa oli matalia meriä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]