Norfolkinsaari

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Territory of Norfolk Island
Norfolkinsaaren lippu   Norfolkinsaarten vaakuna
lippu vaakuna
sijainti
Valtiomuoto Australian territorio
Kuningatar Elizabeth II
Hallinnon johtaja
Pääministeri
Owen Walsh
Andre Nobbs
Pääkaupunki Kingston
Muita kaupunkeja Burnt Pine
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
34,6 km² km² (sijalla 227)
Väkiluku (2007)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
2 114 (sijalla ei laskettu)
54/km2 / km²
 % ([[]])
Viralliset kielet Englanti
Norfuk
Valuutta Australian dollari ((AUD))
BKT ([[]])
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla
miljardia USD
USD
HDI ([[]]) (sijalla )
Elinkeinorakenne maatalous  %,
palvelut  %,
teollisuus  % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+11 ½
Itsenäisyys
– Autonomia
 
1979
Lyhenne
Maatunnus
 

ajoneuvot:
lentokoneet:
Kansainvälinen
suuntanumero
+672 3
Motto In as much
Kansallislaulu Advance Australia Fair

Norfolkinsaari on saari Tyynellämerellä Australian, Uuden-Seelannin ja Uusi-Kaledonian välissä. Saarelta on lähtöisin Australiassa varsin suosittu norfolkinaraukaria eli huonekuusi, joka on kuvattu myös saaren lipussa. Norfolkinsaari on yksi Australian territorioista.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Norfolkinsaaren historia

Ensimmäisenä eurooppalaisena saaren havaitsi kapteeni James Cook toisella eteläisen Tyynenmeren matkallaan 1774. Aiemmin saarelle oli asuttunut polynesialaisia. Britannia perusti saarelle rangaistussiirtokunnan 1788-1814, jotteivät ranskalaiset ottaisi saarta haltuunsa. Koska siirtokunta ei ollut omavarainen, se lopetettiin. Vuonna 1825 britit perustivat sinne uuden rangaistussiirtokunnan, joka suljettiin 1855. Tällä kertaa tarkoituksena oli paatuneiden rikollisten vangitseminen.

Vuonna 1856 saarelle asettui pitcairnlaisia, tahitilaisten jälkeläisiä ja Bounty-laivan kapinallisia. Joulukuussa 1856 New South Wales myönsi saarelle huomattavan autonomian. Itsehallintoa vahvistettiin edelleen 1897. 1. heinäkuuta 1914 saaresta tuli Australian territorio. Saarelle tehtiin uusi perustuslaki elokuussa 1979.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Norfolkinsaaren politiikka

Norfolkinsaari on Australian territorio, jonka nimellinen valtionpäämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar, jota edustaa Australian kenraalikuvernöörin nimittämä hallinnon johtaja (engl. Administrator), tällä hetkellä Grant Tambling. Saarella on myös lakiasäätävä neuvosto (Legislative Assembly), jonka yhdeksän jäsentä valitaan kansanäänestyksellä korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neljä neuvoston jäsenistä muodostaa päätäntäneuvoston (Executive Council), joka toimii hallinnon johtajan neuvonantajana. Saaren pääministerinä toimii David Buffett. Poliittisia puolueita Norfolkinsaarella ei ole.

Saarella on jonkin verran erimielisyyttä Australian kanssa siitä, annettiinko saarelle itsenäisyys sen uudelleenasutuksena aikaan. Joka tapauksessa saarelaiset ovat vapautettuja Australian veroista, jonka ansiosta saari on veroparatiisi sekä paikallisille että turisteille.

[muokkaa] Maantiede

Norfolkinsaaren kartta.
Norfolkinsaaren kartta.

Pääartikkeli: Norfolkinsaaren maantiede

Saaren korkein kohta on Mount Bates (319 metriä merenpinnasta) saaren keskiosissa. Suurin osa maastosta on viljelykelpoista. Saaren rannikko on vaihtelevan jyrkkäreunaista rantakalliota. Varsinaista satamaa saarella ei ole, mutta Kingstonissa ja Cascade Bayssa on lastauslaitureita. Tavarat tuodaan yleensä Cascade Bayhin. Ainoa uimakelpoinen paikka on Emily Bay, jota pieni koralliriutta suojaa Tyyneltämereltä. Ball Bayssä tosin harrastetaan surffausta.

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Norfolkinsaaren talous

Norfolkinsaaren suurin tulonlähde on matkailu, mitä edistää myös saaren veroparatiisiasema. Erityisen paljon matkailijoita tulee Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Saari on omavarainen lihan ja kananmunantuotannon suhteen.

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Norfolkinsaaren väestöjakauma

Saaren pienen väkiluvun vuoksi matkailjat aiheuttavat suuria muutoksia väestön määrään saarella. Koska saarella on läheiset yhteydet Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, maastamuutto näihin maihin on yleistä. Koulutus saarella sen ainoassa koulussa on mahdollista vain lukiotasolle saakka, joten korkeakoulutusta kaipaavat joutuvat lähtemään ulkomaille opiskelemaan. Myös maan työmarkkinat ovat pienet. Lukutaitoa ei maassa virallisesti mitata, mutta sen arvoidaan olevan 100 prosenttia. Suurin osa väestöstä on valkoihoisia, joko Bounty-laivan kapinoitsijoiden tai myöhempien Australiasta tai Uudesta-Seelannista tulleiden siirtolaisten jälkeläisiä. Saarella on kuitenkin myös polynesialainen vähemmistö.

Suurin uskonto saarella on kristinusko, erityisesti protestanttisuus. Saarelaiset puhuvat englantia ja kieltä, joka tunnetaan nimellä "norfuk", joka on 1600-luvun englannin ja tahitin sekoitus. Norfukin merkitys saarella on kuitenkin vähenemässä.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Norfolkinsaaren kulttuuri


[muokkaa] Aiheesta muualla

Koordinaatit: 29°2′S 167°57′E

Henkilökohtaiset työkalut