Mustarotta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mustarotta
Rattus rattus03.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha[2][3]
Yläheimo: Muroidea[3]
Heimo: Rottaeläimet Muridae[3]
Alaheimo: Varsinaiset rotat ja hiiret Murinae[3]
Suku: Rotat Rattus
Laji: rattus
Kaksiosainen nimi
Rattus rattus
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Mustarotan levinneisyys.
Mustarotan levinneisyys.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mustarotta Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mustarotta Commonsissa

Mustarotta (Rattus rattus) on pitkähäntäinen Rattus-suvun jyrsijälaji. Laji on peräisin Aasiasta, josta se levisi ensin Lähi-itään ja saapui Eurooppaan 700-luvulla. Mustarotta on toinen Suomessa esiintynyt rottalaji isorotan eli rotan lisäksi, joskin isorotan syrjäyttämänä luonnosta sukupuuttoon hävinnyt[4] 1920-luvulla. Nykyisin sitä tavataan satunnaisesti satamakaupungeista. Esimerkiksi Helsingin Katajanokan makasiineissa on joskus ollut tilapäisiä esiintymiä.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimestään huolimatta lajia tavataan useina värimuunnoksina. Väri vaihtelee tavallisesti mustasta vaaleanruskeaan, ja vatsapuoli on vaaleampi. Keskipituus on noin 20 cm ja häntä on suunnilleen muun ruumiin pituinen. Tyypillinen paino on non 200 grammaa.[5] Mustarotta on erittäin ketterä kiipeilemään ja pyrkii pakenemaan ylöspäin. Mustarotta ei ole erityisen hyvä uimaan. Mustarotta elää noin nelivuotiaaksi. Rotat elävät laumoissa, joissa voi olla jopa 60 jäsentä.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustarotta on alkujaan peräisin Aasiasta, mahdollisesti Intian ja Indokiinan alueelta. Ne ovat levinneet vieraslajina ihmisten mukana, ja asuttavat etenkin rannikkoseutuja. Siksi niitä kutsutaan joskus laivarotiksi. Mustarotta on yleinen trooppisilla alueilla, mutta lauhkeassa ilmastossa isorotta on moni paikoin syrjäyttänyt sen.[5] Tropiikissa mustarotat ovat paikoitellen aiheuttaneet paljon vahinkoa alueiden alkuperäiselle luonnolle, ja lajia pidetäänkin yhtenä maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista[6].

Mustarotta ja ihminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rottia on kautta aikojen pidetty länsimaisessa kulttuurissa inhottavina ja likaisina olentoina. Ne ovat tuhoeläimiä ja ovat olleet ainakin osasyyllisiä tappavien kulkutautien leviämisessä. 1300-luvulla Euroopassa riehunut keuhko- ja paiserutto musta surma levisi oletettavasti mustarotissa eläneiden kirppujen puremien kautta. Kiinalaisessa kulttuurissa rottaa on kuitenkin pidetty pyhänä. Se on jumala Gandeshin esiintymishahmo. Lisäksi se on kiinalaisen horoskoopin ensimmäinen merkki. Sanotaan myös, että rotta toi riisin lahjaksi ihmisille.

Mustarottia Hampurissa, Saksassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Amori, G., Hutterer, R., Kryštufek, B., Yigit, N., Mitsain, G. & Palomo, L.J.: Rattus rattus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  2. ITIS: Rattus rattus
  3. a b c d Wilson & Reeder: Rattus rattus Mammal Species of the World. Bucknell University. Viitattu 02.05.2010. (englanniksi)
  4. Hävinneet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät nisäkkäät Ymparisto.fi. 2001. Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.5.2010.
  5. a b Gillespie, H. and P. Myers.: Rattus rattus 2004. Animal Diversity Web, University of Michigan.
  6. 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 29.3.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]