Tahiti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tahiti
Tahiti oikealla ja pienempi Moorea vasemmalla
Tahiti oikealla ja pienempi Moorea vasemmalla
Maantiede
Sijainti Oseania
Saariryhmä Seurasaaret
Merialue Tyyni valtameri
Pinta-ala 1 045 km²
Korkein kohta Mont Orohena, 2 241 m
Valtio
Valtio Ranskan Polynesia
Väestö
Suurin kaupunki Papeete
Kielet Ranska (virallinen), tahiti
Tahitin sijainti Ranskan Polynesiassa Tyynellämerellä

Tahiti on Tyynellämerellä sijaitsevan Ranskan Polynesian suurin saari. Siellä on 169 674 asukasta (2002), joka on noin 69 prosenttia Ranskan Polynesian väestöstä. Tahitin pinta-ala on 1 048 km². Sen korkein kohta on 2 241 metriä merenpinnasta. Ranskan Polynesian pääkaupunki Papeete sijaitsee Tahitin luoteisrannikolla. Tahitilla sijaitsee Ranskan Polynesian ainoa yliopisto Université de la Polynésie française. Tahitilla käytetään sekä tahitin että ranskan kieliä. Matkailu on merkittävä elinkeino.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahitin saari muodostuu kahdesta pyöreähköstä osasta, joita yhdistää kapea kannas. Suurikokoisempi ja asutumpi Tahiti Nui sijaitsee luoteessa ja pienikokoisempi Tahiti Iti kaakossa. Suurta osaa saaren laguunista ympäröi rantariutta, jossa on yli 30 läpimenokohtaa. Tärkein niistä on pääkaupunki Papeeteen johtava väylä. Pääosa väestöstä asuu Tahiti Nuin kapealla rantakaistaleella. Sisäosa on vuoristoista ja korkein huippu Mont Orohena kohoaa 2 241 metrin korkeuteen. Muita korkeita huippuja ovat muun muassa Mt Aorai (2 066 km2), Mt Marau (1 493 km2) ja Diadéme (1 321 km2). Tahiti Itin korkein vuori on Mt Ronui (1 332 km2).[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahiti syntyi muiden alueen saarten tavoin vulkaanisen toiminnan seurauksena. Suurempi osa Tahiti Nui syntyi arviolta 2,5-3 miljoonaa vuotta sitten ja pienempi osa Tahiti Iti alle miljoona vuotta sitten.[1] Tahitin syntyperäinen väestö koostuu polynesialaisista, jotka tulivat saarelle arviolta 300–800-lukujen välissä. Espanjalaiset löysivät Tahitin vuonna 1606, mutta he eivät kiinnittäneet siihen kovin suurta huomiota. Vuonna 1767 Tahitin nähnyttä Samuel Wallisia pidetään sen löytäjänä. Vuonna 1774 James Cook vieraili saarella ja arvioi saarella eläneen siihen aikaan noin 200 000 asukasta. Nykyisin tutkijoiden mielestä tahitilaisia oli tuolloin kuitenkin vain noin 35 000.[2] Eurooppalaisten saarelle mukanaan tuomat sairaudet tappoivat niin paljon Tahitin asukkaita, että vuonna 1797 saarella oli enää noin 16 000 asukasta. Myöhemmin se laski vielä noin 6 000:een. Vuonna 1842 Tahitista tuli Ranskan suojelualue. Ranskalainen taiteilija Paul Gauguin asui saarella 1890-luvulla.

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan Polynesia on jaettu 48 kuntaan,[3] joista 12 sijaitsee Tahitilla. Kunnat ovat:

  1. Teva I Uta
  2. Papara
  3. Paea
  4. Punaauia
  5. Faa'a
  6. Papeete
  1. Pirae
  2. Arue
  3. Mahina
  4. Hitiaa O Te Ra
  5. Taiarapu-Est
  6. Taiarapu-Ouest

Turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tautira Beach Tahitilla

Tahiti on tunnettu hyvistä rannoista sekä vesiurheilun paratiisina. Saari on tunnettu sukelluskohde. Tahiti on myös häämatkalaisten suosiossa, ja monet parit pitävät saarella vihkiseremonian. Bora boran sekä Moorea -saarten pääelinkeino on turismi. [4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lonely Planet. Tahiti & French Polynesia. s. 84.
  2. Oswald A. Bushnell (1993). The gifts of civilization: germs and genocide in Hawaiʻi. University of Hawaii Press. s. 240. ISBN 0-8248-1457-6
  3. Communes of French Polynesia statoids.com. Viitattu 26.10.2011. (englanniksi)
  4. http://www.lomailija.net/tahiti-the-beach-on-olemassa/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 17°40′S, 149°27′W