Samoa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Samoan kielestä ja Samoan saaristosta on erilliset artikkelit.
Samoan itsenäinen valtio
Malo Sa'oloto Tuto'atasi o Samoa
Independent State of Samoa
Samoan lippu Samoan vaakuna
lippu vaakuna

Samoan sijainti kartalla

Valtiomuoto tasavalta

Päällikkö
Pääministeri
Tufuga Efi
Tuila’epa Sailele Malielegaoi

Pääkaupunki Apia
13°50′S, 171°50′W

Muita kaupunkeja Salelologa

Pinta-ala
– yhteensä 2 831[1] km² (sijalla 177)
– josta sisävesiä 0,3 %

Väkiluku (2010) 192 000[1] (sijalla 185)
– väestötiheys 60 / km²
– väestönkasvu 0,6[1] % (2010)

Viralliset kielet samoan kieli, englannin kieli

Valuutta tala (WST)

BKT (2010) sijalla 201
– yhteensä 1002 miljoonaa USD[1]
– per asukas 5200 USD

HDI (2012) 0.702[2] (sijalla 99)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 11,6[1] %
– teollisuus 13,1[1] %
– palvelut 75,3[1] %

Aikavyöhyke +13
– kesäaika UTC+14

Itsenäisyys
Uud.-Seelannista

1. tammikuuta 1962

Lyhenne WS

– ajoneuvot: WS
– lentokoneet: 5W

Kansainvälinen
suuntanumero
+685

Motto Fa'avaei le Atua Samoa (Jumala olkoon Samoan)

Kansallislaulu The Banner of Freedom

Samoa, viralliselta nimeltään Samoan itsenäinen valtio, on saaristovaltio Tyynellä valtamerellä. Yhdessä Amerikan Samoan kanssa se muodostaa Samoan saariston, joka on osa Polynesian saariryhmää. Perinteiset elinkeinot, kalastus ja maanviljely, ovat herkkiä luonnontuhoille. Syvä uskonnollisuus hallitsee sosiaalista elämää.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Samoan maantiede
Samoan yksityiskohtaisempi kartta

Samoa sijaitsee Tyynellämerellä, noin puolivälissä matkaa Havaijilta Uuteen-Seelantiin.

Samoa koostuu kahdesta suuresta saaresta, Upolusta ja Savai’ista, sekä seitsemästä pienemmästä saaresta. Molemmat pääsaaret ovat tuliperäisiä. Kolme neljäsosaa maan väestöstä asuu Upolulla, jossa sijaitsee myös pääkaupunki Apia.[3] Maan korkein kohta on Mauga Silisili (1 866 m) Savai’illa.

Ennen ihmisten saapumista Samoaa peittivät trooppiset sademetsät. Jo 80 prosenttia niistä on tuhottu. Saarilla elää edelleen 536 kukkakasvi- ja 226 saniaislajia. Kasveihin kuuluu yli sata orkidealajia.[4]

Samoalla elää 37 maalintulajia, monet niistä kotoperäisiä. Maalla eläviä matelijoita on ainakin yhdeksän lajia. Lepakkolaji samoanlentäväkoira (Pteropus samoensis) on CITES-listalla, koska sitä metsästetään ruoaksi ja myytäväksi Tyynenmeren markkinoilla. Myös kookosrapuja pyydystetään syötäväksi sellaisia määriä, että ne harvinaistuvat koko ajan.[4]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samoalla vallitsee merellinen trooppinen ilmasto. Päivän ylin lämpötila on koko vuoden noin 30 °C, yön alin noin 23 °C. Varsinainen sadekausi kestää marraskuusta huhtikuuhun, mutta jonkin verran sateita saadaan muulloinkin. Sateet tulevat tyypillisesti rajuina iltapäiväkuuroina. Samoan eri osissa lämpötila ja sadepäivien lukumäärä on suunnillen sama, mutta sademäärä riippuu alueen korkeudesta ja sijainnista vallitsevan pasaatituulen suuntaan nähden.[5]

1990-luvulla Samoalle iski kaksi trooppista syklonia: Ofa vuonna 1990 ja Valerie vuonna 1991.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat arkeologiset löydot Samoalta on ajoitettu noin vuoteen 1000 eaa.[6] Vuoteen 200 eaa. mennessä Polynesiaan oli muodostunut vilkkaita kauppareittejä, jotka yhdistivät Fidžin, Tongan ja Samoan.[7]

Suurvaltapolitiikan pelinappulana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen eurooppalainen, jonka tiedetään käyneen Samoalla, oli hollantilainen Jakob Roggeveen, joka näki saaret alukseltaan vuonna 1722.[8] Vuonna 1768 Louis Antoine de Bougainville vieraili alueella ja kutsui saaria ”navigaattorien saariksi”, koska ihaili pienillä kanooteillaan avomerellä kulkeneita samoalaisia.[9] 1830-luvulla saarille lähetettiin brittiläisiä lähetyssaarnaajia.[8]

1800-luvun puolivälin kansainvälinen kiistely saarista ratkaistiin vuoden 1899 sopimuksella, jonka mukaan Saksa ja Yhdysvallat jakoivat Samoan saariston. Pian ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen elokuussa 1914 Uusi-Seelanti lähetti hyökkäysjoukot valtaamaan ja miehittämään Saksan Samoan. Tämän tarkoitus oli estää Saksan Samoan käyttö laivaston tankkauspisteenä Tyynellämerellä. Saksalaiset joukot saarella eivät sen paremmin antautuneet kuin taistelleetkaan.[10]

Uusi-Seelanti uudelleennimesi Saksan Samoan Länsi-Samoaksi ja jatkoi sen miehitystä ensimmäisen maailmansodan päättymiseen saakka. Versailles’n rauhansopimus vuonna 1919 lopetti Saksan vaatimukset saaria kohtaan ja antoi niiden hallintamandaatin Uudelle-Seelannille.[11]

Vuosien 1918–1919 influenssapandemia levisi Samoalle marraskuussa 1918 uusiseelantilaiselta matkustaja-alukselta, jota ei ollut laitettu karanteeniin toisin kuin aiemmin laivan vieraillessa Fidžillä. Potilaita kuoli sellaisella vauhdilla, että omaiset eivät ehtineet eivätkä jaksaneet järjestää perinteisiä hautajaismenoja, vaan vainajat käärittiin mattoihin ja haudattiin joukkohautoihin. Jälkikäteen kuolleiden määräksi arvioitiin 8 500 eli 22 prosenttia Samoan väestöstä. Epidemia on arvioitu yhdeksi 1900-luvun pahimmista, ja se vaikutti Uuden-Seelannin hallintoon saarilla.[12]

Itsenäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi-Seelanti hallitsi Länsi-Samoaa Kansainliiton mandaatilla ja myöhemmin YK:n valtuutuksella.[8] Itsenäisyysliike alkoi vahvistua 1920-luvulla, ja organisoitui liikkeeksi nimeltä O le Mau a Samoa, lyhyesti Mau. Se aloitti passiivisen vastarinnan: valtuustot eivät kokoontuneet ja lapsia ei lähetetty hallituksen kouluihin.[13] Vuonna 1929 Maun ja Uuden-Seelannin poliisin välillä tapahtui myös verisempi yhteenotto niin sanottuna mustana lauantaina[14]. Vuonna 1935 työväenpuolue voitti Uuden-Seelannin vaalit ja tunnusti Maun poliittisen aseman. Itsehllinto kehittyi kuitenkin hitaasti, osittain talouslaman ja maailmansodan takia. Maailmansodan jälkeen siirtomaat alkoivat itsenäistyä muuallakin, ja YK painosti myös Uutta-Seelantia luopumaan Samoasta.[15] Samoa itsenäistyi lopulta 1. tammikuuta 1962. Länsi-Samoa oli ensimmäinen itsenäisyytensä takaisin saanut polynesialainen valtio 1900-luvulla. Maa muutti nimekseen Samoa vuonna 1997.[8][16]

Samoa siirtyi vuonna 1892 itäisemmälle aikavyöhykkeelle helpottaakseen asiointia Yhdysvaltojen ja Euroopan kanssa. Nykyisin Australia ja Uusi-Seelanti ovat kuitenkin Samoalle tärkeämpiä kauppakumppaneita, ja maa palasikin 29. joulukuuta 2011 samalle aikavyöhykkeelle, jonka se oli hylännyt. Pääministeri Tuila’epa Sailele Malielegaoin aloitteesta Samoan tieliikenne siirtyi vuonna 2009 oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi, eli samanlaiseksi kuin Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.[17]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1962 perustuslaki, joka astui voimaan maan itsenäistyessä, muotoili Samoan hallintojärjestelmän brittiläisen mallin mukaiseksi, mutta otti huomioon myös samoalaiset perinteet. Samoan itsenäistymisajan kaksi suurpäällikköä saivat elinikäisen hallintomandaatin. Heistä toinen, Tupua Tamasese Mea’ole, kuoli 1963 ja sen jälkeen Malietoa Tanumafili II piti virkaa yksin hallussaan, kunnes kuoli 11. toukokuuta 2007. Hänen seuraajakseen valittiin Tupua Tamasese Mea’olen poika Tuiatua Tupua Tamasese Efi 17. kesäkuuta 2007 viiden vuoden kaudeksi.[3][8][18]

Lainsäädäntöelimenä toimii yksikamarinen parlamentti (Fono), jonka 49 jäsentä palvelevat viisivuotisen kauden. Heistä 47 valitaan samoalaisilta alueilta, joilla vain päälliköt (matai) voivat asettua ehdokkaiksi, loput kaksi valitaan ei-samoalaisilta alueilta erillisellä äänestyksellä. Päälliköitä on rekisteröity 30 000, mutta vain 16 000 on Samoalla, heistä vain kahdeksan prosenttia on naisia. Parlamentin enemmistö valitsee pääministerin, jonka valtion päämies sitten nimittää virallisesti virkaansa.[3]

Hallintoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallintoalueet. 1-5 Upolulla, 7-11 Savai'illa.

Samoa jakautuu 11 hallintoalueeseen (district). Suluissa vuoden 2001 asukasmäärä:[19]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samoan talous on perinteisesti nojautunut ulkomaiseen kehitysapuun, ulkomaille muuttaneiden sukulaisten raha-apuun sekä maatalouden vientiin. Myrskyt hävittävät toisinaan maata. Taaro oli aiemmin tärkein viljelykasvi, mutta vuonna 1994 kasvitauti tuhosi taarosadon ja lamautti sen viljelyn. Nykyisin tärkeimmät maataloustuotteet ovat kookosmaito, kookosöljy ja kopra. Myös noni-hedelmiä kasvatetaan vientiin.[3]

Turismi on kasvava ala, vuonna 2009 maassa vieraili 128 000 ihmistä.[3]

Samoalla on neljä lentokenttää, joista yhdellä on päällystetty kiitotie. Päällystettyä maantietä on 332 km. Apia on ainoa varsinainen satama.[1] Apiasta kulkee viikoittain autolautta Amerikan Samoaan, ja rahtialuksia etäisille Tokelaun saarille.[20] Kotimaanliikenteessä Upolun ja Savai’in välistä 22 km leveää salmea ylittävät monet lautat. Linja-autot ovat värikkäitä, ja niissä soi äänekäs musiikki.[21]

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Samoan väkiluvuksi arvioitiin 192 000. Väestön mediaani-ikä on 22,1 vuotta. 0-14-vuotiaita on 35,4 %, 15-64-vuotiaita 59,4 % ja yli 65-vuotiaita 5,2 %.[1]

Samoalaiset ovat enemmistöryhmä saarilla (92,6 %). Muusta väestöstä suurin osa on eurooppalaisten ja polynesialaisten jälkeläisiä. 98,9 % väestöstä on kristittyjä.[3]

Puhutuin kieli Samoalla on polynesialainen samoan kieli. Sen lisäksi maassa on parisataa englanninkielistä.[22]

Apian hallintorakennuksia

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen samoalainen kulttuuri, Fa’a Samoa, on voimakas tekijä samoalaisessa elämässä ja politiikassa. Kyläpäälliköt, joiden katsottiin jatkavan perinnettä ja kulttuuria, olivat päättävässä asemassa vuoteen 1991 asti, jolloin maassa otettiin käyttöön yleinen äänioikeus. Päätöksentekijät valitaan edelleen näiden kyläpäälliköiden joukosta. Samoa on pitänyt historialliset tapansa, sosiaalisen järjestelmänsä ja kielensä vuosisatoja jatkuneesta eurooppalaisesta vaikutuksesta huolimatta. Kielestä on erikseen arkimuoto ja kohteliaisuusmuoto.[23] Samoan kieltä arvellaan vanhimmaksi säilyneeksi polynesialaiseksi kieleksi. Samoalaiset ovat Uuden-Seelannin maorien jälkeen toiseksi suurin polynesialainen kansanryhmä.[24]

Uskonto on tärkeässä asemassa vapaa-ajan ja sosiaalisen elämän hallitsijana. Monissa pikkukylissä elämä pysähtyy joka ilta iltarukouksen ajaksi.[24]

Samolaiseen arkiruokaan ovat perinteisesti kuuluneet kala ja kana, salaatti, juurekset kuten jamssi ja taaro, leipäpuunhedelmät ja kookospähkinät sekä kahvi ja kaakao. Ulkomailta tuodaan riisiä, voita, jauhoja ja sokeria. Päivän pääateria syödään yhdessä illalla.[23]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samoa on osallistunut vuodesta 1984 olympialaisiin 3–11 urheilijan joukkueella. Lajeja ovat olleet nyrkkeily, yleisurheilu, painonnosto, pyöräily, judo, melonta ja jousiammunta.[25] Samoan jalkapallomaajoukkue ei ole koskaan selvinnyt OFC Nations Cupin lopputurnaukseen, joka on Oseanian mestaruusturnaus. FIFA-rankingissa Samoa oli syyskuussa 2011 sijalla 203. Rekisteröityjä jalkapalloilijoita Samoassa on 2 300 sekä jalkapalloseuroja 63. Jalkapallon lisäksi Samoassa pelataan rugbya.[26][27] Maan rugbymaajoukkue on IRB:n rankingissa elokuussa 2013 sijalla 7 kaikkiaan 100 maan joukossa.[28]

Samoan kansallispeli on kuitenkin lähetyssaarnaajien ja merimiesten esittelemän kriketin pohjalta 1800-luvulla kehittynyt kilikiti.[29]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen eurooppalaisten saapumista Samoalle siellä käytettiin ainakin pate- ja fala-nimisiä lyömäsoittimia. Pate on koverrettu puunrungosta, fala rullalle kääritty matto. Sittemmin myös kielisoittimet ukulele ja sielo ovat tulleet suosituiksi.[30]

Samoan kansallislaulu on The Banner of Freedom, jonka sävelsi ja sanoitti Sauni Iiga Kuresa (1900–1978).[31]

Juhlapäivät
Pvm Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
1. tammikuuta Uudenvuoden päivä    
(pääsiäissunnuntaita edeltävä perjantai) Pitkäperjantai    
(ensimmäisen kevätpäiväntasauksen jälkeisen täysikuun jälkeinen sunnuntai) Pääsiäissunnuntai    
Pääsiäissunnuntaita seuraava päivä Pääsiäismaanantai    
25. huhtikuuta ANZAC-päivä   Australian ja Uuden-Seelannin sotaan osallistuneiden joukkojen muistopäivä
10. toukokuuta Samoan äitien päivä    
1. kesäkuuta Itsenäisyyspäivä    
2. elokuuta Vappu   Työn päivä
lokakuun toista sunnuntaita seuraava päivä   Lotu a Tamaiti Lasten päivä
7. marraskuuta Metsänistutuspäivä Arbor Day  
25. joulukuuta Joulupäivä    
26. joulukuuta Tapaninpäivä    

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i The World Factbook: Samoa CIA. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. a b c d e f g Background note (previous editions) 2012. US Departmetn of State. Viitattu 8.11.2014.
  4. a b Samoan moist forests Encyclopedia of Earth. Eds. Cutler J. Cleveland (Washington, D.C.: Environmental Information Coalition, National Council for Science and the Environment). 2008. World Wildlife Fund WWF. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)
  5. Samoa Country guide BBC Weather
  6. Green, Roger C.; Leach, Helen M. (1989) "New Information for the Ferry Berth Site, Mulifanua, Western Samoa". Journal of the Polynesian Society 98 (3): 319–330.
  7. History Samoa
  8. a b c d e Timeline: Samoa BBC News
  9. Samoa Country Information Pacific slands Travel
  10. Seizing German Samoa Uusi-Seelanti: Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  11. Wartime administration - capture of German Samoa Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  12. Influenza in Samoa New Zealand History Online
  13. Rise of Mau NZ History
  14. Black Saturday Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 12.10.2011. (englanniksi)
  15. Towards independence - NZ in Samoa NZ History
  16. Samoa profile BBC News Asia-Pacific. BBC World News. Viitattu 13.05.2013.
  17. Samoa tekee aikahypyn YLE Uutiset. 9.5.2011. Viitattu 9.5.2011.
  18. Head of State Government of Samoa
  19. Samoa: Districts Citypopulation
  20. Getting there and away Lonely lanet
  21. Getting Around Lonely Planet
  22. Languages of Samoa Ethnologue: Languages of the World, 2009 (englanniksi)
  23. a b Samoa Countries and their cultures
  24. a b Samoa Country Profile BBC News
  25. Samoa in Olympics Sport reference
  26. Country Info - Samoa FIFA. Viitattu 8.10.2011. (englanniksi)
  27. Samoa Sports mapsofworld.com. Viitattu 8.10.2011. (englanniksi)
  28. [1] IRB World Rankings - 05 August 2013
  29. Topic: Samoan Kilikiti (cricket) Museum of New Zealand.
  30. Music Samoa.co.uk
  31. Samoa NAW

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Samoa.
  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Samoa Wikivoyagessa (englanniksi)