Tapaninpäivä
Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on joulunseudun kirkkopyhä, ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä. Tapaninpäivä, 26. joulukuuta on aina ollut myös hevosten ja hevosmiesten päivä.[1] Pakanallisella ajalla Pohjoismaissa 26.12 on alun perin perustunut Frey-jumalan palvontaan liityneen hevosjuhlaan.lähde?
Tapaninpäivän perinteisiin kuuluu tapaninajelu, mieluiten hevosella. Hevosia opetettiin juoksemaan ja ajeltiin kylillä hupailemassa. Iloiset rekiretket tehtiin joukolla ja joulun hiljaisen hartaan tunnelman jälkeen nuoriso ja vanhempikin väki huristeli innoissaan kylänraitteja. Myös tapaninkulkueita, laulajia, jouluämmiä ja -äijiä liikkui eri puolilla kyliä.[1] Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen varrella nuoret miehet vierailivat tapanina tyttöjen luona ja pyysivät "sylin tapaninlankaa". Mieluisille pojille tytöt antoivat pitkän säikeen kehräämäänsä rihmaa tai lankakerän.[2] Pojat kiinnittivät langat lakkiinsa ja näin selvisi, kuka oli pidetyin ja kenestä kukaties tulisi pätevin emäntä.[1]
Aamuvarhaisella käytiin laittamasssa naapurin sauna lämpiämään, mutta naista ei saanut kohdata ensimmäiseksi.[3]
Tapaninpäivä oli myös entisaikaan suosittu hääpäivä. Paikoin pariskuntia, joulunaittilaita vihittiin tapanina enemmän kuin minään muuna aikana.[1] Nykyperinnettä ovat muun muassa tapanintanssit tanssiravintoloissa ja muissa tanssipaikoissa. Päivittäistavarakaupat, joiden pinta-ala on enintään 400 neliötä voivat olla auki neljä tuntia klo 8–18 välisenä aikana tapaninpäivänä.
[muokkaa] Lähteet
- 2001 Kodin vuosikalenteri, s. 373, Oy Valitut Palat 2000, ISBN 951-584-458-4
- ↑ a b c d 2001 Kodin vuosikalenteri, s. 63, Oy Valitut Palat 2000, ISBN 951-584-458-4
- ↑ Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto. Otava: Helsinki, 1982, 8. painos.
- ↑ SKS:n perinnetietoa
