Pitkäperjantai

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Berndt Abraham Godenhjelm, Jeesus ristillä, 1843.

Pitkäperjantai on pääsiäistä edeltävä perjantai. Se on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä ja kirkkovuoden ainoa surujuhla. Pitkäperjantai on yksi Suuren viikon juhlapyhistä. Vuonna 2014 pitkäperjantai on 18. huhtikuuta.

Pitkäperjantai luterilaisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaisessa kirkossa pitkänperjantain jumalanpalvelusta vietetään ilman ehtoollista ja kellon- ja urkujensoittoa. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa. Pitkänperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle. Pitkäperjantai ja hiljainen lauantai ovat ainoat kirkkovuoden päivät, jolloin liturginen väri on musta.

Aikoinaan pitkääperjantaita vietettiin ankarana paastopäivänä.

Pitkäperjantai ortodoksisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäperjantai eli ortodoksisittain Suuri Perjantai on kirkkovuoden ankarin paastopäivä ja ainoa suuri juhlapäivä jolloin ei toimiteta eukaristiaa: on Kristuksen kuolinpäivä. Liturgian sijaan aamulla toimitetaan Kuninkaallinen hetkipalvelus, jossa luetaan koko kärsimyshistoria kaikista neljästä evankeliumista. Iltapäivällä kello kaksi alkaa Kristuksen kuolinhetken palvelus, jolloin Kristuksen hautakuva tuodaan alttarista katafalkille keskelle kirkkoa, ja palveluksen lopuksi papisto ja kirkkokansa käyvät kunnioittamassa kuollutta Kristusta. Illalla kuudelta alkaa Kristuksen hautauspalvelus, jonka lopuksi hautakuva kannetaan ristisaatossa kirkon ympäri. Kuten kaikki kirkolliset kulkueet, saatto kiertää vastapäivään symboloiden sitä, että saatto on menossa Kristusta kohti.

Pitkäperjantai eri kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useissa slaavilaiskielissä ja jopa unkarissa ja virossa käytetään pitkästäperjantaista nimityksiä, jotka merkitsevät 'suurta perjantaita' (esimerkiksi viroksi suur reede). Tätä nimitystä käyttävät ortodoksit myös suomeksi. Englannissa nimitys Good Friday tulee sanan 'good' vanhasta merkityksestä 'pyhä'.[1] Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan 'pyhäksi perjantaiksi' (esimerkiksi ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar-osa on vanhaa saksaa ja merkitsee 'surua').

Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että pitkää on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday).

Pitkäperjantai on yleinen vapaapäivä.

Pitkäperjantai taiteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oiva Paloheimon runon Kirkkotiellä säkeestä on tullut lähes fraasi: ”Päivä on pilvinen, sillä pitkänäperjantaina päivä on pilvinen.”

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]