Luettelo Suomen luterilaisista kirkoista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turun tuomiokirkko

Tässä luettelossa on lueteltu suuri osa Suomessa sijaitsevista luterilaisista kirkoista sekä rauniokirkoista.

A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Ahlaisten kirkko 1796 Ahlaisten seurakunta, Pori Porin vanhin kirkko.
Aitolahden kirkko 2001 Aitolahden seurakunta, Tampere
Aitolahden vanha kirkko 1927–1928 Aitolahden seurakunta, Tampere Suunnitellut Birger Federley. Muistuttaa keskiaikaista kivikirkkoa.
Alahärmän kirkko 1903 Kauhavan seurakunta Josef Stenbäckin suunnittelema kivikirkko.
Alajärven kirkko 1836 Alajärven seurakunta Suunnitellut Carl Ludvig Engel
Alastaron kirkko 1751 Alastaron seurakunta Rakennettiin alun perin Loimaan kirkoksi, siirrettiin nykyiselle paikalleen 1840–1841.
Alatornion kirkko 1794–1797 Tornion seurakunta Suunnitellut Jacob Rijf
Alavan kirkko 1969 Alavan seurakunta, Kuopio Suunnitellut sveitsiläissyntyinen André Schütz
Alavetelin kirkko 1754 Nedervetils församling, Kruunupyy
Alavieskan kirkko 1948 Alavieskan seurakunta J.Karvosen suunnittelema tiilinen pitkäkirkko.
Aleksanterin kirkko 1880–1881 Pyynikin seurakunta, Tampere Suunnitellut Theodor Decker
Angelniemen kirkko 1772 Salon seurakunta
Anjalan kirkko 1755–1756 Anjalankosken seurakunta, Kouvola
Anttolan kirkko 1729 Anttolan seurakunta, Mikkeli Rakennettiin Juvan kirkoksi ja siirrettiin Anttolaan 1870.
Artjärven kirkko 1839 Orimattilan seurakunta A.F. Granstedt suunnitteli puisen, päätytornillisen ristikirkon.
Asikkalan kirkko 1880 Asikkalan seurakunta Georg Wilenius suunnitteli uusgoottisen tornillisen pitkäkirkon.
Askaisten kirkko 1600-luku Maskun seurakunta Askaisten kirkko edustaa uusklassista tyyliä.
Askolan kirkko 1798–1799 Askolan seurakunta Puinen ristikirkko, joka oli aluksi ilman tornia. Mats Åkergrenin toinen toteuttama kirkko.
Auran kirkko 1804 Auran seurakunta Puinen ristikirkko.
Aurejärven kirkko 1923 Ylöjärven seurakunta Suunnitellut Oiva Kallio

B[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Björköbyn kirkko 1859 Mustasaaren seurakunta
Bromarvin kirkko 1980–1981 Bromarvs församling, Raasepori Bromarvin edellinen kirkko tuhoutui tulipalossa ja vain kellotapuli jäi jäljelle. Uuden kirkon on suunnitellut Carl-Johan Slott.
Brändön kirkko 1748–1849 Ahvenanmaan pohjoinen saaristoseurakunta Puinen tornillinen pitkäkirkko. Siirrettiin nyk. paikalleen 1893.

D[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Degerbyn kirkko 1931–1932 Inkoon seurakunta Kuului toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle ja vihittiin uudelleen käyttöön 1956 kun Porkkalan alue liitettiin takaisin Suomeen.
Dragsfjärdin kirkko 1753–1755 Kemiönsaaren seurakunta

E[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Eckerön kirkko 1300-luvun loppu - 1400-luvun alku Eckerö församling, Ahvenanmaa Keskiaikainen harmaakivikirkko, Pyhälle Laurentiukselle pyhitetty kirkko.
Elimäen kirkko 1638 Elimäen seurakunta, Kouvola Vanhin käytössä oleva puinen ristikirkko Suomessa.
Enon kirkko 1816–1818 Enon seurakunta, Joensuu Seurakunnan neljäs, puinen ristikirkko.
Enonkosken kirkko 1886 Enonkosken seurakunta
Enontekiön kirkko 1951–1952 Enontekiön seurakunta Saltulakattoinen Veikko Larkasen suunnittelema rapattu pitkäkirkko.
Eräjärven kirkko 1821 Oriveden seurakunta Mats Åkergrenin seitsemäs ja viimeiseksi toteuttama kirkko
Espoon tuomiokirkko 1480-luku Esbo svenska församling ja Espoon tuomiokirkkoseurakunta Entinen nimi Espoon vanha kivikirkko.
Espoonlahden kirkko 1979–1980 Espoonlahden seurakunta, Espoo
Euran kirkko 1898 Euran seurakunta Kivestä ja tiilestä rakennettu Josef Stenbäckin suunnittelema 800 hengen pitkäkirkko.
Eurajoen kirkko 1803 Eurajoen seurakunta
Evijärven kirkko 1758 Evijärven seurakunta Jälkiklassismia edustava ristikirkko, keskellä torni.

F[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Fagervikin kirkko 1736–1737 Inkoon seurakunta Yksi neljästä Suomen yksityisomistuksessa olevasta kirkosta.
Finlaysonin kirkko 1878–1879 Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat Kaupunginarkkitehti F. L. Caloniuksen suunnittelema rakennus muistuttaa tyyliltään englantilaista kongregationaalikirkkoa.
Finströmin kirkko 1400-luku Finström-Geta församling, Ahvenanmaa Kirkon ensimmäiset osat valmistuivat jo 1200-luvulla.
Forssan kirkko 1915–1918 Forssan seurakunta Josef Stenbäckin suunnittelema tiilinen kirkko.
Föglön kirkko 1320-luku Ahvenanmaan eteläinen saaristoseurakunta Länsitornillinen ristinmuotoinen harmaakivikirkko.

G[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Getan kirkko 1400-luvun puoliväli Finström-Geta församling, Ahvenanmaa Keskiaikainen harmaakivikirkko on pyhitetty Pyhälle Yrjänälle.

H[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H–Has[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Haapajärven kirkko 1802 Haapajärven seurakunta Puinen ristikirkko.
Haapajärven kirkko (Kirkkonummi) 1823 Kirkkonummen seurakunnat Puinen ristikirkko. Tämän kirkon edeltäjä valmistui 1749 läheisen järven rantaan.
Haapamäen kirkko 1953 Keuruun seurakunta
Haapasaaren kirkko 1858 Kotkan seurakunta
Haapaveden kirkko 1984 Haapaveden seurakunta Monitoimikirkko, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen & Raunio. Edellinen kirkko, Simon Silvénin suunnittelema, 1784 valmistunut kirkko tuhoutui tulipalossa 1981.
Haappusten kirkko 1962 Rauman seurakunta
Hailuodon kirkko 1972 Hailuodon seurakunta Irma ja Matti Aaltonen suunnittelivat teräsbetonista tornittoman pitkäkirkon, jolla ei ole lainkaan sivuseiniä, vaan jyrkkä katto.
Hakavuoren kirkko 1963 Haagan seurakunta, Helsinki Arkkitehti Eevi Aho
Halikon kirkko 1400-luvun puoliväli Salon seurakunta Puukirkko rakennettiin 1300-luvulla ja se korvattiin tällä kivikirkolla 1400-luvun puolivälissä
Halkivahan kirkko 1908 Urjalan seurakunta (aiemmin Vesilahti) Kirkon suunnitellut Heikki Tiitola. Rakennettiin rukoushuoneeksi, kirkoksi tuli 1923–1926.
Halssilan kirkko 1969 Jyväskylän seurakunta
Halsuan kirkko 1825–1826 Halsuan seurakunta Puinen ristikirkko.
Hammarlandin kirkko 1250- ja 1260-luvuilla Hammarlands församling, Ahvenanmaa Luonnonkivinen Pyhälle Katariinalle pyhitetty vanha kirkko.
Hangon kirkko 1890–1892 Hangon seurakunnat
Hankasalmen kirkko 1892 Hankasalmen seurakunta Suunnittelija Josef Stenbäck.
Harjavallan kirkko 1984 Harjavallan seurakunta Kaikkien autuuksien kirkko.
Harjavallan vanha kirkko 1870 Harjavallan seurakunta Tornillinen, satulakattoinen pitkäkirkko.
Hartolan kirkko 1913 Hartolan seurakunta Josef Stenbäckin suunnittelema kivikirkko

Hat–Him[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Hattulan Pyhän Ristin kirkko 13701420 Hattula
Hattulan uusi kirkko 1852–1857 Hattulan seurakunta
Hauhon kirkko 1400-luvulta Hauhon seurakunta, Hämeenlinna
Haukiputaan kirkko 1762 Haukiputaan seurakunta Suunnittelija Matti Honka.
Haukivuoren kirkko 1951 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta Suunnittelija Veikko Larkas
Hausjärven kirkko 1787-1789 Hausjärven seurakunta Suunnittelija Martti Tolpo. Puukirkko, joka on tyypiltään länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkko oli remontissa elokuusta 2010 elokuuhun 2011.
Hautajärven kirkko 1963 Sallan seurakunta Suunnittelija Ilkka Martas
Heinolan kirkko 1811 Heinolan seurakunta Mats Åkergrenin kuudes toteuttama kirkko. Erillinen C. L. Engelin suunnittelema kellotapuli on vuodelta 1842.
Heinolan pitäjänkirkko 1755 Heinolan seurakunta Kirkossa on tehty muutostöitä vuonna 1933. Erillisen kellotapulin on suunnitellut C. L. Engel ja se valmistui vuonna 1834.
Heinäveden kirkko 1890–1891 Heinäveden seurakunta Josef Stenbäckin suunnittelema vuonna 189091 rakennettu uusgoottilainen puukirkko on hyvin suuri.
Helsingin tuomiokirkko 1830–1852 Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Suunnittelija Carl Ludvig Engel. Entisiä nimiä Nikolainkirkko ja Suurkirkko.
Henrikin kirkko 1979–1980 Turun Henrikinseurakunta Nimetty Suomen ensimmäisen piispan, Henrikin, mukaan.
Herttoniemen kirkko 1958 Herttoniemen seurakunta, Helsinki Arkkitehti Osmo Lappo
Hervannan kirkko 1979 Hervannan seurakunta, Tampere Punatiilisen kirkon ovat suunnitelleet Reima ja Raili Pietilä
Hietaman kirkko 1997 Äänekosken seurakunta, Äänekoski Suunnittelija Timo Suomalainen
Hietaniemen kappeli 1933 Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat
Hietaniemen vanha kappeli 1873 Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat
Hiittisten kirkko 1685 Kemiönsaaren seurakunta Puinen tasavartinen ristikirkko, keskellä torni, Josef Svensson suunnitteli kirkon.
Himangan kirkko 1794 Himangan seurakunta, Kalajoki Suunnitellut Jacob Rijf.

Hin–Hö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Hinnerjoen kirkko 1755 Euran seurakunta Tornillinen erivartinen puinen ristikirkko
Hirvensalon kirkko 1962 Turun Martinseurakunta Suunnitellut Pekka Pitkänen
Hollolan kirkko 1495–1510 Hollolan seurakunta
Honkilahden kirkko 1759 Euran seurakunta Torniton puinen ristikirkko.
Huhtamon kirkko 1928 Huittisten seurakunta
Huhtasuon kirkko 1986 Jyväskylän seurakunta Tämän punatiilisen kirkon on suunnitellut Jari Kuorelahti.
Huittisten kirkko 1300–1500 Huittisten seurakunta Myös nimellä Pyhän Katariinan kirkko
Humppilan kirkko 1922 Humppilan seurakunta Josef Stenbäckin suunnittelema
Huopalahden kirkko 1908 Haagan seurakunta, Helsinki
Hyrynsalmen kirkko 1786 Hyrynsalmen seurakunta suunnittelija Jacob Rijf[1]
Hyvinkään kirkko 1961 Hyvinkään seurakunta Hyvinkään uutena kirkkona tunnettu kirkko muistuttaa muodoltaan pyramidia.
Hyvinkään vanha kirkko 1896 Hyvinkään seurakunta
Hyvän Paimenen kirkko 1950 Pakilan seurakunta, Helsinki
Hämeenkosken vanha kirkko 1510–1560 Hollolan seurakunta
Hämeenkosken kirkko 1867–1870 Hollolan seurakunta
Hämeenkyrön kirkko 1782 Hämeenkyrön seurakunta
Hämeenlinnan kirkko 1795–1798 Hämeenlinnan seurakunta Alun perin suunniteltu muistuttamaan roomalaista Pantheonin temppeliä
Härmälän kirkko seurakuntatalo 1949, kirkkosali 1972 Härmälän seurakunta, Tampere Suunnittelijat Elma ja Erik Lindroos

I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Iin kirkko 1949–1950 Iin seurakunta Vanha, vuonna 1865 rakennettu kirkko paloi vuonna 1942. Vuonna 1949 rakennettiin uusi kirkko joka muistuttaa palanutta vanhaa kirkkoa.
Iitin kirkko 1693 Iitin seurakunta
Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkko 1779 Iisalmen seurakunta Iisalmen vanhempi kirkko
Iisalmen Pyhän Ristin kirkko 1932 Iisalmen seurakunta Iisalmen uudempi kirkko. Arkkitehti Eino Pitkänen
Ikaalisten kirkko 1801 Ikaalisten seurakunta
Ilmajoen kirkko 1764–1766 Ilmajoen seurakunta Ristikirkko, jossa alttari sijaitsee lähes keskellä kirkon ristien kulmauksessa. Rakentaja Matti Honka.
Ilomantsin kirkko 1796 Ilomantsin seurakunta Kirkko on värikäs kuvakirkko.
Imatran Kolmen Ristin kirkko 1957 Imatran seurakunta Kirkossa ei ole alttaritaulua, vaan sen tilalla on kolme ristiä.
Imatrankosken kirkko 1954 Imatran seurakunta
Iniön kirkko 1797–1800 Länsi-Turunmaan seurakunnat, Parainen
Inkeroisten kirkko 1909–1910 Anjalankosken seurakunta, Kouvola Suunnittelija Birger Federley
Inkoon kirkko 1200–1300-luku Inkoon seurakunta
Irjanteen kirkko 1731 Eurajoen seurakunta
Isojoen kirkko 1829 Isojoen seurakunta
Isonkyrön kirkko 1877 Isokyrön seurakunta
Isonkyrön vanha kirkko 1500-luku Isokyrön seurakunta
Ivalon kirkko 1966 Inarin seurakunta

J[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Jaalan kirkko 1877–1878 Kuusankosken seurakunta, Kouvola Suunnitellut August Boman
Jakomäen kirkko 1975 Malmin seurakunta, Helsinki
Janakkalan kirkko 1520 Janakkalan seurakunta, Hämeenlinna
Jepuan kirkko 1861 Jepuan seurakunta, Uusikaarlepyy
Joensuun kirkko 1903 Joensuun seurakunta Josef Stenbäckin suunnittelema punatiilistä rakennettu jugendvaikutteista uusgotiikkaa edustava kirkko.
Johanneksen kirkko 1841–1843 Haminan seurakunta Suunnittelija Carl Ludvig Engel. Uusklassinen kellotorniton rapattu tiilikirkko muistuttaa temppeliä. Aikaisempi nimi Haminan kirkko.
Johanneksenkirkko 1888–1891 Johannes församling ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Suomen suurin kivikirkko, jonka suunnitteli Adolf Emil Melander.
Joroisten kirkko 1795 Joroisten seurakunta Juhana Karppisen suunnittelema puukirkko, Pekka Halosen maalaama alttaritaulu Jeesus herättää opetuslapsia
Joutsan kirkko 1813 Joutsan seurakunta Ralentaja Heikki Juhonpoika Salo, kellotapuli Eerik Jaakonpoika Leppänen. Peruskorjakset Ilmari Launis 1938 ja 1998 korjaus Jaakko Merenmies.
Joutsenon kirkko 1921 Joutsenon seurakunta Josef Stenbäckin suunnittelema, betonista rakennettu, tyyliltään kansallisromanttinen kirkko.
Juankosken kirkko 1990 Juankosken seurakunta Ylösnousemuksen kirkko, Suunnittelija Erkki Karvala
Juankosken tehtaankirkko 1863 Järvi-Kuopion seurakunta Juantehtaan rakennuttama yhdistetty kirkko ja koulu, suunnittelija Henrik Heselius
Jurvan kirkko 1802 Kurikan seurakunta
Juvan kirkko 1856–1863 Juvan seurakunta Riitojen vuoksi Suomen senaatti joutui valitsemaan kirkon rakennuspaikan
Jyväskylän kaupungin kirkko 1880 Jyväskylän seurakunta Suunnittelija Ludvig Isak Lindqvist.
Jämijärven kirkko 1860 Jämijärven seurakunta Suunnittelija G. Chiewitz.
Jämsänkosken kirkko 1935 Jämsän seurakunta
Jämsän kirkko 1929 Jämsän seurakunta
Jäppilän kirkko 1872 Pieksämäen seurakunta
Järvenpään kirkko 1968 Järvenpään seurakunta Suunnittelija arkkitehti Erkki Elomaa. Teräsbetonirunkoinen kuutionmuotoinen kirkkorakennus sijaitsee aivan vanhan kirkon vieressä.
Järvenpään vanha kirkko 1940 Järvenpään seurakunta Suunnittelija arkkitehti Yrjö A. Vaskinen. Tiilirunkoinen rakennus valmistui alun perin seurakuntataloksi ja rakennettiin paljolti lahjoituksien avulla. Järvenpään srk perustettiin 1952.

K[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K–Kan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Kaarinan kirkko 1980 Kaarinan seurakunta Rakennettiin seurakuntakeskukseksi, kirkoksi 1991 seurakuntajaon seurauksena.
Kaivokselan kirkko 1969 Vantaankosken seurakunta, Vantaa Kirkko oli tehty vaaleasta hiekkatiilestä ja betonista. Sisätilat tuhoutuivat pahoin palossa 15. lokakuuta 2006. Nykyisin lähin kirkko Kaivokselasta on Myyrmäen kirkko.
Kajaanin kirkko 1896 Kajaanin seurakunta Jac. Ahrenberg
Kakskerran kirkko 1765–1769 Turun Martinseurakunta Suunnitellut Christian Schröder
Kalajoen kirkko 1876–1879 Kalajoen seurakunta
Kalannin kirkko 1300-luku Uudenkaupungin seurakunta
Kalevan kirkko 1964–1966 Kalevan seurakunta, Tampere Suunnittelijat Raili ja Reima Pietilä. Muistuttaa vanhaa kristillistä symbolia, kalaa.
Kalkkisten kirkko 1910 Asikkalan seurakunta Päätytornillinen pitkäkirkko. Rakennettiin rukoushuoneeksi, kirkoksi 1961.
Kallaveden kirkko 1983 Kallaveden seurakunta, Kuopio
Kallion kirkko 1908–1912 Kallion seurakunta, Helsinki Suunnittelija Lars Sonck
Kalvolan kirkko 1919–1920 Kalvolan seurakunta, Hämeenlinna
Kangasalan kirkko 1760-luvulla Kangasalan seurakunta Harmaakivikirkko.
Kangasniemen kirkko 1815 Kangasniemen seurakunta Iso puinen kaksoisristikirkko.
Kankaanpään kirkko 1834–1839 Kankaanpään seurakunta C. L. Engelin suunnittelema empire-tyylinen kirkko.
Kannelmäen kirkko 1967–1968 Kannelmäen seurakunta, Helsinki Kirkko muistuttaa kotaa.
Kannonkosken kirkko 1938 Saarijärven seurakunta Merkittävä funktionalistinen kirkkorakennus.
Kanta-Loimaan kirkko 1830-luvulla Loimaan seurakunta Kirkon suunnittelijoiksi mainitaan Carlo Bassi ja Carl Ludvig Engel. Alttaritaulun on maalannut R.W. Ekman. Kirkko paloi vuonna 1888, jonka jälkeen se uudistettiin J. Stenbäckin piirustusten mukaan.

Kao–Kem[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Valmistunut Sijainti Kommentteja
Karinaisten kirkko 1835 Karinainen, Pöytyä
Karjaan kirkko 1400-luku Karjaa
Karjalohjan kivikirkko 1860 Karjalohjan seurakunta Paloi salamaniskusta 1970. Korjattiin vuosina 1990–2004.
Karjalohjan kirkko 1977 Karjalohjan seurakunta
Karjasillan kirkko 1963 Karjasillan seurakunta Suunnitellut Kalevi Lankinen
Karkun kirkko 1913 Sastamalan seurakunta Harmaakivikirkko
Karstulan kirkko 1853 Karstulan seurakunta
Karunan kirkko 1908–1910 Sauvo-Karunan seurakunta Josef Stenbäck on suunnitellut tämän kansallisromanttisen pitkäkirkon.
Karunan vanha kirkko 1685–1686 Meilahden seurakunta, Helsinki Alun perin Karunassa sijainnut kirkko siirrettiin Seurasaareen 1912 Karunan uuden kirkon valmistumisen jälkeen.
Karungin kirkko Tornion seurakunta
Karvian kirkko 1789–1798 Karvian seurakunta Jalasjärveläisen Salomon Kölström-Köykän rakennuttama puukirkko. Tapuli valmistui vuonna 1806. Sisämaalaukset vuodelta 1843 ovat Carl Gabriel Diederichsin tekemiä. Tapulin edessä on perinteinen vaivaisukko.
Kastellin kirkko 1962 Karjasillan seurakunta, Oulu Suunnitellut Veijo Kerola
Kauhavan kirkko 1923–1925 Kauhavan seurakunta Kuuluisan kirkkoarkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen punatiilestä ja harmaasta graniitista tehty pitkäkirkko. Rakennettiin, kun vanha puinen kirkko paloi.
Kauvatsan kirkko 1879 Kokemäen seurakunta Kauvatsan seurakunta vuoteen 2007 saakka
Keikyän kirkko 1912 Sastamalan seurakunta Josef Stenbäckin suunnittelema jugend-tyylinen tornillinen ristikirkko.
Keljon kirkko 1979 Jyväskylän seurakunta
Kellokosken kirkko 1800 Tuusulan seurakunta Ruukinpatruuna Nystenin rakennuttama, suorakaiteen muotoinen, mansardikattoinen puurakennus.
Keltinmäen kirkko 1992 Jyväskylän seurakunta Suunnittelija Olavi Norkkonen
Kemin kirkko 1902 Kemin seurakunta Tiilirakenteinen pitkäkirkko, suunnittelija Josef Stenbäck.
Keminmaan vanha kirkko 1519–1521 Keminmaan seurakunta Pohjoisin keskiaikaistyylinen harmaakivikirkko Suomessa
Keminmaan uusi kirkko 1827 Keminmaan seurakunta Suunnittelija Carl Ludvig Engel
Kemiön kirkko 1300-1400-luku Kemiönsaaren seurakunta
Kempeleen vanha kirkko 1688–1691 Kempeleen seurakunta Puukirkko, rakennusmestarina Matti Härmä

Ken–Kit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Keravan kirkko 1963 Keravan seurakunta
Kerimäen kirkko 1847 Kerimäen seurakunta Maailman suurin puukirkko.
Keski-Porin kirkko 1863 Keski-Porin kirkko Harvinainen, valuraudasta valmistettu 72 metriä korkea kirkontorni.
Kestilän kirkko 1855 Siikalatvan seurakunta Suunnittelija Ernst Lohrmann
Kesälahden kirkko 1950 Kesälahden seurakunta
Keuruun kirkko 1892 Keuruun seurakunta Suunnittelija Theodor Granstedt
Keuruun vanha kirkko 1759 Keuruun seurakunta
Kihniön kirkko 1915–1916 Kihniön seurakunta Suunnittelija Ilmari Launis
Kiikalan kirkko 1856–1859 Salon seurakunta
Kiikan kirkko 1807 Sastamalan seurakunta Mats Åkergrenin viides toteuttama kirkko
Kiikoisten kirkko 1851 Sastamalan seurakunta Suunnittelija arkkitehti Pehr Johan Gylich
Kiimingin kirkko 1760 Kiimingin seurakunta Matti Hongan rakentama puinen ristikirkko.
Killinkosken kirkko 1928 Virtain seurakunta Josef Stenbäckin suunnittelema puukirkko.
Kinnulan kirkko 1867 Kinnulan seurakunta
Kirkkonummen kirkko 1400-1490 Kirkkonummen suomalainen seurakunta ja Kyrkslätts svenska församling
Kiskon kirkko ~1810 Salon seurakunta
Kiteen kirkko 1890 Kiteen seurakunta Suunnitellut Frans Sjöström
Kittilän kirkko 1831 Kittilän seurakunta Suunnitellut C. L. Engel

Kiu–Kor[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Kiukaisten kirkko 1761 Euran seurakunta Kiukaisten seurakunta vuoteen 2009 saakka
Kiuruveden kirkko 1940 Kiuruveden seurakunta
Kivijärven kirkko 1874 Saarijärven seurakunta
Klamilan kirkko 1955 Haminan seurakunta Suunnittelija Veli A. Klami
Klaukkalan kirkko 2004 Nurmijärven seurakunta
Kodisjoen kirkko 1906 Rauman seurakunta Kirkon omistaa Kodisjoen kylän osakaskunta
Koijärven kirkko 1922 Forssan seurakunta Alun perin Kojon manttaalikunnan talo, muutettiin kirkoksi joulukuussa 1923.
Kokemäen kirkko 1786 Kokemäen seurakunta Kustaa III:n kirkko
Kokkolan kirkko 1960 Kokkolan seurakunta Kirkon nimi on "De profundis" – "Syvyydestä"
Kolarin kirkko 1965 Kolarin seurakunta Suunnitellut Veikko Larkas
Kolarinsaaren kirkko 1818–1819 Kolarin seurakunta Suunnittelut A.W. Arppe
Konginkankaan kirkko 1866 Äänekosken seurakunta
Konneveden kirkko 1923 Konneveden seurakunta Tämän harmaasta graniitista rakennetun pitkäkirkon on suunnitellut Ilmari Launis.
Korian kirkko 1951 Elimäen seurakunta, Kouvola Suunnitellut Y. Vaskinen
Korpilahden kirkko 1826 Jyväskylän seurakunta Suunnittelija Charles Bassi
Korppoon kirkko 1200-1400 -luku Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta ja Väståbolands svenska församling
Korson kirkko 1962 korj.2001 Korson seurakunta, Vantaa Suunn. Olli Kuusi, korjaus: Frodelius, Keppo Ja Salmenperä
Kortepohjan kirkko 1974 Jyväskylän seurakunta
Kortesjärven kirkko 1792 Kauhavan seurakunta Suunnitellut Jacob Rijf.

Kos–Kur[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Kosken kirkko 1935 Kosken Tl seurakunta Suunnitellut Toivo Paatela
Kosken kirkko 1665 Salon seurakunta Siirretty Antskogista, eräs harvoista yksityisomistuksessa olevista kirkoista suomessa
Koskenpään kirkko 1902 Jämsän seurakunta Kellotapuli valmistui 1904.
Koskuen kirkko 1912 (1903–1906 ja 1908–1912) Jalasjärven seurakunta Jalasjärven seurakunta lunasti Koskuen rukoushuoneen kyläkirkokseen vasta 1934.
Kotkan kirkko 1897–1898 Kotkan seurakunta Uusgoottinen Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko.
Kouvolan keskuskirkko 1977 Kouvolan seurakunta
Kristuskyrkan 1928 Finlands svenska metodistkyrka Kuuluu Helsingin ruotsinkieliselle metodistiseurakunnalle.
Kruunupyyn kirkko 1799-1822 Kruunupyyn seurakunta
Kuhmalahden kirkko Kangasalan seurakunta
Kuhmon kirkko 1816 Kuhmon seurakunta uudistettu 1860 Johan Oldenburgin 1854 laatimien piirustusten mukaan
Kuhmoisten kirkko 1785 Kuhmoisten seurakunta
Kuivannon kirkko 1931 Orimattilan seurakunta suunnittelija Heikki Tiitola
Kulosaaren kirkko 1935 Herttoniemen seurakunta, Helsinki Suunnittelija Bertel Jung, kellotorni vuodelta 1935 Armas Lindgren
Kuokkalan kirkko 2008–2010 Jyväskylän seurakunta
Kuopion tuomiokirkko 1816 Kuopion tuomiokirkkoseurakunta Kuopion viides kirkko
Kuoreveden kirkko 1779 Jämsän seurakunta
Kuortaneen kirkko 1777 Kuortaneen seurakunta Antti Hakola
Kurikan kirkko 1847 Kurikan seurakunta Suunnittelija Carl Ludvig Engel. Rakentaja Erik Kuorikoski.

Kus–Kö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Kustavin kirkko 1783 Kustavin seurakunta
Kuusamon Pyhän Ristin Kirkko 1952 Kuusamon seurakunta Suunnittelija Bertil Liljeqvist
Kuusankosken kirkko 1929 Kuusankosken seurakunta, Kouvola Suunnitellut Armas Lindgren
Kuusiston kirkko 1792 Kaarinan seurakunta
Kuusjoen kirkko 1822–1823 Kuusjoen seurakunta
Kymin kirkko 1848–1850 Kymin seurakunta, Kotka Myös Pyhän Johanneksen kirkko
Kypärämäen kirkko 1954 Jyväskylän seurakunta Suunnittelija Matti Hämäläinen
Kytäjän kirkko 1939 Hyvinkään seurakunta Suunnittelija Väinö Vähäkallio
Kyyjärven kirkko 1953 Kyyjärven seurakunta Suunniteltu Värtsilän kirkon piirustusten pohjalta.
Kälviän kirkko –1905 Kälviän seurakunta Puukirkko, suunnittelija Odert W. Renell. Tapuli vuodelta 1807 on Jacob Rijfin tunnetuimpia töitä.
Käpylän kirkko 1929–1930 Oulunkylän seurakunta, Helsinki
Käpylän kirkko 1952 Kouvolan seurakunta Suunnittelija Yrjö Vaskinen
Kärkölän kirkko 1887–1889 Kärkölän seurakunta
Kärsämäen kirkko 1842 Kärsämäen seurakunta Suunnittelija Carl Ludvig Engel
Kökarin kirkko 1784 Ahvenanmaan eteläinen saaristoseurakunta
Köyliön kirkko 1752 Köyliön seurakunta

L[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

L–Leo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Laajasalon kirkko 2003 Helsinki, Laajasalo Kirkko on rakennettu suurimmilta osin puusta.
Lahden Ristinkirkko 1978 Lahti Suunnittelija Alvar Aalto. Paikalta purettu puinen, 1890 valmistunut Keski-Lahden kirkko.
Laitilan kirkko 1468 Laitila
Lakeuden Risti 19571959 Seinäjoki Suunnittelija Alvar Aalto.
Lammin kirkko 14901510 Lammi Puusisusteinen kirkko ja kellotapuli paloivat 1918, jolloin tuhoutui mm. osa arkistoa, saarnatuoli 1690-luvulta ja tapulin keskiaikainen kello.
Langinkosken kirkko 1953 Kotka, Metsola
Lapin kirkko 1760 Lapin kappeliseurakunta, Rauma Empiretyylinen puukirkko. Erillinen kellotapuli on vuodelta 1806.
Lapinjärven kirkko 17431744 Lapinjärvi
Lapinlahden kirkko 18771880 Lapinlahti
Lappajärven kirkko 1765 Lappajärvi
Lappeen Marian kirkko 17921794 Lappeenranta Juhana Salosen suunnittelema kaksoisristikirkko. Alttaritaulun on maalannut Aleksandra Frosterus-Såltin 1887.
Lappeenrannan kirkko 1924 Lappeenranta Alun perin ortodoksiseksi sotilaskirkoksi tarkoitetun kirkon rakennustyöt aloitettiin 1912. Keskeneräinen rakennus muutettiin luterilaiseksi seurakuntakirkoksi arkkitehti Ilmari Launiksen piirustusten mukaan 1924.
Lappohjan kirkko 1913 Hanko, Lappohja
Lapuan tuomiokirkko 1827 Lapua Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Kirkossa on Suomen suurimmat urut.
Lapväärtin kirkko 1851 Kristiinankaupunki, Lapväärtti Punatiilinen ristikirkko, Suomen suurimpia maaseutukirkkoja.
Lattomeren kirkko 1900 Länsi-Porin seurakunta Rukoushuone, joka vihittiin kirkoksi 1955
Laukaan kirkko 1835 Laukaa Suunnittelijat Carl Ludvig Engel ja Anton Wilhelm Arppe
Lauritsalan kirkko 1969 Lappeenranta "Taivaan valo". Suunnittelijat Toivo Korhonen ja Jaakko Laapotti.
Lauttasaaren kirkko 1958 Helsinki, Lauttasaari Suunnittelija Keijo Petäjä
Lavian kirkko 1823 Lavian seurakunta
Lehtikankaan kirkko 1972 Kajaani Kirkoksi 1997
Lehtimäen kirkko 1800 Lehtimäki Suunnitellut Jacob Rijf.
Leivonmäen kirkko 1960 Joutsa Erkko Virkkusen suunnittelema betonirakenteinen kirkko muistuttaa keskiaikaista kivikirkkoa.
Lemlandin kirkko 1200-1400-luku Lemland
Lempäälän kirkko (Pyhän Birgitan kirkko) 15021505 Lempäälä
Lemin kirkko 1786 Lemi
Lemun kirkko (Pyhän Olavin kirkko) 1400-luvun puoliväli Lemu
Lentiiran kirkko 1991 Kuhmo 'Kirveskansan kirkon' suunnittelija H. Pyykkönen

Lep–Lö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta/Sijainti Kommentteja
Leppävaaran kirkko 1979 Espoo, Leppävaara
Leppävirran kirkko 1846 Leppävirta C. L. Engelin suunnittelemaan kivikirkkoon mahtuu 2400 henkeä.
Liedon kirkko (Pyhän Pietarin kirkko) 1500–1530 Lieto
Lieksan kirkko 1982 Lieksa
Lielahden kirkko 1961 Tampere, Lielahti
Lievestuoreen kirkko 1983 Laukaa, Lievestuore
Liljendalin kirkko 1730-luku Liljendal
Limingan kirkko 1826 Liminka Suunnittelijat A. F. Granstedt ja A. W. Arppe
Linnantauksen kirkko 1997 Kajaani
Liperin kirkko 1854–1858 Liperi Kirkon on suunnitellut Georg Theodor von Chiewitz. Kirkkoon mahtuu 1 500 henkeä.
Lohikosken kirkko 1966 Jyväskylä Pohjakaavaltaan kolmiomaisen kirkon on suunnitellut Erkki Kantonen
Lohikosken kirkko 1934 Sulkava Päätytorninen tiilikirkko. Suunnitellut Ilmari Virkkala.
Lohjan kirkko (Pyhän Laurin kirkko) 1480-luku Lohja
Loimaan Kaupunginkirkko 1973 Loimaa Kirkon on suunnitellut arkkitehti Reino Lukander. Kirkkosaliin mahtuu n. 370 henkeä. Kirkossa on entisen Kurkijoen kirkon esineistöä.
Lokalahden kirkko 1763 Lokalahti, Uusikaupunki
Lopen kirkko 1885–1887 Lopen seurakunta
Lopen vanha kirkko 1660-luku Lopen seurakunta Kirkko on vanhimpia puukirkkoja Suomessa. Kutsutaan myös Santa Pirjon kirkoksi suojeluspyhimyksensä Pyhän Birgitan mukaan.
Loviisan luterilainen kirkko 1863–1865 Loviisa
Luhalahden kirkko 19xx Ikaalinen, Luhalahti
Luhangan kirkko 1893 Luhanka Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko on käytössä vain kesäisin.
Luhangan talvikirkko 1958 Luhanka Suunnittelija Einari Teräsvirta
Lumijoen kirkko 1890 Lumijoki Arkkitehti John Lybeckin suunnittelema
Luodon kirkko 1789 Luoto Suunnitellut Jacob Rijf.
Luopioisten kirkko Pälkäne, Luopioinen
Lutherin kirkko Helsinki [2]
Lutherin kirkko 1937 Lahti
Lutherin kirkko 1966 Turku Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (SLEY) Turun osaston kokoontumistila
Luumäen kirkko 1845 Luumäki C. L. Engelin suunnittelema
Luvian kirkko 1910 Luvia Josef Stenbäckin suunnittelema
Länsi-Porin kirkko 1960 Pori

M[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M–Mom[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta/Sijainti Kommentteja
Maaningan kirkko 1845 Maaninka Suunnittelija Carlo Bassi
Maarian kirkko 1300-luvulla Turku, Maaria Eräs maamme vanhimmista.
Malmin kirkko 1981 Helsinki, Malmi Suunnittelija Kristian Gullichsen
Marian kirkko 1300-luvulla Hamina Aikaisemmin Vehkalahden kirkko
Maskun kirkko 1400-luvun loppu Masku
Martinkirkko 1933 Turku
Masalan kirkko 2000 Kirkkonummi, Masala Suunnittelija Erkki Pitkäranta
Matteuksenkirkko 1983–1985 Helsinki, Itäkeskus Arkkitehdit Veli-Pekka Tuominen ja Stefan Ahlman
Maunulan kirkko 1980 Helsinki, Maunula Arkkitehtitoimisto Ahti Korhonen
Mellilän kirkko 1825 Loimaa, Mellilä
Merijärven kirkko 1781 Merijärvi Suunnitellut ja rakentanut Simon Silvén. Kirkossa oli tulipalo jouluna 1971.
Merikarvian kirkko 1899 Merikarvia Pohjoismaiden suurin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko; istumapaikkoja 2400.
Merimaskun kirkko 1726 Naantali, Merimasku, Merimaskun seurakunta
Messukylän kirkko 1879 Tampere, Messukylä Punatiilisen, goottilaisuutta edustavan kirkon torni sortui vajaat kymmenen vuotta kirkon valmistumisen jälkeen.
Messukylän vanha kirkko vuosien 15101530 välillä Tampere, Messukylä Tampereen vanhin rakennus.
Metsolan siunauskappeli 1956 Lohjan seurakunta
Metsäkansan kirkko 1939 Valkeakoski Emil Aaltosen rakennuttama
Metsämaan kirkko 1777 Loimaa, Metsämaa Kirkon kuoriosa on lisätty 1860-luvulla. Kirkko kuvastaa yleisesti 1700-luvun puukirkkoarkkitehtuuria. Kirkkoon mahtuu istumaan 350 henkeä.
Miehikkälän kirkko 1879 Miehikkälä
Mietoisten kirkko 16411643 Mietoinen
Mikael Agricolan kirkko 19331935 Helsinki, Punavuori Arkkitehti Lars Sonck. Kirkossa vietetään joka sunnuntai tuomasmessua.
Mikaelinkirkko 18991905 Turku
Mikaelinkirkko, Helsinki 1988 Helsinki, Kontula Arkkitehdit Käpy Paavilainen ja Simo Paavilainen
Mikkelin maaseurakunnan kirkko 1817 Mikkeli, Kaukola
Mikkelin tuomiokirkko 18961897 Mikkeli, Ristimäki
Mommilan kirkko 1904 Hausjärven seurakunta Mommila-Hietosen kylä kuului vuoteen 2008 saakka Lammiin ja vuonna 2009 kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnaan. Alue liitettiin Hausjärveen vuonna 2010.

Mon–Mö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Mouhijärven kirkko 1858 Sastamalan seurakunta Suunnittelija Pehr Johan Gylich
Muhoksen puukirkko 1634 Muhos Vanhin yhä käytössä oleva ympärivuotiskäyttöinen puukirkko.
Multian kirkko 1796 Multia Kirkon ulkoasu muuttui merkittävästi vuoden 1900 korjaustöiden myötä. Mats Åkergrenin ensimmäinen toteuttama kirkko.
Munkkivuoren kirkko 1963 Helsinki, Munkkivuori
Munsalan kirkko 1792 Uusikaarlepyy Suomen vanhimmat kirkkourut
Muonion kirkko 1817 Muonio Kirkon suunnitellut Charles Bassi
Muroleen kirkko 1933 Ruovesi, Murole
Mustasaaren kirkko 1775 Vaasa Rakennus alun perin Vaasan hovioikeuden käytössä
Mustion kirkko 17511761 Karjaa, Mustio
Muuramen kirkko 1929 Muurame Suunnittelija Alvar Aalto
Muurasjärven kirkko 1963 Pihtipudas, Muurasjärvi Suunnittelija Esko Laitinen
Muurlan kirkko 1836 Muurla
Muuruveden kirkko 1894 Muuruvesi, Juankoski Josef Stenbäckin suunnittelema
Myllykosken kirkko 1936 Kouvola, Myllykoski
Myllypuron kirkko 1991 Helsinki, Myllypuro
Mynämäen kirkko (Pyhän Laurin kirkko) 1300-luvun loppu Mynämäki
Myrskylän kirkko 1803 Myrskylä, Kirkonkylä Myrskylän kolmas kirkko, mikä on rakennettu samalle mäelle toisen kanssa. Mats Åkergrenin kolmas toteuttama kirkko.
Myyrmäen kirkko 1984 Vantaa, Myyrmäki Suunnittelija arkkitehti Juha Leiviskä. 36-äänikertaiset barokkiurut.
Männistön kirkko (Pyhän Johanneksen kirkko) 1992 Männistö, Kuopio Suunnittelija Juha Leiviskä ja Pekka Kivisalo, alttaritaulu Markku Pääkkönen
Mäntsälän kirkko 1866 Mäntsälä Krimin sota viivästytti valmistumista. Mäntsälän kolmas kirkko.
Mäntyharjun kirkko 1822 Mäntyharju Suunnittelija Charles Bassi. Istumapaikkoja n. 2000.
Mäntysaaren kappeli kellotapuli 1910, varsinainen kappeli 1940 Valkeala Nykyäänkin käytössä oleva hautausmaa perustettu 1834. Saarella on myös rautakautinen kalmisto ja muita arkeologisia löydöksiä.

N[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Naantalin kirkko 1462 Naantali, Naantalin seurakunta Alun perin birgittalaisluostarin kirkko.
Naarvan rajaseutukirkko 1958 Naarva, Ilomantsi Ilomantsilaiset kirvesmiehet tehneet hirrestä Toivo Pellin piirustusten mukaan.
Nakkilan kirkko 1937 Nakkila Suomen ensimmäinen funkkis-tyylinen kirkko. Arkkitehti Erkki Huttunen.
Nastolan kirkko 18021804 Nastola Mats Åkergrenin neljäs toteuttama kirkko.
Nauvon kirkko 1400-luku Nauvo
Nauvon Nötön kirkko 1757 Nauvo, Parainen
Nilsiän kirkko 1905 Nilsiä Josef Stenbäckin suunnittelema kvartsiittikivestä rakennettu goottilainen suuri kivikirkko.
Nivalan kirkko 1800-luku Nivala 600-paikkainen kirkko on puurakenteinen ristikirkko
Nokian pääkirkko 1837 Nokia C. L. Engelin suunnittelema, uusklassinen tiilikirkko.
Noormarkun kirkko 19311933 Noormarkku Lennart Segerstrålen maalaama alttaritaulu
Nousiaisten kirkko 1200-luku Nousiainen Suurin piirtein samanikäinen kuin Turun tuomiokirkko. Suomen ensimmäinen piispanistuin oli Nousiaisissa, josta se siirtyi Turkuun.
Nuijamaan kirkko 1948 Lappeenranta, Nuijamaa Suunnittelijoina E. ja T. Toiviainen
Nummen kirkko 1822 Nummi-Pusula
Nurmeksen kirkko 1896 Nurmes Suomen 5. suurin kirkko. Kirkossa istumapaikkoja 2200
Nurmijärven kirkko 1793 Nurmijärvi
Nurmon kirkko 1779 Seinäjoki
Näljängän kirkko 1981 Suomussalmi suunnitellut Esko Laitinen
Näädänmaan kyläkirkko Näätänmaa, Leppävirta Entinen pappila, joka muutettiin vuoden 1975 päätöksellä kirkollisten tilaisuuksien pitopaikaksi. Vihitty käyttöön 1976.[3]

O[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Olarin kirkko 1981 Espoo, Olari Suunnittelijat Käpy ja Simo Paavilainen
Olarin vanha kirkko 1945 Espoo, Olari Puukappeli. Pitkäkirkko ja kellotorni.
Olaus Petrin kirkko 1932 Helsinki
Orimattilan kirkko 1866 Orimattila
Oriveden kirkko 1961 Orivesi Oriveden neljättä kirkkoa nimitetään "kaarien kirkoksi".
Oulujoen kirkko 1908 Oulu Tämän puujuugendtyylisen kirkon on suunnitellut Viktor J. Sucksdorff.
Oulun tuomiokirkko 1777 Oulu Kirkon kaikki puurakenteet tuhotuivat Oulun palossa keväällä 1882. Kirkko uusittiin C. L. Engelin piirustusten mukaan 1832.
Oulunkylän kirkko 1972 Helsinki, Oulunkylä Suunnittelija Heikki Castrén
Oulunkylän vanha kirkko 1905 Helsinki, Oulunkylä Rakennettu alun perin rukoushuoneeksi.
Oulunsalon kirkko 1891 Oulunsalo Suunnitellut arkkitehti Julius Basilier

P[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

P–Per[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Paaterin kirkko 1991 Lieksa, Vuonislahti
Paattisten kirkko 1909 Turku, Paattinen
Paavalinkirkko 19291930 Helsinki, Vallila
Paavolan kirkko 1766 Siikajoki, Paavola Ristinmuotoinen puukirkko. Suunnitellut Matti Honka.
Pallivahan kirkko 1968 Turku, Pallivaha
Paloheinän kirkko 1963 Helsinki, Paloheinä
Palokan kirkko 1978 Jyväskylä
Paltaniemen kuvakirkko (Paltamon vanha kirkko) 1726 Kajaani Paltamon seurakunnan omistama kirkko.
Paltamon kirkko 1946 Paltamo Kirkonkello on entinen Konevitsan luostarin kello
Panelian kirkko 1909 Eura, Panelia Kirkon omistaa rukoushuoneyhdistys, vihittiin kirkoksi 1950
Paraisten kirkko 1300-luku Parainen
Parikkalan kirkko 18131817 Parikkala
Parkanon kirkko 1800 Parkano
Pateniemen kirkko 1958 Oulu, Pateniemi
Pattijoen kirkko 1912 Raahe, Pattijoki Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko
Pedersören kirkko 15101520 Pietarsaari Kirkonrakentaja Jacob Rijfin suunnittelema.
Pelkosenniemen kirkko 1929 Pelkosenniemi Suunnittelija Yrjö Sadeniemi
Pellon kirkko 1953 Pello Pellon seurakunnan pääkirkko.
Perhon kirkko 1903 Perho Suunnittelija Valter Thomé
Pernajan kirkko 1390-luku Pernaja
Perniön kirkko 1480 Perniö
Perttelin kirkko 1440 Pertteli
Pertunmaan kirkko 19271928 Pertunmaa Kirkko on rakennettu Pulierin rukoushuoneen ja Hartolan vanhan kirkon osista

Pes–Poh[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommenttej
Petäjäveden uusi kirkko 1879 Petäjävesi Suunnittelija August Boman
Petäjäveden vanha kirkko 17631765 Petäjävesi UNESCOn Maailmanperintöluettelossa vuodesta 1994
Pieksämäen kirkko 1968 Pieksämäki Kirkkotilan lisäksi rakennuksessa on kerhotiloja ja urheilusali
Pieksämäen Vanha kirkko 1753 Pieksämäki
Pietarsaaren kirkko 1731 Pietarsaari
Pihlajamäen kirkko 1976 Helsinki, Pihlajamäki
Pihlajaveden kirkko 1871 Keuruu, Pihlajavesi
Pihlajaveden vanha kirkko 1781 Keuruu, Pihlajavesi Matti Åkerblomin suunnittelema hirsirunkoinen kirkko.
Pihlavan kirkko 1957 Pihlavan seurakunta, Pori Suunnitellut arkkitehti Olaf Küttner
Pihtiputaan kirkko 1783 Pihtipudas
Piikkiön kirkko 17521755 Piikkiö
Pinsiön kirkko 1950 Nokia, Pinsiö
Pirkkalan kirkko 1994 Pirkkala
Pirkkalan vanha kirkko 1921 Pirkkala
Pispalan kirkko 1971 Tampere, Pispala
Pitäjänmäen kirkko 19581959 Helsinki, Pitäjänmäki
Pohjan kirkko 1470 Pohja Pyhän Marian kirkko

Poi–Pyhäm[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Pomarkun kirkko 19141921 Pomarkku
Pomarkun vanha puukirkko 1802 Pomarkku Alttari rakennettu harvinaisesti kuorin pohjoispäätyyn.
Pornaisten kirkko 1924 Pornainen
Porvoon tuomiokirkko 1200-luvun loppu Porvoo Porvoon hiippakunnan myöhäisgoottilainen tuomiokirkko.
Puijon kirkko 1977 Kuopio Suunnittelija kuopiolainen Seppo Ruotsalainen
Puistolan kirkko 1960 Helsinki Arkkitehtitoimisto Eija ja Olli Saijonmaa
Pukkilan kirkko 1814 Pukkila
Punkaharjun kirkko 1923 Punkaharju
Punkalaitumen kirkko 1774 Punkalaidun Johan Björmanin suunnittelema kirkko
Puolangan kirkko 1954 Puolanka suunnittelija yliarkkitehti Olavi Sortta
Purmon kirkko 1772 Pedersören kunta
Pusulan kirkko 1838 Nummi-Pusula
Pyhtään kirkko 1460-luvulla Pyhtää
Pyhämaan uhrikirkko (vanha kirkko) 16421652 Pyhämaa
Pyhämaan uusi kirkko 18001804 Pyhämaa

Pyhän–Pö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Pyhän Andreaan kirkko (Oulu) 20032004 Oulu, Kaakkuri
Pyhän Jaakobin kirkko (Paimio) 1928 Paimio Suunnittelija Lars Sonck
Pyhän Katariinan kirkko (Turku) 1340- ja 1350-luvuilla Turku Aikaisemmin Kaarinan kirkko, sai nykyisen nimensä 1991 suoritetussa Kaarinan seurakunnan jaossa.
Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Kempele) 1993 Kempele
Pyhän Luukkaan kappeli (Oulu) 1988 Oulu, Linnanmaa Suunnittelijat Seppo Kähkönen ja Markku Kuhalampi.
Pyhän Mikaelin kirkko (Paimio) 16811689 Paimio
Pyhän Ristin kirkko (Rauma) 1400-luvulla Rauma Alun perin fransiskaaniluostarin kirkko.
Pyhän Sydämen kappeli 1906 Helsinki, Kallio Suunnittelija Vilho Penttilä
Pyhän Tuomaan kirkko 1975 Oulu, Puolivälinkangas Suunnittelija Juha Leiviskä
Pyhärannan kirkko 19071909 Pyhäranta Josef Stenbäckin suunnittelemaan massiiviseen kirkkoon mahtuu 700 henkeä.
Pylkönmäen kirkko 1860 Pylkönmäki
Pälkäneen kirkko 1839 Pälkäne
Pääskylahden kirkko 1957 Savonlinna
Pöytyän kirkko 1793 Pöytyä

R[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

R–Rir[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Raahen kirkko 1912 Raahe Kansallisromanttinen Josef Stenbäckin suunnittelema graniittilaatoista rakennettu suuri kirkko.
Raision kirkko 14801550 välillä Raisio
Rajamäen kirkko 1938 Nurmijärvi, Rajamäki Suunnittelija Erkki Huttunen, edustaa funktionalistista tyyliä
Rantasalmen kirkko 1989 Rantasalmi
Rantsilan kirkko 1785 Rantsila Suunnittelija Simon Silvén
Ranuan kirkko 1914 Ranua Pieni hirsikirkko.
Rautalammin kirkko 1844 Rautalampi Kirkkoa pidetään Carl Aleksander Engelin, C. L. Engelin pojan, piirtämänä. Hän ei ehtinyt nähdä kirkkoa valmiina, vaan kuoli 25-vuotiaana vuonna 1843.
Rautavaaran kirkko 1982 Rautavaara Edellinen, kaunis puukirkko tuhopoltettiin 1979.
Rautjärven kirkko 1881 Rautjärvi 1200 hengen puinen ristikirkko.
Reisjärven kirkko 1820 Reisjärvi Valoisa puukirkko.
Rengon kirkko 1400-luvun loppu Hämeenlinna, Renko 8-kulmainen keskiaikainen kivikirkko.
Reposaaren kirkko 1876 Pori, Reposaari Muodoltaan kuusikulmainen, kellotapuli kahdeksankulmainen.
Revonlahden kirkko 1775 Siikajoki, Revonlahti Puinen ristikirkko. Rakennustöitä johti Jaakko Suonperä.
Riihimäen keskuskirkko 1905 Riihimäki
Riihimäen varuskuntakirkko 1913 Riihimäki
Riistaveden kirkko 1934 Kuopio, Riistavesi Suunnittelija Eino Pitkänen

Ris–Rö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Ristiinan kirkko 1770-luku Ristiina
Ristijärven kirkko 1806 Ristijärvi Ristinmuotoinen puukirkko on Gustaf af Sillénin suunnittelema.
Ristikiven kirkko 1971 Partaharju, Pieksämäki Kirkossa ei ole kattoa. Kirkko saanut nimensä rakennuspaikalta löytyneestä kivestä, jossa oli ristikuvio.
Roihuvuoren kirkko 1970 Helsinki, Roihuvuori arkkitehti Lauri Silvennoisen suunnittelema
Rovaniemen kirkko 1950 Rovaniemi Lennart Segerstrålen maalaama alttaritaulu
Ruhtinansalmen kirkko 1968 Suomussalmi suunnitellut Esko Laitinen
Ruokolahden kirkko 1854 Ruokolahti Puinen ristikirkko, jossa on korkea torni.
Ruonalan kirkko 1963 Kotka, Ruonala Suunnittelija Lauri Heinänen
Ruosniemen kirkko 1967 Keski-Porin seurakunta
Ruotsinpyhtään kirkko 1743 Ruotsinpyhtää Kahdeksankulmainen puukirkko, Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu
Ruoveden kirkko 1778 Ruovesi
Ruskon kirkko 1300-luku Rusko
Rymättylän kirkko 1400, 1490-luku Naantali, Rymättylä, Rymättylän seurakunta
Ryttylän kirkko 1961 Hausjärvi, Ryttylä
Rääkkylän kirkko 1851 Rääkkylä Suomen toiseksi suurin puukirkko, suunnittelija E. Lohrman

S[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S–Se[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Saarijärven kirkko 1849 Saarijärvi
Saaren kirkko 1934 Saari, Parikkala Ilmari Launis suunnitellut
Saksalainen kirkko 1864 Helsinki
Sallan kirkko 1950 Salla
Sallan siunauskappeli Salla
Saloisten kirkko 1932 Saloinen Tiilinen kirkko rakennettu palaneen keskiaikaisen puukirkon paikalle
Salokunnan kirkko 1960 Sastamala, Kärppälä Arkkitehti Timo Penttilä. Tontin kirkolle lahjoitti Kaarlo Ryömä.
Salon kappelikirkko 1440 Salo Kivinen kappelikirkko, purettiin Uskelan kirkon rakennustarpeiksi 1832. Jäljellä tapulista tehty muistomerkki.
Salon kirkko 1894 Salo
Salokunnan kirkko 1960 Sastamalan seurakunta
Sammaljoen kirkko 1924 Sastamalan seurakunta Ilmari Launiksen suunnittelema kirkko
Sammatin kirkko 17541755 Sammatti
Sammonlahden kirkko 1992 Lappeenranta Kirkko on betonia, punatiiltä ja Ristijärven harmaata graniittia. Pyöreässä kirkkosalissa vihreän ja sinisen sävyjä ja keskellä alttari.
Sastamalan kirkko 1496 Sastamalan seurakunta Pyhän Marian kirkko
Sauvon kirkko 14601470-luvuilla Sauvo
Savitaipaleen kirkko 1924 Savitaipale Rapakivigraniitista rakennettu Josef Stenbäckin suunnittelema kansallisromanttinen kirkko.
Savonlinnan pikkukirkko 1846 Savonlinna Alun perin ortodoksinen kirkko. Luterilainen seurakunta osti kirkon 1938 ja käytti sitä pääkirkkonaan koko 1940-luvun.
Savonlinnan tuomiokirkko 18741878 Savonlinna Nimestään huolimatta ei ole enää tuomiokirkko, vaan oli vuosina 18961924. Piispanistuin siirtyi Viipuriin vuonna 1925.
Savonrannan kirkko 18621863 Savonranta Suunnittelija August Boman
Seilin kirkko 1733 Seili, Parainen Hospitaalisaaren museokirkko, rakennusmestari Kaarle Jaakonpoika
Seutulan kappeli 1925 Vantaa

Sf–St[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Siikaisten kirkko 1889 Siikaisten seurakunta
Siikajoen kirkko 1701 Siikajoki Nykyinen ulkoasu vuodelta 1852. Suunnittelija Oulun lääninarkkitehti Johan Oldenburg.
Siilinjärven kirkko 1923 Siilinjärvi
Simpeleen kirkko 1933 Simpele, Rautjärvi Arkkitehdit Elsa Arokallio ja Elsi Borg.
Sipoon kirkko 18831885 Sipoo
Sipoon vanha kirkko 14501454 Sipoo
Sippolan kirkko 18781879 Sippola
Siuntion kirkko 1460 Siuntio
Siuron kirkko 1938 Nokia, Siuro Suunnittelija rakennusmestari Heikki Tiitola. Rakennettu rukoushuoneeksi ja korjattu 1938 kirkoksi.
Snappertunan kirkko 1688 Tammisaari
Sodankylän kirkko 1859 Sodankylä
Sodankylän vanha kirkko 1689 Sodankylä Yksi Suomen vanhimmista ja parhaiten säilyneistä puukirkoista
Soinin kirkko 1793 Soini Kirkon edustalla on koko Suomen ainoa naispuolinen vaivaisakka
Somerniemen kirkko 1813 Somerniemi, Somero torniton puukirkko
Someron kirkko 1859 Somero Georg Theodor von Chiewitzin uusgoottilainen tiilikirkko
Sonkajärven kirkko 1910 Sonkajärvi Josef Stenbäckin suunnittelema
Sorsakosken kirkko 1961 Sorsakoski, Leppävirta Suunnittelija Veijo Martikainen
Sotkamon kirkko 1870 Sotkamo Suunnittelija Johan Oldenburg vuonna 1854, 1400 paikkaa
Sottungan kirkko 1720-luku Sottunga Pyhitetty Maria Magdalenalle
Strömforsin kirkko 17701771 Ruotsinpyhtää

Su–Sö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Sulkavan kirkko 1822 Sulkava Suunnittelija Charles Bassi
Sumiaisten kirkko 1889 Sumiainen Suunnittelija Theodor Granstedt
Sundin kirkko 12401280 Sund
Suodenniemen kirkko 1831 Sastamalan seurakunta Kirkon suunnitelleet Charles Bassi ja A.W Arppe, tornin C.L. Engel
Suolahden kirkko 1940 Suolahti
Suonenjoen kirkko 1865 Suonenjoki Suunnittelija lääninarkkitehti Ferdinand Öhman. 1823 rakennettu tapuli on paikkakunnan vanhin rakennus.
Suoniemen kirkko 1803 Nokia, Suoniemi Nokian vanhin kirkko, suunnittelija Kustaa Stenman. Erillinen kellotapuli on vuodelta 1820.
Suomenlinnan kirkko 18501854 Helsinki, Suomenlinna Alkujaan ortodoksinen venäläinen varuskuntakirkko
Suomenniemen kirkko 1866 Suomenniemi A.H. Dalströmin suunnittelema puinen ristikirkko
Suomusjärven kirkko 1850 Suomusjärvi
Suomussalmen kirkko 1950 Suomussalmi suunnitellut arkkitehti J.E. Ermala
Säkylän kirkko 1776 Säkylä
Sysmän kirkko 1398 Sysmä Kirkon muodonmuutoksen suorakaiteen muotoisesta kirkosta ristikirkoksi suunnitteli arkkitehti C.L. Engel vuonna 1833
Särkisalon kirkko 1760 Särkisalo Hirsinen pitkäkirkko
Säräisniemen kirkko 1781 Vaala
Säynätsalon kirkko 1927 Jyväskylä, Säynätsalo Kauppaneuvos Hanna Parviaisen Säynätsalon seurakunnalle lahjoittama.

T[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T–Tn[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Taalintehtaan kirkko 19211922 Kemiö, Taalintehdas Dragsfjärdin seurakunta osti kirkon 1974.
Tainionkosken kirkko 1932 Imatra
Taivalkosken kirkko 1933 Taivalkoski Ensimmäinen Anders Fredrik Granstedtin suunnittelema kirkko paloi 1925. nykyisen kirkon suunnittelija Kauno S. Kallio
Taipalsaaren kirkko 1851 Taipalsaari Puukirkko kupolilla, jossa on monisärmäisiä lyhtyjä.
Taivassalon kirkko 1300-luku Taivassalo
Tammijärven kirkko 1963 Luhanka, Tammijärvi Suunnittelija Matti Hämäläinen
Tammisaaren kirkko 1651, 18391842 Tammisaari
Tammisalon kirkko 1966 Helsinki, Tammisalo Suunnittelija Lauri Silvennoinen
Tampereen tuomiokirkko 19021907 Tampere Entinen nimi Johanneksen kirkko; Hugo Simbergin maalaamat freskot.
Tapiolan kirkko 1965 Espoo, Tapiola Aarno Ruusuvuoren suunnittelma kuutiomainen kirkko.
Tarvasjoen kirkko 1779 Tarvasjoen seurakunta Mikael Piimäsen rakentama päätytornillinen pitkäkirkko.
Taulumäen kirkko 1929 Jyväskylä, Taulumäki Jyväskylän maaseurakunnan pääkirkko.
Teerijärven kirkko 1775 Teerijärvi, Kruunupyy Matti Hongan rakentama kirkko.
Teijon kirkko 1829 Teijo Suomen pienin kivikirkko. Siirtyi lahjoituksena Salon seurakunnalle 3.11.2010 Teijon kirkkoyhdistys ry:ltä.[4]
Teiskon kirkko 1788 Tampere, Teisko Kirkonrakentaja Matti Åkerblomin tekemä.
Teljän kirkko 1975 Pori, Teljä
Temmeksen kirkko 1767 Temmes, Tyrnävä Rakentaja Antti Louet
Temppeliaukion kirkko 19681969 Helsinki, Töölö Rakennettu kallion sisään; Helsingin tunnetuimpia turistikohteita. Suunnittelijat: arkkitehtiveljekset Timo ja Tuomo Suomalainen
Tervon kirkko 1925 Tervo
Tervolan kirkko 1861-1864 Tervola
Tesoman kirkko 1970 Tampere, Tesoma
Teuvan kirkko 1953 Teuva Suunnittelija Elsi Borg
Tiistenjoen kirkko 1953 Lapua, Tiistenjoki Suunnittelija Eero Ojaniemi
Tikkakosken kirkko 1957 Jyväskylä (ent. Jyväskylän mlk), Tikkakoski Suunnittelija Olavi Kivimaa
Tirvan kirkko 19311932 Valkeala, Tirva

To–Tö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Toholammin kirkko 1861 Toholampi Suunnittelija Carl Axel Setterberg
Toivakan kirkko 1882 Toivakka Suunnittelija Ludvig Isak Lindqvist
Tornion kirkko 16841688 Tornio Rakentanut tyrnäväläinen Matti Härmä
Tottijärven kirkko 1842 Nokia, Tottijärvi
Tuiran kirkko rukoushuoneeksi 1916, kirkoksi 1967 Oulu, Tuira Rukoushuoneen suunnitellut Harald Andersin ja kirkoksi laajentamisen Mikko Huhtela.
Tuohikotin kirkko 1926 Valkeala, Tuohikotti Suunnittelija Antton Lehto
Turkansaaren kirkko 1694 Oulu, Turkansaari Autiokirkko Turkansaaren ulkomuseoalueella
Turtolan kirkko 1953 Pello, Turtola Rakennettu samalle paikalle, kuin Lapin sodassa tuhoutunut puinen ristikirkko. Vihitty käyttöön päivää myöhemmin kuin Pellon seurakunnan pääkirkko Pellossa.
Turun tuomiokirkko 1200-luvun loppu Turku Suomen luterilaisen kirkon pääkirkko ja maamme kansallispyhäkkö.
Tuuloksen kirkko n.1510-1540 Hämeenlinna, Tuulos
Tuusulan kirkko 17321734 Tuusula
Tyrnävän kirkko 1873 Tyrnävä Suunnittelija F. W. Lüchow
Tyrvännön kirkko 1800 Hattula, Tyrväntö
Tyrvään kirkko 1855 Sastamalan seurakunta
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1300-luvun lopulla Sastamalan seurakunta Nimenä myös Tyrvään vanha kirkko
Tyrvään siunauskappeli 1976 Sastamalan seurakunta
Täktomin kappeli 1920 Hanko
Törnävän kirkko 1864 Seinäjoki, Törnävä
Töysän kirkko 17981825 Töysä Kellotapuli valmistunut 1825.
Töölön kirkko 19291930 Helsinki, Töölö

U[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Ulrika Eleonoran kirkko 1700 Kristiinankaupunki puukirkko, tukipilarikirkko; kesäkäytössä, ei vakituinen seurakuntakirkko; tapuli rakennettiin kesällä 1703
Ulvilan kirkko 1300-1400-luvuilla Ulvilan seurakunta Pyhän Olavin kirkko
Ummeljoen kirkko 1903 Kouvola, Ummeljoki
Untamalan kirkko 1785 Laitila, Untamala
Uskelan Isokylän emäkirkko 1749 Salo Puinen ristikirkko, joka romahti maanvyörymän yhteydessä 24. joulukuuta 1825. Jäljellä tapuli ja osa kirkkotarhaa.
Uskelan kirkko 1832 Salo Salossa korkean mäen huipulla sijaitseva suuri, 1000 hengen empiretyyliä edustavan kivikirkon on suunnitellut C. L. Engel.
Utajärven kirkko 1762 Utajärvi Länsitornillinen tukipilarikirkko – rakentanut Heikki Väänänen
Utran kirkko 1895 Joensuu Yksi Suomen kolmesta pystyhirsikirkosta
Uudenkaupungin uusi kirkko 18581863 Uusikaupunki
Uudenkaupungin vanha kirkko 16231629 Uusikaupunki
Uuraisten kirkko 1904 Uurainen
Uukuniemen kirkko 1793 Uukuniemi

V[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

V–Ve[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Vaajakosken kirkko 1954 Jyväskylä Armas Lehtinen
Vaalan kirkko 1961 Vaala Dag Englundin suunnittelema
Vaalijalan kirkko 1958 Pieksämäki Aulis Blomstedt
Vaasan kirkko (Pyhän Kolminaisuuden kirkko) 1862 Vaasa C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan kirkko edustaa englantilaista gotiikkaa. Peruskorjattu vuonna 2000.
Valkealan kirkko 1926 Valkeala Armas Lindgren, Bertel Liljeqvist
Valtimon kirkko 1901 Valtimo A.E.Ollilainen[5]
Vampulan kirkko 1894 Huittinen
Vanajan kirkko 1400-luvun loppu Hämeenlinna
Vanha kirkko, Helsinki 18241826 Helsinki Suunnittelija Carl Ludvig Engel
Vanha kirkko, Tampere 1824 Tampere Uusklassisen ristikirkon on suunnitellut Carlo Bassi.
Vanha kirkko, Tervola 1687-1689 Tervola
Vantaan Pyhän Laurin kirkko 1480 Vantaa
Varissuon kirkko 1981 Turku, Varissuo
Varkauden pääkirkko 1939 Varkaus Suunnittelija Martti Paalanen. Suuri alttarifresko on Lennart Segerstrålen maalaama 19531954.
Vartiokylän kirkko 1958 Helsinki, Vartiokylä Arkkitehti Pekka Laurila
Vaskion kirkko 1908 Halikko, Vaskio Kirkoksi 1959.
Vehkajärven kirkko Kuhmalahti
Vehmaan kirkko 1300-luvun alku Vehmaa
Vehmersalmen kirkko 1920 Kuopio, Vehmersalmi Josef Stenbäckin suunnittelema tiilikirkko edustaa tyyliltään ns. jälkijugendia.
Veitsiluodon kirkko 1957 Kemi, Hepola Veikko Larkasin suunnittelemassa kirkossa on harvinainen Pietarin risti.
Velkuan kirkko 1793 Naantali, Velkua, Naantalin seurakunta Vuonna 1793 rakenennetty puinen pitkäkirkko Palvan saarella.
Vesilahden kirkko 1802 Vesilahti Vihtiläisen Martti Tolpon rakentama Åkerblomin ja Fredenheimin suunnitelmien pohjalta. Kirkon vieressä keskiaikainen kivisakasti.
Vetelin kirkko 1842 Veteli yksi Kaustislaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun muotovalioita

Vf–Vö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Sijainti Kommentteja
Viekijärven kirkko 1911 Vieki, Lieksa
Vihannin kirkko 1784 Vihanti
Vihdin kirkko 17701772 Vihti
Viikin kirkko 2005 Helsinki, Viikki Suunnittelija Samuli Miettinen
Viinijärven kirkko 1953 Liperi, Viinijärvi Kirkkoon mahtuu 300 henkeä.
Viinikan kirkko 19301932 Tampere Suunnitellut Yrjö Vaskinen.
Viitasaaren kirkko 1878 Viitasaari Suunnitellut Theodor Granstedt
Vimpelin kirkko 1807 Vimpeli Suomen ainoa pyöreä puukirkko. Suunnitellut Jacob Rijf.
Virolahden kirkko 17651768 Virolahti Rakennustöitä johti kirkonrakentaja Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen.
Virtasalmen kirkko 1978 Virtasalmi, Pieksämäki Alkuperäinen kirkko rakennettu 1876, mutta tuhoutui 1976 tulipalossa. Nykyinen kirkko rakennettu entisen paikalle 1978 O. Reiman johdolla.
Virttaan kirkko 1845 Alastaro, Virttaa Virttaan kyläkirkko on ristikirkko jossa on 200 istumapaikkaa. Suunnitellut rakennusmestari Carl Vettervik.
Voikkaan kirkko 1925 Kuusankoski, Voikkaa Volmari Forsberg, Veikko Larkas
Voikosken kirkko 1937 Valkeala, Voikoski
Vuohijärven kirkko 1965 Valkeala, Vuohijärvi Valkoisen tiilikirkon on suunnitellut Väinö Vuorinen. Kirkonkello on peräisin Säkkijärven kirkosta
Vuokatin kirkko 1985, kirkoksi1990 Sotkamo Suunnitellut Arkton-Suunnitteluryhmä Oy Oulusta
Vuokin kirkko 1954 Suomussalmi suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Lappi-Seppälä ja Martas Oy
Vuolijoen kirkko 1906 Kajaani Josef Stenbäckin suunnittelema
Vuosaaren kirkko 19791980 Helsinki, Vuosaari Arkkitehdit Pirkko Ilonen ja Arvi Ilonen
Vähänkyrön kirkko 1803 Vähäkyrö, Vaasa
Väinölän kirkko 1956 Teljän seurakunta, Pori
Västanfjärdin kirkko 19101912 Västanfjärd
Västanfjärdin vanha kirkko 17591760 Västanfjärd
Väärämäen kyläkirkko 1955 Kesälahti Aluksi tilapäinen parakkikirkko.

Y[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Ykspihlajan kirkko 1968 Kokkolan seurakunnat
Ylihärmän kirkko 1787 Kauhavan seurakunta, Ylihärmä
Ylikiimingin kirkko 17851786 Oulujoen seurakunta, Ylikiiminki Puisen, erivartisen, kellotornillisen ristikirkon on suunnitellut ja rakennuttanut rakennusmestari Jacob Rijf. Kirkon tornissa ylimpänä on tähti.
Yliskylän kirkko 17531756 Salon seurakunta, Perniö
Ylistaron kirkko 1847-1852 Ylistaron kappeliseurakunta, Seinäjoki Ylistaron kirkko on Suomen kolmanneksi suurin kirkko.
Ylitornion kirkko 1940 Ylitornion seurakunta, Ylitornio Kirkon on suunnitellut arkkitehti Gunnar Wahlroos.
Ylivieskan kirkko 1786 Ylivieskan seurakunta, Ylivieska
Yläneen kirkko 1782 Pöytyän seurakunta, Yläne, Pöytyä Yläneen Pyhän Olavin kirkko rakentaja Mikael Piimänen.
Ypäjän kirkko 19011902 Ypäjän seurakunta, Ypäjä

Ä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Ähtärin kirkko 1937 Ähtärin seurakunta Tornillinen pitkäkirkko.
Ähtävän kirkko 1770 Ähtävän seurakunta Suunnittelija ja rakentaja Matti Honka
Äänekosken kirkko 1973 Äänekosken seurakunta Suunnittelija Erkki Kantonen
Ämmänsaaren kirkko 1967 Suomussalmen seurakunta Suunnittelu Oy Niemelä

Ö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Seurakunta Kommentteja
Östersundomin kirkko 1754 Mikaelin seurakunta, Helsinki

Rauniokirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Valmistunut Sijainti Kommentteja
Pyhän Birgitan kirkon rauniot 1400-luvulla Vihti
Pyhän kolminaisuuden kirkon rauniot 1300-luvulla Rauma
Pyhän Marian kirkon rauniot 1300-luvulla Vaasa
Pälkäneen rauniokirkko 1400-luvun lopulla Pälkäne
Teuvan rauniokirkko 1860-luvun alku Teuva

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hyrynsalmen kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 6.11.2010.
  2. Wikman, Noora: Määritä nimeke! 17.6.2014. Kotimaa24. Viitattu 17.6.2014.
  3. Toimipaikat Leppävirran seurakunta. Viitattu 27.4.2014.
  4. Talkoilla pelastettu Teijon kirkko vaihtoi omistajaa yle.fi. Yleisradio Oy. Viitattu 19.3.2011.
  5. Rakennettu kulttuuriympäristö

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]