Tämä on lupaava artikkeli.

Suomen Baptistikirkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Baptistikirkko
Suuntautuminen Baptismi
Hallinto Presbyteerinen
Johtaja Kirkkokunnan johtaja Jari Portaankorva
Yhteistyötahoja Baptistien maailmanliitto
Suomen vapaakristillinen neuvosto
Toiminta-alue Suomi
Perustettu 1892, 1928[1]
Seurakuntia 14
Jäseniä 1442 (2013)
Kotisivu http://www.baptisti.fi/
Baptistikirkko Tampereella

Suomen Baptistikirkko (aik. Suomen Baptistiyhdyskunta) on rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta, joka toimii Suomen suomenkielisten baptistiseurakuntien kattojärjestönä. Ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin Suomeen vuonna 1856.

Suomen Baptistikirkolla on eniten seurakuntia Keski-Suomen maakunnassa. Suurimmat seurakunnat sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa. Kirkkokunnan jäsenmäärä oli 1 442 vuonna 2013.[2]

Baptismi on protestanttinen kristillinen kirkkokunta, jolla on kansainvälisesti yli 50 miljoonaa jäsentä. Baptistit eivät kasta lapsia, vaan seurakuntien jäseniksi kastetaan ja liitytään henkilökohtaisen päätöksen seurauksena. Kun mukaan lasketaan seurakuntien toiminnan piirissä olevat kastamattomat lapset ja nuoret nousee baptistien määrä maailmanlaajuisesti noin 100 miljoonaan.[3][4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin Föglöhön vuonna 1856. Sieltä liike levisi ruotsinkieliselle Pohjanmaan rannikolle. Ensimmäinen suomenkielinen seurakunta perustettiin 1870 Luvialle. Alkuvuodet liike joutui toimimaan rekisteröimättöminä seurakuntina kuten muutkin vähemmistökirkot. Baptistien oli pysyttävä luterilaisen kirkon jäseninä, sillä kirkosta eroaminen Suomessa ei ollut mahdollista.[1]

Suomen baptistit (suomenkieliset ja ruotsinkieliset) järjestäytyivät uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 1892. Baptistit ja metodistit olivat ensimmäiset ja ainoat tuolloisen eriuskolaislain mukaan järjestäytyneet uskonnolliset yhdyskunnat. Uskonnollisten vähemmistöjen joukossa edustivat baptistit radikaaleinta näkemystä suhteessa luterilaiseen kirkkoon ja yhteiskuntaan.[1]

Uskonnonvapauslain tultua voimaan 1923 joutuivat baptistit järjestäytymään uudelleen. Suomen Baptistiyhdyskunta rekisteröitiin uuden lain mukaiseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 1928.[1] Ruotsinkieliset baptistit rekisteröityivät omaksi organisaatiokseen Finlands svenska baptistsamfund vuonna 1980. Vuonna 2009 Suomen Baptistiyhdyskunta vaihtoi nimekseen nykyisen nimensä Suomen Baptistikirkko.[5]

Usko ja oppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baptistikirkko kuuluu niin sanottuihin vapaisiin suuntiin eli se on opillisesti lähellä helluntaikirkkoa ja vapaakirkkoa. Luterilaisuudesta baptismi eroaa näkyvimmin uskovien kasteen harjoittamisessa ja henkilökohtaisen uskonratkaisun korostamisessa. Baptistikirkossa korostetaan uskovan omaa vastuuta Raamatun tulkitsemisessa. Lisäksi seurakuntien itsenäisyyttä ja seurakuntademokratiaa pidetään tärkeinä. Tämän seurauksena kirkkokunta ei sido jäsenseurakuntiaan kovinkaan tiiviisti tiettyihin oppeihin, vaan esimerkiksi ehtoolliskäytännöt voivat vaihdella seurakunnittain. Baptistista perinnettä on välitetty oppikurin sijaan omalla teologisella koulutuksella.[6]

Usko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeesus Kristus ja hänen ihmisille hankkima syntien sovitus ristillä on uskon keskeinen kohde. Jumalan katsotaan kutsuvan ihmisiä pelastukseen Raamatun sanoman ja Pyhän Hengen kautta, joka vaikuttaa uskon syntymisen. Uskon katsotaan olevan Jumalan lahja, eikä kukaan voi pelastua omien tekojensa ansiosta, vaan ainoastaan uskon kautta.[7]

Kaste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baptistikirkossa lapsia ei kasteta, vaan heille voidaan pitää nimenantotilaisuus, jossa heidän puolestaan rukoillaan. Yhdyskunnan näkemyksen mukaan lapset kelpaavat Jumalalle sellaisenaan, ilman kastetta. He ovat kylläkin tietämättään ja tahtomattaan osallisia syntiinlankeemuksesta, mutta he ovat myös osallisia lunastuksesta ilman omia tai toisten tekoja. Yhdyskunta kastaa henkilökohtaisesti uskonsa tunnustavat upottamalla, ja kasteen yhteydessä heidät liitetään seurakunnan jäsenyyteen.[8]

Ehtoollinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehtoollinen, josta voidaan käyttää myös nimeä leivänmurto, on ateria, jota vietetään Jeesuksen kuoleman muistoksi. Se on seurakunnan ateria, joka muistuttaa Jeesuksen kuolemasta ja hänen tulevasta paluustaan sekä osallisuudesta hänen ristillä antamaansa uhriin ja ylösnousemukseen. Baptistien mukaan ehtoollisella ei ole syntejä anteeksiantavaa vaikutusta eikä ehtoollisaineiden katsota muuttuvan Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi, vaan kyse on muistoateriasta. Kuitenkin ateriaa nautittaessa koetaan yhteenkuuluvaisuutta Jeesuksen kanssa.[9]

Seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baptistikirkon mukaan seurakunta on uskoaan tunnustavien kristittyjen yhteisö, jotka on kastettu seurakunnan jäseniksi henkilökohtaisen uskontunnustuksen perusteella. Baptistikirkon mukaan seurakunta on näkyvä Kristuksen ruumis.[10]

Suhde valtioon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baptistikirkon käsityksen mukaan kristittyjen tehtävänä on elää Jeesuksen esikuvan mukaisesti. Esivaltaa tulee totella, ja se on Jumalan asettama, mutta esivallan määräysten ja Jumalan käskyjen asettuessa ristiriitaan on toteltava ennemmin Jumalaa. Baptistikirkon mukaan valtiolla ei ole oikeutta määritellä uskon sisältöä, vaan uskonnonvapaus kuuluu kaikille kristityille ja muille uskonnoille. Valtion tehtävä on maallinen ja seurakunnan hengellinen, ja tästä johtuen yhteiskunnalliset kannanotot ja osallistuminen yhteiskunnalliseen elämään ovat jokaisen kristityn yksityisasia.[11]

Hallinto ja yhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baptistikirkon ylin päättävä elin on yhdyskuntakokous, joka kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Jokaisella yhdyskuntaan kuuluvalla seurakunnalla on oikeus lähettää yhdyskuntakokoukseen yksi edustaja kutakin seurakunnan alkavaa kymmentä jäsentä kohden, suurimman sallitun yksittäisen seurakunnan edustajamäärän ollessa kaksitoista. Yhdyskunnalla on myös hallitus, joka muun muassa huolehtii yhdyskunnan seurakuntien keskinäisestä yhteydestä ja tarvittaessa selvittää niiden välisiä ristiriitoja, hyväksyy seurakunnat jäseniksi ja tarvittaessa myös voi erottaa seurakunnan yhdyskunnasta, hoitaa yhdyskunnan yhteistä omaisuutta ja tarvittaessa muodostaa yhdyskunnan kannan ja toimintatavat tarpeellisiksi katsomissaan uskonnon harjoittamiseen liittyvissä asioissa, ellei asiasta ole tehty päätöstä yhdyskuntakokouksessa.[12]

Suomen Baptistikirkko on mukana Suomen vapaakristillisessä neuvostossa (SVKN), Euroopan Baptistiliitossa (European Baptist Federation, EBF) ja Baptistien maailmanliitossa (Baptist World Alliance, BWA).[13]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkolla on 14 seurakuntaa ympäri Suomen. Eniten seurakuntia on Keski-Suomen maakunnassa. Seurakunnat ovat kooltaan melko pieniä. Suurimmat seurakunnat ovat Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa. Seurakunnista 11 on suomenkielisiä, minkä lisäksi kirkkoon kuuluvat englannin- ja venäjänkielisiä jumalanpalveluksia järjestävä Imatran baptistiseurakunta, venäjänkielinen Lappeenrannan baptistiseurakunta sekä ympäri Suomen toimiva Myanmarista (Burmasta) muuttaneista kareni-baptisteista koostuva seurakuntayhteisö. Seurakunnat toimivat seuraavilla paikkakunnilla:[14][15]

Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Kainuu
Keski-Suomi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Uusimaa
Varsinais-Suomi
  • Turun baptistiseurakunta

Lähetystyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baptistikirkko tekee Suomen ulkoasiainministeriön kanssa kehitysyhteistyötä Sierra Leonessa. Euroopan baptistien lähetysliiton kautta se tukee myös Kamerunin baptistiyhdyskuntaa sekä Brasilian lastenkoti- ja katulapsityötä. Kirkolla on aiemmin ollut omia lähettejä sekä Kamerunissa että Sierra Leonessa. Baptistikirkko tekee myös seurakuntien istutustyötä yhdessä yhdysvaltalaisten baptistiseurakuntien kanssa. Tällaisen sisälähetyksen myötä ovat syntyneet Baptistikirkon Espoon, Imatran ja Lappeenrannan seurakunnat.[16]

Jäsenmäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Baptistikirkon (aik. Suomen Baptistiyhdyskunnan) jäsenmäärä
Vuosi Jäseniä Huomautus
1900[17] 2851 Baptisteja Suomen väestössä.
1952[18] 1801
1960[19] 1990
1970[19] 1895
1980[20] 1732
1999[19] 1651
2010[21] 1475
2013[20] 1442

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Murtorinne, Eino (päätoim.): Kristinuskon historia 2000, s. 139, 181. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
  2. Suomen Baptistikirkko Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.3.2015.
  3. Suomen Baptistikirkko Uskonnot Suomessa. Viitattu 27.3.2015.
  4. Vapaat suunnat
  5. Suomen Baptistikirkko Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.3.2015.
  6. Lohikko, Anneli: Baptistit Suomessa 1856-2006. Tampere: Kharis Oy, 2006.
  7. Oppi pähkinänkuoressa Suomen Baptistikirkko. Viitattu 24.3.2015.
  8. Oppi pähkinänkuoressa Suomen Baptistikirkko. Viitattu 24.3.2015.
  9. Oppi pähkinänkuoressa Suomen Baptistikirkko. Viitattu 24.3.2015.
  10. Oppi pähkinänkuoressa Suomen Baptistikirkko. Viitattu 24.3.2015.
  11. Oppi pähkinänkuoressa Suomen Baptistikirkko. Viitattu 24.3.2015.
  12. Säännöt Suomen Baptistikirkko. Viitattu 24.3.2015.
  13. Suomen Baptistikirkko Uskonnot Suomessa. Viitattu 27.3.2015.
  14. Suomen Baptistikirkko Suomen Baptistikirkko. Viitattu 27.3.2015.
  15. Seurakunnat Suomen Baptistikirkko. Viitattu 23.2.2015.
  16. Lähetystyö Suomen Baptistikirkko. Viitattu 30.3.2015.
  17. Tilastollinen päätoimisto: Suomen tilastollinen vuosikirja 1952, s. 30.
  18. Tilastollinen päätoimisto: Suomen tilastollinen vuosikirja 1953 (6. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat vuonna 1953. Jäsenmäärä 31/12 1952.) 1954. Helsinki.
  19. a b c Martikainen, Tuomo: Uskonnot Suomessa
  20. a b Uskonnot Suomessa: Suomen baptistikirkko
  21. Uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät 31.12.2010 (23.3.2011) Ateistit.fi. Viitattu 25.6.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]