John Bunyan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
John Bunyan

John Bunyan (28. marraskuuta 162831. elokuuta 1688) oli kristillinen saarnaaja ja kirjailija. Hän syntyi Harrowdenissa, Englannissa. Hänet tunnetaan ennen kaikkea teoksestaan Kristityn vaellus (The Pilgrim's Progress), joka on tunnetuin kristillinen allegoria.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bunyanilla ei ollut juurikaan koulutusta. Hän palveli vuosina 16441647 parlamentin joukoissa Englannin sisällissodassa. Vuonna 1649 hän meni naimisiin nuoren hurskaan Maryn(?) (n. 1625–1656) kanssa ja sai ainoina myötäjäisinä kaksi kirjaa, Arthur Dentin Plain Man’s Pathway to Heavenin (”Yksinkertaisen ihmisen polku taivaaseen”) ja Lewis Baylyn Practice of Pietyn (”Hurskauden harjoitus”). Nämä ohjasivat myös Bunyania hengelliseen elämään. Hän asui Elstowissa vuoteen 1655, jolloin hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli, ja muutti sen jälkeen Bedfordiin. Bunyanilla oli ensimmäisen vaimonsa kanssa neljä lasta: pojat John ja Thomas sekä tyttäret Mary ja Elizabeth. Sokeana syntynyt Mary kuoli vuonna 1650. Bunyan meni vuonna 1659 uusiin naimisiin Elizabethin (n. 1630–1691) kanssa. Tämän kanssa sai kaksi lasta, Sarahin ja Josephin.

Omaelämäkerrassaan Grace Abounding Bunyan kuvailee, että hän oli nuorena hyljeksitty, mutta siitä ei ilmeisesti ole kuitenkaan todisteita, että hänen elämänsä olisi ollut ainakaan ulkoisesti sen huonompaa kuin hänen naapuriensakaan elämä — hänen suurimpina ongelmanaan oli kiroilu — muihin harrastuksiin kuuluivat pelaaminen, tanssi ja musiikki. Hän oli luonteeltaan pakkomielteinen, ja hänen pakkomielteensä olivat luonteeltaan uskonnollisia. Hän omistautui laajalti Raamatun lukemiseen, kirjoittamiseen ja saarnaamiseen. Hän tunsi syyllisyyttä epäpyhyydestään ja likaisesta suustaan, ja pelkäsi niistä tulevaa rangaistusta. Hän pelkäsi tekevänsä anteeksiantamattoman synnin, ja epäili jo tehneensä sellaisen. Lopulta hän antautui uskolle. Hänet kastettiin Bedfordin baptistiseurakuntaan upotuskasteella River Great Ousessa vuonna 1653.

Vuonna 1655 Bunyanista tuli diakoni ja hän aloitti saarnaamisen, suurella menestyksellä heti alusta saakka. Vuonna 1658 hänet tuomittiin saarnaamisesta ilman lupaa. Hän jatkoi kuitenkin saarnaamista, ja hänet vangittiin vasta vuonna 1660. Hänet tuomittiin aluksi kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen, mutta koska hän ei luopunut saarnaamisesta, tuomiota jatkettiin aina 12 vuoteen saakka. Hän istui vankilassa tammikuuhun 1672 saakka, lukuun ottamatta muutamia viikkoja vuonna 1666, jolloin kuningas Kaarle II julisti omantunnonvapauden.

Vapauduttuaan Bunyanista tuli Bedfordin seurakunnan pastori. Maaliskuussa 1675 hänet vangittiin uudelleen saarnaamisesta, sillä Kaarle II peruutti lupauksen omantunnonvapaudesta. Tämä vankeus kesti kuusi kuukautta, ja sen jälkeen Bunyan sai suosionsa ansiosta saarnata vapaasti.

Bunyanista tuli suosittu saarnaaja ja tuottelias kirjailija, vaikka suurin osa hänen teoksistaan koostuikin laajennetuista saarnoista. Teologialtaan hän oli puritaani, mutta ei mikään kiihkoilija. Hänen puritanisminsa ei myöskään ollut raskasmielistä tai synkkää.

Bunyan ei ollut oppinut, paitsi englanninkielisen Raamatun suhteen, mutta sen hän tunsi läpikotaisin. Hän sai paljon vaikutteita myös Martti Lutherin Galatalaiskirjeen selityksestä, vuoden 1575 käännöksestä.

Jonkin verran ennen lopullista vapauttamistaan Bunyan oli joutunut erimielisyyksiin Kiffinin, Danversin, Deunen, Paulin ja muiden kanssa. Vuonna 1673 hän julkaisi teoksensa Differences in Judgement about Water-Baptism no Bar to Communion koskien vesikasteen vaatimusta ja ehtoollista. Bunyan oli sitä mieltä, että ehtoolliselta ei saanut sulkea pois sellaisiakaan, joita ei ollut kastettu.

Kiffin ja Paul julkaisivat vuonna 1673 yhdessä teoksen Serious Reflections, jossa he ilmoittivat mielipiteekseen, että ehtoollinen oli varattu vain kastetuille uskoville. Riita sai aikaan sen, että jotkut kalvinistiset baptistit jättivät kysymyksen kastamattomien ehtoollisesta auki. Bunyanin kirkko salli lapsena kastettujen nauttia seurakuntayhteyttä ja tulla ehtoolliselle, ja kirkko kehittyi vähitellen lapsikastetta harjoittavaksi kongregationalismiksi.

Matkalla Lontooseen vuonna 1688 Bunyan kastui ja vilustui pahasti. Hän kuoli kuumeeseen Snow Hillissa ystävänsä kotona. Hänet on haudattu Bunhill Fieldsin hautausmaalle Lontooseen.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bunyan kirjoitti noin 60 teosta. Niistä merkittävimmät ovat:

  • Kristityn vaellus (The Pilgrim's Progress), 1678-1684
  • Grace Abounding to the chief of sinners, 1666, omaelämäkerrallinen kuvaus Bunyanin hengellisestä kutsumuksesta
  • The Life and Death of Mr. Badman, pseudo-elämäkerta, 1680
  • The Holy War, allegoria, 1682

Bunyan kirjoitti kuuluisimman teoksensa Kristityn vaellus kahdessa osassa. Ensimmäinen osa ilmestyi Lontoossa vuonna 1678 ja toinen osa vuonna 1684. Hän oli aloittanut kirjoittamisen ensimmäisen vankeuden aikana, ja todennäköisesti sai teoksen valmiiksi toisen vankeuden aikana. Ensimmäinen painos, jossa kummatkin osat olivat yhdessä, ilmestyi vuonna 1728. Teoksesta on olemassa kolmaskin osa, joka on laitettu Bunyanin nimiin. Hän ei ole kuitenkaan kirjoittanut sitä. Teoksen koko nimi oli The Pilgrim's Progress from This World to That Which Is to Come, "Kristityn vaellus tästä maailmasta siihen, joka on tuleva".

Kristityn vaellus on menestyksekkäin koskaan kirjoitettu allegoria, ja samoin kuin Raamattu sekin on käännetty lukuisille eri kielille. Protestanttiset lähetyssaarnaajat ovat yleensä kääntäneet teoksen ensimmäisenä Raamatun jälkeen. Näin teos on Raamatun jälkeen todennäköisesti eniten luettu ja useimmille kielille käännetty englanninkielinen kirja.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Bunyan.