Kirkosta eroaminen Suomessa
Wikipedia
Kirkosta eroaminen Suomessa tarkoittaa yleisimmin jommankumman Suomen valtionkirkon jäsenyyden irtisanomista. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ja Suomen ortodoksisella kirkolla on valtiokirkon asema, ja eroaminen on aiemmin vaatinut virastokäyntiä. Evankelis-luterilaisesta kirkosta eronneiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Yksi merkittävimmistä syistä sekularisaation ohella eroamiseen on vuonna 2003 voimaan tullut uusi uskonnonvapauslaki, joka mahdollisti kirkosta eroamisen kirjeitse ja sähköisesti esimerkiksi sähköpostilla.
Eroaminen Suomen evankelis-luterilaisesta tai ortodoksisesta kirkosta tapahtuu käymällä kirkkoherranvirastossa tai maistraatissa tekemässä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus tai toimittamalla se postitse tai sähköpostilla. Käytännössä yleisin eroamistapa on Tampereen vapaa-ajattelijoiden ylläpitämä eroakirkosta.fi-palvelu, joka laatii valmiin eroilmoituksen. Myös viranomaisten järjestämän suomi.fi[1]-palvelun kautta voi erota. Mitään määrämuotoa ilmoituksella ei kuitenkaan ole, vaan eroilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisesti.
Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on ollut 2000-luvulla tasaisessa laskussa. Vuoden 2008 lopussa Suomen kansalaisista 80,6 % oli evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.[2] Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu noin 1 % väestöstä ja kirkon jäsenmäärä on ollut hitaassa kasvussa.[3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Eroamiskäytäntö
Täysi-ikäinen henkilö voi erota kirkosta täysin itsenäisesti. Alaikäisen eroamiseen tarvitaan kummankin vanhemman suostumus. Tapauksia on kolmenlaisia eroajan iästä riippuen. Vanhemmat voivat erottaa alle 12-vuotiaan lapsen uskonnollisesta yhdyskunnasta ilman hänen suostumustaan. 12–14-vuotiasta ei voi erottaa ilman hänen omaa suostumustaan. 15–17-vuotias voi erota itse mutta tarvitsee vanhempien suostumuksen eroilmoitukseen.
Eroamiseen ei liity enää kuukauden harkinta-aikaa, vaan se astuu voimaan heti, kun asiakirja on toimitettu maistraattiin. Sähköpostieroamisen tapauksessa ero katsotaan astuneen voimaan, kun maistraatti vastaanottaa sähköpostin. Maistraatti toimittaa eronneelle vahvistuksen, kun eroaminen on rekisteröity väestötietojärjestelmään.
Evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsen voi erota kirkosta milloin tahansa, mutta verotus tapahtuu kalenterivuosittain. Vuoden alussa kirkkoon kuuluva henkilö maksaa kirkollisveroa koko vuoden, vaikka eroaisikin kesken vuoden.
[muokkaa] Historia, "katumuskuukausi"
31. heinäkuuta 2003 saakka voimassa ollut uskonnonvapauslaki sisälsi harkinta-ajan eli niinsanotun "katumuskuukauden". Ero tuli voimaan, ellei sitä peruuttanut kuukauden kuluessa. Verotuksen mennessä kalenterivuosittain piti siis käytännössä viimeistään marraskuussa ilmoittaa eroavansa, jotta säästi tulevan vuoden kirkollisveron.
Vaikka lainmuutoksesta on jo viisi vuotta, viitataan harkinta-aikaan edelleen.lähde? Tähän on historian lisäksi kaksi muutakin syytä. Ensiksi kirkon sisäisessä toiminnassaan käyttämä kirkkovuosi alkaa adventista eli suunnilleen marraskuun lopulta. Kirkkovuoden alulla ei kuitenkaan ole merkitystä lainsäädännölle. Toiseksi veroliput painetaan suunnilleen joulukuun alun tietojen mukaan. Jos eroaa kirkosta joulukuussa eikä pyydä uutta verolippua, saa kirkollisveron aikanaan veronpalautuksena.
Yhden kuukauden harkinta-aika oli käytössä 1923–2003. Sitä ennen eriuskoislain aikaan 1889–1922 oli kahden kuukauden harkinta-aika; tuolloin tosin kirkosta ei voinut lainkaan erota, ellei samalla liittynyt johonkin toiseen protestanttiseen uskontokuntaan.
Lisäksi ennen 1. elokuuta 2003 ei kirkosta voinut erota kirjeellä tai sähköpostilla, vaan vaadittiin henkilökohtainen käynti kirkkoherranvirastossa, tai vuodesta 1969 alkaen maistraatissa.
[muokkaa] Kirkosta eroamisen syyt
Kirkon tutkimuskeskuksen julkistaman Kati Niemelän tutkimuksen mukaan kirkosta eroamisen syyt ovat moninaisia: valtaosan mielestä kirkon kannanotot ovat liian ahdasmielisiä, mutta osan mielestä toisaalta liian suvaitsevaisia. Myös taloudelliset tekijät ja henkilökohtaiset pettymykset kirkon työntekijöihin mainitaan eroamisen syinä. Osa kokee eronneensa kirkosta, mutta ei Jumalasta. Osalle merkittävin syy eroamiseen on se, että ei usko kirkon opetukseen. Eroakirkosta.fi-palvelu kertoo tiedotteessaan saamansa palautteen perusteella tärkeimmiksi eroamissyiksi ateismin, agnostisuuden tai vähäisen uskon, kirkollisverojen välttämisen ja eroamisen helppouden.[4]
Helsingin seurakuntayhtymä käynnisti marraskuussa 2007 kolmivuotisen ”Usko, toivo, rakkaus”-kampanjan ehkäistäkseen nuorten aikuisten eroamista [5].
[muokkaa] Kirkosta eroamisen määrät
| vuosi | eronneet | liittyneet | muutos | kirkkoon kuuluvien osuus % |
|---|---|---|---|---|
| 2000 | 13 600 | 11 200 | –2 400 | 85,0 |
| 2001 | 14 083 | 10 608 | –3 475 | 84,8 |
| 2002 | 16 077 | 10 377 | –5 700 | 84,6 |
| 2003 | 26 857 | 10 023 | –16 834 | 84,1 |
| 2004 | 27 009 | 9 365 | –17 644 | 83,6 |
| 2005 | 33 043 | 9 559 | –23 484 | 83,1 |
| 2006 | 34 952 | 10 116 | –24 836 | 82,4 |
| 2007 | 37 879 | 10 474 | –27 405 | 81,7 |
| 2008 | 52 203 | 10 763 | –41 440 | 80,6 |
Suomen evankelis-luterilaista kirkosta eronneiden määrä on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla. Myös vuosittain liittyneiden määrä kääntyi 1990-luvun lopulla laskuun.[7] Vuodesta 2004 lähtien liittyneiden määrä on tosin ollut hienoisessa kasvussa, sen ollessa kuitenkin murto-osa eromäärien kasvusta.
Vuodesta 2003 eteenpäin kirkko on menettänyt vuosittain 0,5–1,1 % jäsenistään. Kirkkoon kuuluvien suhteellinen osuus koko maan väkiluvusta on ollut laskussa ainakin jo vuodesta 1975, jolloin 92,2 % kansasta kuului kirkkoon.[8] Tähän suhteelliseen osuuteen vaikuttaa pelkkien erojen ja liittymisten lisäksi myös em. lukuihin sisältymättömien lapsikasteiden sekä kuolleiden kirkon jäsenien erotus. Sekä tietenkin koko maan väkiluvun kehitys.
Vuonna 2005 evankelis-luterilaisesta kirkosta erosi 33 043 henkilöä. Jäsenhävikkiä edellisvuoteen oli 13 256.[9] Vuoteen 2005 verrattuna 2006 kirkosta eroaminen kasvoi 5,8 %, eli kirkosta erosi noin 35 000 jäsentä. Myös kirkon jäseniksi kastettujen lasten määrä väheni edellisvuodesta 1,6 %.[10]
Vuonna 2007 kirkosta erosi 37 879 henkilöä [11].
Vuonna 2008 kirkosta erosi 52 203 henkilöä (+37,8 %) [12]. Myös kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi (+2,8 %). [13]. Kastettujen lasten absoluuttinen määrä laski hieman (49 068 eli –0,5 %), lapsikasteiden suhteellinen määrä tippui 84 %:sta 82,5 %:iin. Jäsenistöstä kuoli 41 862. Kirkollisten vihkimisten osuus kaikista avioliitoista oli 57,3 %.[14]
Kirkon tiedotuskeskuksen syyskuussa 2007 julkistaman laskelman mukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus laskee seuraavien 25 vuoden aikana 15 prosenttiyksikköä, jos sen jäsenien osuus vähenee vuosittain saman verran kuin on tapahtunut vuodesta 2003 lähtien. Tällöin Suomen kansasta kirkon jäseniä olisi 67 % eli noin 3,8 miljoonaa henkeä.[15]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Siipi, Jouko: Luopumisen aika: Kirkosta eroaminen sosiaalisena ilmiönä. Hämeenlinna: Karisto, 1965.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.suomi.fi/asiointi
- ↑ Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Luterilaiseen kirkkoon kuuluu 80,6 prosenttia suomalaisista 16.2.2009. Viitattu 1.6.2009.
- ↑ Suomen ortodoksisen kirkon myönteinen jäsenmäärän kehitys jatkui myös vuonna 2007 12.2.2008. Suomen ortodoksinen kirkollishallitus. Viitattu 20.5. 2008.
- ↑ Eroakirkosta.fi: puolivuotiskatsaus 2007 29.7.2007. Viitattu 30.7.2007.
- ↑ http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/3938-kirkko-kosiskelee-nuoria-nettipapilla-ja-homojulistein
- ↑ http://www.eroakirkosta.fi/static/olemukana/postit/posti-2007-02-26.txt
- ↑ http://www.evl.fi/kkh/ktk/kuvat/kteron79.gif - Tilasto kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä
- ↑ Evl.fi > Tutkimus ja julkaisut > Tilastollinen vuosikirja: Kirkon tilastollinen vuosikirja 2007
- ↑ http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/E2584652A435801BC225711C0038CB73?OpenDocument&lang=FI - Kirkon jäsenmäärä laski - Tutkimus kirkosta eroamisen syistä valmistunut
- ↑ Kirkon väestötilastot
- ↑ http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/08EAE6F3883916E0C22573F4002CE460?OpenDocument&lang=FI
- ↑ http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/501581C6A288659AC225755F00495716?OpenDocument&lang=FI
- ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kirkossa+yli+4+miljoonaa+jäsentä/1135242460948
- ↑ Evl.fi > Tutkimus ja julkaisut > Tilastoja: Seurakuntien väkiluvut ja väestömuutokset 2008
- ↑ Kirkon tiedotuskeskus: Piispa Gustav Björkstrand piispainkokouksen avauspuheessa 11.9.: "Kirkon jäsenyys on tärkeä" 11.9.2007. Viitattu 11.9.2007.
