Richard Dawkins
Wikipedia
| Richard Dawkins | |
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1941 (ikä 68) Nairobi, Kenia |
| Asuinpaikka |  Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kansalaisuus | Britti |
| Instituutti | Oxfordin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Nikolaas Tinbergen  |
| Tunnustukset | Lontoon eläintieteellisen seuran hopeinen mitali (1989) Faraday-palkinto (1990) Kistler-palkinto (2001) |
| Uskonnollinen kanta | uskonnoton, ateisti |
Clinton Richard Dawkins FRS (s. 26. maaliskuuta 1941 Nairobi, Kenia) on englantilainen eläintieteilijä, evoluutiobiologi ja tieteen kansantajuistaja. Hän toimi Oxfordin yliopistossa ensimmäisenä tieteen kansantajuistamisen professorina syyskuuhun 2008 asti. Hänet tunnetaan erityisesti evoluutioteoriaa käsittelevistä kirjoistaan ja meemi-sanan keksijänä.
Dawkins nousi julkisuuteen vuonna 1976 kirjallaan Geenin itsekkyys, joka kansantajuisti geenivalintaa painottavan evoluutionäkemyksen ja esitteli käsitteet meemi ja memetiikka. Vuonna 1982 hän esitteli merkittävän teorian fenotyypeistä kirjassaan The Extended Phenotype. Sen jälkeen hän on kirjoittanut monia tunnettuja evoluutiota käsitteleviä kirjoja ja muun muassa esiintynyt lukuisissa televisio-ohjelmissa, joissa on käsitelty evoluutiobiologiaa, kreationismia ja uskontoa. Vuonna 1995 hänet nimitettiin kansantajuistamisen professoriksi Oxfordin yliopistossa.
Dawkins on tunnettu ateisti, uskonnon vastustaja, humanisti, skeptikko ja tieteen, uskontojen ja politiikan kommentaattori. Prospect-lehden vuonna 2005 julkaistulla sadan tunnetun älykön listalla hän sijoittui Noam Chomskyn ja Umberto Econ jälkeen kolmanneksi.[1][2] Dawkinsia kutsutaan myös leikkimielisesti "Darwinin rottweileriksi". Nimitys juontuu 1800-luvulla Charles Darwinin evoluutioteoriaa innokkaasti puolustaneesta Thomas Huxleysta, joka sen johdosta sai lempinimen "Darwinin bulldoggi".
Atheist Alliance International on myöntänyt vuodesta 2003 vuosittain huomattaville ateisteille Richard Dawkins -palkintoa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä ja ura
Richard Dawkins syntyi Nairobissa Keniassa 1941 ja asui Itä-Afrikassa ensimmäiset kahdeksan vuotta vuoteen 1949 saakka, jolloin hänen perheensä muutti Englantiin.
Vuosina 1959–1962 Dawkins opiskeli eläintiedettä Balliolin collegessa Oxfordissa. Hän valmistui 1962 ja aloitti sen jälkeen tohtorin väitöskirjan tekemisen. Hänen ohjaajanaan toimi Nobel-palkittu biologi Nikolaas Tinbergen, jonka ajatukset olivat tehneet häneen vaikutuksen jo aiemmin ja jonka kanssa hän solmi hyvät välit. Hän suoritti jatkotutkinnon 1966 ja sai apulaisprofessuurin paikan eläintieteen alalta Kalifornian yliopistosta Berkeleystä, jossa hän toimi 1967–1969. Sen jälkeen hän palasi Oxfordiin eläintieteen nuoremmaksi professoriksi ja toimi vuodesta 1990 vanhempana professorina. Vuonna 1995 Dawkins nimitettiin kansantajuistamisen professoriksi (Charles Simonyi Chair for the Public Understanding of Science).
Opiskellessaan Dawkins innostui perinteisestä poikkeavasta geenikeskeisestä evoluutionäkemyksestä ja meemeistä, jotka ovat kulttuurisia vastineita geeneille.
Urallaan Dawkins on toimittanut useita artikkeleita arvostettuihin lehtiin ja myös tietosanakirjoihin. Lisäksi hän on kirjoittanut kolumneja ja artikkeleita lehtiin sekä esiintynyt televisio-ohjelmissa ja dokumenteissa, joissa on käsitelty evoluutiobiologiaa, kreationismia ja uskontoa.
[muokkaa] Poliittiset näkemykset
Dawkins on kirjoittanut ahkerasti lehti- ja blogikirjoituksia poliittisista aiheista. Vuonna 2003 hän asettui vahvasti Irakin sotaa vastaan ja on arvostellut kovin sanoin George W. Bushin politiikkaa. Dawkins on myös vastustanut Ison-Britannian Trident-ohjushanketta.
Dawkins kannattaa Ison-Britannian monarkian vaihtamista tasavallaksi ja kuninkaan korvaamista vaaleilla valitulla presidentillä.
Dawkins on maininnut olevansa "kulttuurikristitty".[3]
[muokkaa] Teoksia
[muokkaa] Suomennetut teokset
- Geenin itsekkyys. (The Selfish Gene, 1976, 1989.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1993. ISBN 951-884-107-1.
- Sokea kelloseppä. (The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15863-1.
- Viesti miljardien vuosien takaa. (River out of Eden, 1995.) Suomentanut Risto Varteva. Tieteen huiput. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-20552-4.
- Jumalharha. (The god delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-00-1.
- Maailman hienoin esitys: Evoluution todisteet. (The greatest show on Earth: The evidence for evolution, 2009.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2009. ISBN 978-952-5697-27-8.
[muokkaa] Teoksia englanniksi
- The Extended Phenotype (1982, 1999) ISBN 0-19-288051-9
- Climbing Mount Improbable (1997) ISBN 0-393-31682-3
- Unweaving the rainbow: Science, delusion and the appetite for wonder. London: Allen Lane, 1998. ISBN 0-713-99214-X.
- A Devil's Chaplain: Selected Essays. London: Weinfeld & Nicolson, 2003. ISBN 0-618-33540-4.
- The ancestor’s tale: A pilgrimage to the dawn of life. With additional research by Yan Wong. London: Weidenfeld & Nicolson, 2004. ISBN 0-297-82503-8.
[muokkaa] Television dokumentteja
- Nice Guys Finish First (1987)
- The Blind Watchmaker (1987)
- Growing Up in the Universe (1991)
- Break the Science Barrier (1996)
- The Root of All Evil? (2006)
- The Enemies of Reason (2007)
- The Genius of Charles Darwin (2008)
[muokkaa] Kirjallisuutta Dawkinsista
- Sterelny, Kim: Dawkins vs. Gould: Survival of the fittest. Revolutions in science. Cambridge & New York: Icon & Totem Books, 2001. ISBN 1840462493. (englanniksi)
- Grafen, Alan & Ridley, Mark (toim.): Richard Dawkins: How a scientist changed the way we think: Reflections by scientists, writers, and philosophers. Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 0-19-929116-0. (englanniksi)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ David Herman: Global public intellectuals poll Marraskuu 2005. Prospect Magazine. Viitattu 15. toukokuuta 2007.
- ↑ Foreing Policy - Prospect/FP Top 100 Public Intellectuals Results Viitattu 6.9.2009
- ↑ Dawkins: I'm a cultural Christian
[muokkaa] Aiheesta muualla
Yleistä
- Dawkinsin viralliset sivut (englanniksi)
- Richard Dawkins. Academia.edu. (englanniksi)
- The Richard Dawkins Foundation for Reason and Science. (englanniksi)
Haastatteluita
- Edge: Dawkinsin profiili (englanniksi)
- "Darwin's dangerous disciple", Frank Mielen tekemä haastattelu, Scepsis, 1995. (englanniksi)
- "Darwin's child", Simon Hattenstonen tekemä juttu, The Guardian, 10. helmikuuta 2003. (englanniksi)
- The Atheism Tapes, program 4, Jonathan Miller haastattelee Dawkinsia, BBC TV, 2004. (englanniksi)
- BBC:n radiohaastattelu Belief-sarjassa, 2004. (englanniksi)
- "The Man Behind the Meme: An interview with Richard Dawkins", interview with Jim Holt, Slate, 1. joulukuuta 2004. (englanniksi)
- "The Atheist", interview with Gordy Slack, Salon.com, 28. huhtikuuta 2005. (englanniksi)
- "Richard Dawkins: Beyond belief", profile by John Crace, The Guardian, 10. tammikuuta 2006. (englanniksi)
- "Revolutionary Evolutionist", Michael Schragen tekemä juttu miehestä, Wired, heinäkuu 1995. (englanniksi)
- Wired-lehden haastattelu (englanniksi)
- Professor Richard Dawkins wants to convert Islamic world to evolution. The Times 22.8.2009. (englanniksi)
Kirjoituksia:
- Viruses of the Mind (1993)
- The Real Romance in the Stars (1995)
- The Emptiness of Theology (1998)
- Snake Oil and Holy Water (1999)
- Bin Laden's Victory (2003)
- What Use is Religion? (2004)
- Race and Creation (2004)
- The giant tortoise's tale, The turtle's tale sekä The lava lizard's tale (2005)
- Dawkins' Huffington Postin artikkeleita.
Suomennettuja kirjoituksia:
